ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Kunnallisella vanhusneuvostolla tarkoitetaan ikäihmisten,
kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen
sekä muiden ikäihmisten parissa toimivien yhteistyöelintä.
Vanhusneuvosto toimii 326 kunnassa vuoden 2008 tietojen mukaan.
Koko maan 65 vuotta täyttäneestä väestöstä 93 % asuu
kunnissa, joissa on vanhusneuvosto. Ensimmäiset vanhusneuvostot
perustettiin vuonna 1996.
Ikäihmisten ja eläkeläisten vaikutusmahdollisuudet
ja heidän mielipiteidensä kuuleminen on tärkeää.
Vanhusneuvostot voivat tehdä esityksiä ja aloitteita
sekä antaa lausuntoja asioissa, joilla on merkitystä ikäihmisten
elämän ja selviytymisen kannalta. Vanhusneuvostot
ovat hyväksi koettu väylä ikäihmisten
vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja ikäihmisten
tarpeiden paremmaksi huomioimiseksi kunnissa. Samalla sitä kautta
on myös mahdollista saada ikäihmisillä oleva
tietotaito ja osaaminen kunnallisen päätöksenteon
käyttöön.
Vanhusneuvostot osallistuvat esimerkiksi ikääntymispoliittisen
strategian laatimiseen ja seuraavat strategian toteutumista kunnassa
sekä ovat mukana kehittämishankkeissa. Vanhusneuvostot
ovat tehneet aloitteita ja antaneet lausuntoja muun muassa sosiaali-
ja terveyspalveluihin, asumiseen ja elinympäristöön
sekä liikuntaan ja virkistystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.
Vanhusneuvostojen edustajalle voidaan myöntää myös
puhe- ja läsnäolo-oikeus esimerkiksi lautakuntien
kokouksiin.
Vanhusneuvostot ovat osallistuneet paikkakunnalla kaikille avoimien
vanhusfoorumien, luentotilaisuuksien ja muiden tapahtumien järjestämiseen.
Vanhusneuvoston jäsenet ovat osallistuneet ikäihmisten
palveluoppaiden ja tapahtumakalenterien tekoon. Vanhusneuvostot ovat
tiedottaneet omasta toiminnastaan sekä käynnistäneet
keskustelua ikäihmisiä kiinnostavista asioita
tiedotusvälineissä.
Vanhusneuvoston asettaminen on ollut kunnille vapaaehtoista.
Kun vanhusneuvoston asemasta ei ole säädetty lainsäädännössä,
organisointi on kunnan vapaasti harkittavissa. Yleensä kunnissa
vanhusneuvostolle on hyväksytty toimintasääntö,
jossa määritellään vanhusneuvoston
tehtävät ja kokoonpano. Vanhusneuvosto laatii
myös toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle sekä antaa
toimintakertomuksen edellisen vuoden toiminnasta. Koska vanhusneuvostoista
ei ole säädetty lailla, niitä ei ole
myöskään perustettu kaikissa kunnissa.
Tämä tuo omalta osaltaan eriarvoisuutta ikäihmisten
vaikutusmahdollisuuksien osalta eri kuntien välille.
Yleensä kunnanhallitus asettaa ja valitsee vanhusneuvostot.
Vanhusneuvostoon kuuluu eläkeläis- ja muiden järjestöjen
edustajia sekä kunnan luottamushenkilöitä ja
työntekijöitä eri toimialoilta. Puheenjohtajana
vanhusneuvostossa on useimmiten eläkeläisjärjestön
edustaja ja sihteerinä kunnan työntekijä.
Kun kysymys on kunnan toiminnasta, kunta vastaa myös toiminnan
rahoituksesta. Toimintaan varattu määräraha
kattaa yleensä toiminnasta aiheutuvat kulut ja ainakin
jäsenten kokouspalkkiot ja matkakulut.
Vanhusneuvostoista tuleekin säätää lailla,
jotta ne saadaan kaikkiin kuntiin Suomessa. Samalla tulee huolehtia,
että niiden kautta syntyy myös todellisia vaikutusmahdollisuuksia
eikä toiminta jää vain keskustelu- ja
yhteistyöfoorumin kaltaiseksi. Kaikissa Pohjoismaissa
vanhusneuvostojen toiminta on neuvoa-antava, eli vanhusneuvosto
ei ole varsinainen päätöksentekoelin. Vaikka
näin on, tulee kuitenkin toiminnan tuloksellisuuden ja
mielekkyyden kannalta vanhusneuvostolle tarjota aitoja vaikutusmahdollisuuksia.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhusneuvoston
laatimat aloitteet yms. käsitellään asianmukaisella
tavalla ja niihin annetaan myös vastaus.
Eläkeläisten ja ikäihmisten on mahdollisuus asettua
myös ehdokkaaksi varsinaisissa kunnallisvaaleissa, mikäli
he haluavat ja kunto sen mahdollistaa. On kuitenkin tärkeää,
että virallisen kunnallispolitiikan lisäksi on
myös mahdollisuuksia ottaa kansalaisjärjestöt
ja niiden kautta ohjautuva aktiivisuus huomioon ja käyttöön kunnallisessa
päätöksenteossa. Iäkkäiden
määrä on usein myös vähäinen
kunnanvaltuustoissa. Tätä varten tarvitaan vanhusneuvostoja.
Eläkeläisjärjestöt ovat toivoneet
vanhusneuvoston lakisääteistämistä.
Tämä viesti tuli ainakin Hämeen eläkeläisjärjestöjen
yhteistyöverkoston EETUn kokouksessa selkeästi
esiin. Lain valmisteluun onkin syytä ottaa eläkeläisjärjestöt
ja ikäihmisten asioiden parissa toimivat muut järjestöt
aktiivisesti mukaan.
Ehdotamme kuntalakia muutettavaksi siten, että kuntalain
27 §:ää, jossa säädetään
kunnanvaltuuston velvollisuudesta huolehtia kunnan asukkaiden osallistumis-
ja vaikuttamismahdollisuuksista, täydennetään
vanhusneuvostoa koskevilla säännöksillä.