LAKIALOITE 96/2001 vp

LA 96/2001 vp - Seppo Kanerva /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta

Eduskunnalle

Vuonna 1995 lamapaniikissa säädettiin hallituksen esityksestä laki (1482/1995) niin kutsutusta taitetusta indeksistä, jolla heikennettiin 65 vuotta täyttäneiden eläketurvaa. Taitetussa indeksissä palkkatason muutoksen painokerroin on vain 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8. Nuorempien eläkkeitä korottavan TEL-indeksin painokertoimet ovat 0,5 ja 0,5.

Jo vuoden 1997 valtiopäivillä 155 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen taitetun indeksin poistamiseksi ja palaamiseksi TEL-indeksiin, jolla korotetaan nuorempienkin eläkkeitä. Lakialoite ei tullut käsittelyyn ja raukesi vaalikauden päättyessä vuonna 1999. Eduskunnan suuren enemmistön silloin esittämien perustelujen lisäksi nyt on entistä painavammat syyt taitetun indeksin poistamiseen. Eläkejärjestelmien talous on parantunut, kun inflaatio on madaltunut ja rahastojen sijoituksille saadaan entistä parempi tuotto. Työeläkevakuutusmaksua, johon indeksimenot vaikuttavat välittömästi, on alennettu kuluvan vuoden alussa. Tällainen tulonsiirto eläkeläisiltä palkkoihin ja yrityksiin on entisestään lisännyt eläkkeiden ja palkkojen kasvueroa. Lisäksi Euroopan unionin ministerineuvosto edellytti viime lokakuussa valtioiden huolehtivan kolmen vuoden kuluessa, että niiden lait estävät syrjinnän työelämässä. Suomalaisten työeläkejärjestelmän synty ja kehitys on aina ollut kiinteä osa työmarkkinajärjestöjen neuvottelutoimintaa ja työelämän lainsäädäntöä. Eduskunnalla kuitenkin on ja tulee viime kädessä olla vastuu eläkepolitiikasta ja siitä, ettei liioin työelämän jo jättäneitä vanhuksia sen enempää kuin veteraanejakaan syrjitä Suomessa. Onhan kaikenlainen syrjiminen kielletty jo Amsterdamin sopimuksessa.

Taitetun indeksin hyväksyessään eduskunta edellytti, että hallitus seuraa kahdesta indeksistä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemiseksi. Taitetun indeksin vuoksi muutenkin yhteiskunnan elintason noususta jälkeen jääneiden eläkeläisten uudet menetykset lähestyvät kuluvana vuonna kahta miljardia markkaa. Samalla eläkeläisten luottamus heille palkkamaltin vastineena annettuihin eläkelupauksiin ja eläkejärjestelmään horjuu. Eduskunnan tehtävä on palauttaa se.

Kun lakialoitteen allekirjoittaa satakin kansanedustajaa, sen käsittelyn tulisi periaatteessa edetä kuten hallituksen esityksen. Näin ei tapahtunut viime eduskunnassa edes 155 kansanedustajan lakialoitteelle taitetusta indeksistä luopumiseksi. Sen allekirjoittaneista kansanedustajistä nykyisillä valtiopäivillä jatkavat seuraavat 93 kansanedustajaa:

  • Esko Aho /kesk
  • Sulo Aittoniemi /alk
  • Olavi Ala-Nissilä /kesk
  • Janina Andersson /vihr
  • Pirjo-Riitta Antvuori /kok
  • Maria Kaisa Aula /kesk
  • Klaus Bremer /r
  • Kaarina Dromberg /kok
  • Mikko Elo /sd
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Tuula Haatainen /sd
  • Klaus Hellberg /sd
  • Liisa Hyssälä /kesk
  • Timo Ihamäki /kok
  • Mikko Immonen /vas
  • Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
  • Ville Itälä /kok
  • Gunnar Jansson /r
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Anneli Jäätteenmäki /kesk
  • Timo Kalli /kesk
  • Reijo Kallio /sd
  • Bjarne Kallis /kd
  • Ilkka Kanerva /kok
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Kari Kantalainen /kok
  • Tapio Karjalainen /sd
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Juha Karpio /kok
  • Tarja Kautto /sd
  • Kimmo Kiljunen /sd
  • Mari Kiviniemi /kesk
  • Paula Kokkonen /kok
  • Martti Korhonen /vas
  • Juha Korkeaoja /kesk
  • Ossi Korteniemi /kesk
  • Valto Koski /sd
  • Jari Koskinen /kok
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Risto Kuisma /rem
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Jaakko Laakso /vas
  • Esa Lahtela /sd
  • Reijo Laitinen /sd
  • Annika Lapintie /vas
  • Johannes Leppänen /kesk
  • Suvi Lindén /kok
  • Leena Luhtanen /sd
  • Eero Lämsä /kesk
  • Hannes Manninen /kesk
  • Hanna Markkula-Kivisilta /kok
  • Markku Markkula /kok
  • Jukka Mikkola /sd
  • Kari Myllyniemi /kesk
  • Raimo Mähönen /sd
  • Tero Mölsä /kesk
  • Tuija Nurmi /kok
  • Kalevi Olin /sd
  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Pirkko Peltomo /sd
  • Margareta Pietikäinen /r
  • Riitta Prusti /sd
  • Veijo Puhjo /vas
  • Iivo Polvi /vas
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Kari Rajamäki /sd
  • Virpa Puisto /sd
  • Juha Rehula /kesk
  • Ola Rosendahl /r
  • Maija Rask /sd
  • Pauli Saapunki /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Päivi Räsänen /kd
  • Säde Tahvanainen /sd
  • Hannu Takkula /kesk
  • Sakari Smeds /kd
  • Martti Tiuri /kok
  • Pentti Tiusanen /vas
  • Esko-Juhani Tennilä /vas
  • Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
  • Kari Uotila /vas
  • Irja Tulonen /kok
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Jukka Vihriälä /kesk
  • Matti Vanhanen /kesk
  • Raimo Vistbacka /ps
  • Aulis Ranta-Muotio /kesk
  • Pia Viitanen /sd
  • Matti Väistö /kesk
  • Ulla-Maj Wideroos /r
  • Matti Vähänäkki /sd

Taitetun indeksin eläkeikäisille aiheuttama kumulatiivinen tulojen alentuma kärjistää jatkuessaan eläkeläisten ongelmia. Niiden torjumiseksi taitetusta indeksistä tulisi pikaisesti luopua. Taitetulla indeksillä laman nimissä saavutetut eläkejärjestelmän säästöt jäävät joka tapauksessa pysyviksi, kun puolivälin indeksiin siirrytään nykyiseltä alentuneelta tasolta.

Nyt puolivälin indeksi (4,1 %) ja taitettu indeksi (4,0 %) ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Aiempina vuosina puolivälin indeksi on ollut jopa lähes kaksinkertainen taitettuun indeksiin verrattuna. Jaksolla 1995—2000 eläkeikäisten indeksi on jäänyt jälkeen 3,6 prosenttia työikäisten indeksistä. Siten eläkeikäisten menetykset nousevat kuluvana vuonna 6 miljardiin markkaan. Vaikka alkava vuosi on poikkeuksellinen palkankorotusten ollessa indeksiä alemmat, on kyseessä taannehtiva korjaus eläkeläisille edellisen vuoden menetyksistä.

Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteisen tilastojulkaisun mukaan Suomessa on 750 000 yli 65-vuotiasta eläkeläistä. Jos työeläkkeiden keskiarvo on 3 700 mk/kk (n. 45 000 mk/v), saadaan kaavalla: eläkeläisten määrä x vuosiansio x 3,6 %:n tappio (750 000 x 45 000 x 3,6:100) 65 vuotta täyttäneille 1,2 miljardin markan menetys vuonna 2000 taitetun indeksin vuoksi. Aiempien vuosien menetykset jaksolta 1996—1999 ovat yhteensä 3 miljardia markkaa. Siten siis 65 vuotta täyttäneiltä on leikattu taitetulla indeksillä vuoden 2000 rahassa yhteensä 4,4 miljardia markkaa vuosina 1996—2000, ja summa kasvaa kumulatiivisesti edelleen. Kun kuluva vuosi päättyy, ollaan kuuden miljardin markan tuntumassa veteraani-ikäluokkien tappioksi.

Euroopan maista vain Suomessa ns. taitettu indeksi laukeaa iän perusteella, joten Suomesta on tulossa ikärasismin eurooppalainen silmätikku.

Indeksin korjaamisesta aiheutuu valtiolle lisämenoja niiden eläkkeiden osalta, jotka rahoitetaan valtion talousarvion kautta. Kuitenkin, kun muidenkin järjestelmien eläkkeet kohoavat, tästä valtiolle koituva verotulojen lisäys riittää peittämään menojen lisäyksen, joten nettovaikutuksena valtiontalous ei ainakaan heikkene. Muun sosiaaliturvan kuin eläketurvan edellyttämät lainmuutokset tehdään erikseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

työntekijäin eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 9 §, 19 b §:n 7 momentti ja 19 d §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 9 § ja 19 d §:n 4 momentti laissa 1482/1995, ja 19 b §:n 7 momentti laissa 1331/1999, seuraavasti:

9 §

Eläketurva sidotaan maan palkka- ja hintatason muutokseen siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kalenterivuosittain indeksiluvun ottaen huomioon palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten keskiarvon. Indeksilukua määrättäessä palkkatason muutoksesta vähennetään määrä, joka vastaa 1 b §:ssä tarkoitetun työntekijäin eläkemaksuprosentin muutosta edeltävän kalenterivuoden alussa.

Indeksiluvun muutoksen edellyttämällä tavalla tarkistetaan eläkettä myönnettäessä ja eläkkeiden yhteensovitusta uudelleen toimitettaessa eläkepalkka ja sen jälkeen kalenterivuosittain eläkkeen määrä siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella tarkemmin säädetään.

19 b §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä 5 momentissa mainittu euromäärä tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta 9 §:n mukaisesti.

19 d §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Etuuden korotusta, jonka määrä on pienempi kuin 2,5 euroa, ei ole maksettava. Edellä mainittu euromäärä tarkistetaan vuosittain 9 §:n mukaisesti. Tarkistettu euromäärä pyöristetään lähimmäksi täydeksi euroksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan työntekijäin eläkelain 9 §:n soveltamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu laki (1490/1995) siten, ettei sitä sovelleta tämän lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta annettaviin indeksitarkistuksiin.

Tämän lain 19 b §:n 5 momentissa säädetty markkamäärä vastaa vuodelle 1966 vahvistettua palkkaindeksilukua.

Tämän lain 19 d §:n 4 momentissa säädetty markkamäärä vastaa vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindeksilukua.

_______________

Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2001

  • Seppo Kanerva /kok
  • Hannu Aho /kesk
  • Leea Hiltunen /kd
  • Matti Kangas /vas
  • Tanja Karpela /kesk
  • Marja-Leena Kemppainen /kd
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Niilo Keränen /kesk
  • Katri Komi /kesk
  • Kalervo Kummola /kok
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Seppo Lahtela /kesk
  • Markku Laukkanen /kesk
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Jari Leppä /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Petri Neittaanmäki /kesk
  • Pekka Nousiainen /kesk
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Osmo Puhakka /kesk
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Mirja Ryynänen /kesk
  • Mauri Salo /kesk
  • Ismo Seivästö /kd
  • Marja Tiura /kok
  • Pertti Turtiainen /vas
  • Pekka Vilkuna /kesk
  • Harry Wallin /sd
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk 
  • Markku Rossi /kesk