LAKIALOITE 98/2008 vp

LA 98/2008 vp - Satu Taiveaho /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki kansanterveyslain 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentissa säädetään opiskeluterveydenhuollosta. Kunnan edellytetään järjestävän opiskeluterveydenhuolto myös kunnan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Laki ei nykyisellään velvoita kuntaa muuhun kuin opiskeluterveydenhuollon järjestämiseen, eikä lakiin ole kirjattu mitään opiskeluterveydenhuollon sisällöstä, järjestämistavoista tai -vastuista.

Käytännössä opiskeluterveydenhuollon resurssit ovat nykyisellään riittämättömät. Tämä vaikuttaa erityisesti toisen asteen sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijoihin. Lisäksi ongelmia on näiden opiskelijoiden osalta siinä, että muualla kuin opiskelupaikkakunnalla vakituisesti asuvat opiskelijat eivät aina ole saaneet opiskeluterveydenhuollon palveluja tarvitsemallaan ja heille kuuluvalla tavalla. Lakiin tulisikin kirjata selkeästi opiskeluterveydenhuollon järjestämistavat ja vastuut. Ennen kaikkea lakiin tulisi kirjata opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset.

Toimivan opiskeluterveydenhuollon perusedellytys on määrällisesti riittävä ja asiansa osaava henkilöstö. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisemassa Opiskeluterveydenhuollon oppaassa vaaditaan, että opiskeluterveydenhuollossa mukana olevan henkilöstön tulee tuntea opiskelijoiden elämäntilanne kaikkine erityispiirteineen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suositukset, joiden mukaan opiskeluterveydenhuolto edellyttää toisella asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan 600 opiskelijaa kohti ja korkea-asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan 800 opiskelijaa kohti. Terveydenhoitajakohtaista opiskelijamäärää voidaan suosituksen mukaan vähentää, mikäli opiskeluterveydenhuollossa ei ole käytössä psykologin palveluja, terveydenhoitajan työparina ei ole nimettyä, opiskeluterveydenhuoltoon perehtynyttä lääkäriä, opiskelijoissa on paljon aikaa vaativia nuoria tai opiskelijoiden joukko on kovin heterogeeninen. Suositus opiskelijalääkärin potilasmääräksi on 2 500—3 000 opiskelijaa yhtä kokopäiväistä lääkäriä kohti sekä korkea-asteella että toisella asteella. Nämä suositukset on ehdottomasti nostettava lain tasolle. Lakiin tulisi kirjata velvoite nimetä ainakin suurimpiin kuntiin pelkästään opiskeluterveydenhuollosta vastaavat lääkärit ja sairaanhoitajat.

Tutkimukset osoittavat, että nuorten ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. Myös viimeaikaiset traagiset tapahtumat, kuten Jokelan ja Kauhajoen kouluissa sattuneet ampumavälikohtaukset ja kahden nuoren tytön puukotukset, ovat osoitus siitä, että opiskeluterveydenhuollossa sekä erityisesti mielenterveyspalveluiden saannissa ja riittävyydessä on suuria ongelmia. On todettu, että nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat työllistävät kouluterveydenhoitajia ja -psykologeja yhä enenevässä määrin. Tästä syystä opiskeluterveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön olisi kirjattava vaatimus ainoastaan opiskeluterveydenhuoltoon keskittyvän mielenterveyspalvelun tarjoamisesta. Psykologiliitto on suosittanut ammattikorkeakouluissa yhtä kokopäiväistä psykologia 2 000 opiskelijaa kohti ja toisella asteella yhtä psykologia 1 000 opiskelijaa kohti. Myös nämä suositukset tulee kirjata lakiin ja yhdenmukaistaa. Näin voidaan taata opiskelijoiden tasa-arvoisuus eri kouluasteilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut ehdotuksen neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevasta asetuksesta. Valmistuneessa asetusluonnoksessa selkiytetään hyvällä tavalla opiskeluterveydenhuollossa tällä hetkellä vallitsevaa sekavaa tilannetta. Mielestämme luonnoksessa on joitakin niin tärkeitä opiskeluterveydenhuollon kehittämiseen liittyviä kohtia, että ne tulee ehdottomasti nostaa lain tasolle. Asetusluonnoksessa on kuitenkin myös joitakin puutteita, jotka tulisi pikimmiten korjata lain tasolle.

Opiskelijajärjestöjen tekemässä terveyskyselyssä, jossa kartoitettiin opiskelijoiden terveydentilaa, terveystottumuksia ja toiveita opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi, ilmeni, että ammattikorkeakoululaisista lähes 40 prosenttia jäi ilman uusille oppilaille suunnattua terveystarkastusta. Lakiin tulisikin kirjata myös uusia opiskelijoita koskeva oikeus terveystarkastukseen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Asetusluonnoksessa on selkiytetty opiskelijoiden terveystarkastusjärjestelmää melko hyvin, mutta esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opiskelijat eivät sen mukaan saa automaattisesti terveystarkastusta, vaan heidän terveydentilansa mitataan paperilla terveyskyselyn puitteissa. Mielestämme myös ammattikorkeakouluopiskelijoilla tulisi olla lakiin kirjattu oikeus automaattiseen terveystarkastukseen ensimmäisenä vuonna.

Yhtenä tärkeimpänä kehityskohteena opiskelijat pitivät terveyskyselyn mukaan opiskelijahammashuollon kehittämistä. Lakiin tulisikin kirjata myös velvoite järjestää opiskelijahammashuolto samaan tapaan muiden terveyspalveluiden kanssa. Lakiin tulisikin kirjata asetusluonnoksessa oleva velvoite järjestää opiskelijalle ainakin kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus.

Opiskeluterveydenhuollon tarkoituksena on ennen kaikkea vahvistaa opiskelijan hyvinvointia sekä opiskelukykyä. Tämän tulee olla opiskeluterveydenhuoltoa koskevan lainsäädäntöuudistuksen lähtökohtana. On koko yhteiskunnan kannalta tärkeää, että työelämään siirtyessään opiskelijat ovat työkykyisiä ja hyvässä kunnossa, jotta he jaksavat työelämän kiireessä ja paineissa ja voivat antaa täyden panoksensa yhteiskunnalle. Työvoimapulan vuosien lähestyessä tämä nousee yhä keskeisemmälle sijalle.

Opiskeluterveydenhuollon tulisi toimia tasa-arvoisesti paikkakunnasta riippumatta. Tämän vuoksi tarvitaan tiukempaa sääntelyä riittävien opiskelijaterveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi kaikkialla maassamme.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

kansanterveyslain 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/1972) 14 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 674/1983, 605/1991, 248/1997, 771/2005, 928/2005 ja 626/2007, uusi 7—9 momentti seuraavasti:

14 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnan tulee huolehtia henkilöstömitoitusten noudattamisesta opiskeluterveydenhuollossa siten, että toisella asteella tulee olla käytettävissä yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 600 opiskelijaa kohti ja korkea-asteella yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 800 opiskelijaa kohti. Terveydenhoitajakohtaista opiskelijamäärää voidaan vähentää, mikäli opiskeluterveydenhuollossa ei ole käytössä psykologin palveluja, terveydenhoitajan työparina ei ole nimettyä, opiskeluterveydenhuoltoon perehtynyttä lääkäriä, opiskelijoissa on paljon aikaa vaativia nuoria tai opiskelijoiden joukko on kovin heterogeeninen. Toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa tulee olla yksi psykologi tuhatta opiskelijaa kohti. Opiskelijalääkärin palveluita tulee olla käytettävissä niin, että käytettävissä olisi yksi kokopäiväinen opiskelijalääkäri 2 700 opiskelijaa kohti.

Toisella asteella tai ammattikorkeakouluissa vakituisesti opiskeleville on järjestettävä ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena vuonna lääkärintarkastus. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jolla terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi.

Opiskelijalle tulee tarjota kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2008

  • Satu Taiveaho /sd
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Antti Vuolanne /sd
  • Tuula Väätäinen /sd
  • Krista Kiuru /sd
  • Päivi Lipponen /sd
  • Merja Kuusisto /sd
  • Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Saara Karhu /sd
  • Heli Paasio /sd
  • Johanna Ojala-Niemelä /sd
  • Katja Taimela /sd
  • Sirpa Paatero /sd
  • Liisa Jaakonsaari /sd
  • Jyrki Yrttiaho /vas
  • Merja Kyllönen /vas
  • Pia Viitanen /sd
  • Jouko Skinnari /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Markus Mustajärvi /vas
  • Pentti Tiusanen /vas
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Bjarne Kallis /kd
  • Kimmo Kiljunen /sd
  • Minna Sirnö /vas
  • Matti Kauppila /vas
  • Tarja Tallqvist /kd
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Erkki Tuomioja /sd
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Annika Lapintie /vas
  • Matti Ahde /sd
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Janne Seurujärvi /kesk
  • Sari Palm /kd
  • Valto Koski /sd
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Tero Rönni /sd
  • Tuula Peltonen /sd
  • Reijo Laitinen /sd
  • Pertti Virtanen /ps
  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Oras Tynkkynen /vihr
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Timo Soini /ps
  • Pentti Oinonen /ps
  • Janina Andersson /vihr
  • Ilkka Kantola /sd
  • Matti Saarinen /sd
  • Johannes Koskinen /sd
  • Kari Rajamäki /sd
  • Maria Guzenina-Richardson /sd
  • Antti Kalliomäki /sd
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Johanna Sumuvuori /vihr
  • Paavo Arhinmäki /vas
  • Erkki Virtanen /vas
  • Unto Valpas /vas
  • Veijo Puhjo /vas
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Esko-Juhani Tennilä /vas
  • Mirja Vehkaperä /kesk
  • Jacob Söderman /sd