LAKIALOITE 91/2012
vp
LA 91/2012
vp - Arto Satonen /kok ym.
Tarkistettu versio 2.2
Laki yliopistolain 8 §:n ja eräiden siihen
liittyvien lakien muuttamisesta
Eduskunnalle
Korkealaatuinen koulutus on globaalisti kysytty kauppatavara.
Lukuvuonna 2010—2011 Yhdysvalloissa opiskeli 723 277
ja Isossa-Britanniassa 428 225 ulkomaalaista opiskelijaa.
Ulkomaisten opiskelijoiden määrät ovat
kasvaneet näissä maissa viime vuosina useita prosenttiyksikköjä vuosittain.
Myös Suomessa tulisi olla mahdollista tarjota maksullista
koulutusta ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille ja houkutella
opiskelijoita jäämään valmistumisen
jälkeen suomalaiseen työelämään.
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksuilla yliopistot
ja ammattikorkeakoulut voivat kehittää vieraskielistä opetusta
myös suomalaisten opiskelijoiden hyväksi. Samalla Suomen
kansainvälistä arvostusta nauttiva koulutusjärjestelmä voidaan
kehittää vientituotteeksi.
Suomen lain mukaan ei nykyisin ole mahdollista periä lukukausimaksuja
yksittäisiltä ulkomaisilta opiskelijoilta, vaan
ainoastaan myydä räätälöityä koulutusta
ryhmille. Lainsäädäntöä tulee
muuttaa siten, että myös suomalaiset oppilaitokset
voivat tarjota koulutusta maksua vastaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta
tuleville yksittäisille opiskelijoille. Tällöin
myös opiskelijamäärät saadaan
pidettyä useilla aloilla nykyistä korkeampina
ja opettajillekin riittää töitä aloilla,
joille kotimaisia opiskelijoita ei ole riittävästi.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin tulee liittää verovähennysoikeus
kannustimena siten, että opiskelun loputtua Suomeen töihin
jäävä henkilö voi vähentää verotuksessa
maksamansa lukukausimaksut kokonaisuudessaan takaisin viiden vuoden
aikana. Jokaisena opiskelun jälkeisenä vuonna
Suomeen ansiotyöhön jäänyt EU-
tai ETA-maiden ulkopuolinen henkilö olisi oikeutettu vähentämään tuloverotuksessa
korkeintaan yhden viidesosan opiskelunsa aikana maksamistaan lukukausimaksuista.
Tämä kannustaisi ulkomaalaisia jäämään
Suomeen töihin useammaksikin vuodeksi tutkinnon suorittamisen
jälkeen.
Työvoiman tarjonta on jo kääntynyt
Suomessa laskuun. Suomi tarvitseekin kipeästi ammattitaitoista
ja suomalaiseen kulttuuriin jo sopeutunutta työvoimaa maan
rajojen ulkopuolelta. Jatkossa ulkomaisen työvoiman määrä tulee
väistämättä kasvamaan. Parhainta
mahdollista työvoimaa ovat Suomessa tutkintonsa suorittaneet, joilla
on jo suomalaisen kulttuurin ja kielen tuntemus.
Verovähennyksen rinnalle tulee luoda stipendijärjestelmä,
jolla mahdollistetaan kehitysmaista tulevien köyhien ja
lahjakkaiden oppilaiden opiskelu Suomessa. Rahoitus näiden
kehitysmaiden opiskelijoiden tukemiseen järjestettäisiin
kehitysyhteistyöbudjetista. Rahoitus suunnattaisiin Suomen
olemassa olevien kehitysyhteistyömaiden opiskelijoiden
tukemiseen. Stipendit kohdennettaisiin neuvoteltaville ohjelman
painopistealoille.
Liittämällä täysimääräinen
verovähennysoikeus ulkomaalaisten lukukausimaksuihin annetaan
samalla selvä viesti sen puolesta, että korkeakouluopetuksen
tulee olla suomalaisille ilmaista myös tulevaisuudessa.
Suomalaisten osalta voidaan lähtökohtaisesti olettaa,
että he jäävät työhön
Suomeen tai ainakin suorittavat osan työurastaan Suomessa.
Korkeakoulutuksen maksuttomuus suomalaisille opiskelijoille on mahdollisuuksien
tasa-arvoon perustuva lähtökohta, josta on pidettävä kiinni.
Lakia valtion talousarviosta tulee muuttaa siten, että perittävät
lukukausimaksut käytetään yliopistojen
ja ammattikorkeakoulujen omaan toimintaan, jotta opetuksessa saavutetaan
korkea kansainvälinen taso.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:
1.
Laki
yliopistolain 8 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yliopistolain (558/2009)
8 §:n otsikko ja 1 momentti seuraavasti:
8 §
Opetuksesta perittävät maksut
Korkeakoulututkintoon johtava opetus on maksutonta Suomen kansalaiselle.
Suomen kansalaisia koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan
myös henkilöön, joka Euroopan yhteisön lainsäädännön
taikka Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen nojalla tulee
rinnastaa Suomen kansalaiseen. Muille kuin Suomen kansalaisille
korkeakoulututkintoon johtava opetus on maksutonta, jos henkilö on
asunut Suomessa tai muussa Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen osapuolena
olevassa valtiossa vähintään kaksi vuotta
ennen opintojen aloittamista ja asumista Suomessa voidaan pitää luonteeltaan pysyvänä.
Muilta kuin edellä mainituilta opiskelijoilta perittävät
lukukausimaksut voivat yliopiston päätöksen
mukaan vaihdella 3 500 eurosta 12 000 euroon lukuvuodessa.
Jatkotutkintoa suorittavilta lukukausimaksuja ei peritä.
Ulkopuolisen tahon tilauksesta kehitettävästä ja
toteutettavasta yliopistontutkintoon johtavasta koulutuksesta on
perittävä vähintään
siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
2.
Laki
ammattikorkeakoululain 26 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ammattikorkeakoululain (351/2003)
26 §:n otsikko ja 1 momentti, sellaisina kuin
ne ovat laissa 564/2009, seuraavasti:
26 §
Opetuksesta perittävät maksut
Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtava opetus on maksutonta Suomen kansalaiselle. Suomen kansalaisia
koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan
myös henkilöön, joka Euroopan yhteisön
lainsäädännön taikka Euroopan
yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen
kanssa tekemän sopimuksen nojalla tulee rinnastaa Suomen
kansalaiseen. Muille kuin Suomen kansalaisille korkeakoulututkintoon
johtava opetus on maksutonta, jos henkilö on asunut Suomessa tai
muussa Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen osapuolena
olevassa valtiossa vähintään kaksi vuotta
ennen opintojen aloittamista ja asumista Suomessa voidaan pitää luonteeltaan
pysyvänä. Muilta kuin edellä mainituilta opiskelijoilta
perittävät lukukausimaksut voivat ammattikorkeakoulun
päätöksen mukaan vaihdella 3 500
eurosta 12 000 euroon lukuvuodessa. Ulkopuolisen tahon
tilauksesta kehitettävästä ja toteutettavasta
tutkintoon johtavasta koulutuksesta on perittävä vähintään
siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
3.
Laki
tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään tuloverolakiin
(1535/1992) uusi 95 b § seuraavasti:
95 b §
Korkeakoulujen lukukausimaksuista tehtävät
vähennykset
Henkilö, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon Suomessa
ja jolle opiskelu ei ole ollut maksutonta yliopistolain 8 §:n
1 momentissa tai ammattikorkeakoululain 26 §:n
1 momentissa säädetyn perusteella, saa
vähentää palkkatulostaan tulonhankkimisvähennyksenä opiskelun päättymisestä seuraavan
viiden vuoden aikana kunakin vuonna yhden viidesosan opiskeluaikana
maksamistaan lukukausimaksuista.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________