Perustelut
1 Koko hallinnonalaa koskevia näkökohtia
1.1 Yleistä
Talousarvioesityksessä ehdotetaan oikeusministeriön
hallinnonalalle määrärahoja 725 miljoonaa
euroa, mikä on 10 miljoonaa euroa enemmän kuin
vuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa. Jos vertailusta
jätetään pois vuosittain vaihtelevat
vaalimenot, hallinnonalan määrärahojen
lisäys vuoteen 2007 verrattuna on 19 miljoonaa euroa eli
2,7 prosenttia.
Valiokunta keskittyy tässä lausunnossaan lähinnä tarkastelemaan
sellaisia keinoja, joiden avulla hallinnonalan toimintaedellytyksiä voitaisiin
parantaa ilman, että määrärahoja
on tarpeen lisätä ehdotettua enemmän.
1.2 Tuottavuusohjelma ja johtamisen kehittäminen
Talousarvioesityksen mukaan oikeusministeriön
hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia,
joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus
vuonna 2008 on 87 henkilötyövuotta.
Valiokunta korostaa sitä, että tuottavuusohjelman
toteuttaminen oikeusministeriön hallinnonalalla ei saa
merkitä henkilöstön mekaanista vähentämistä ennalta
asetettujen lukumääräisten tavoitteiden
mukaisesti. Tuottavuusohjelman toteuttamisen tulee lähteä toimintojen
sisällöllisestä järkevöittämisestä ja
toimintaprosessien aidosta tehostamisesta. Henkilöstöä saadaan
vähentää vain siinä määrin
ja sitä mukaa kuin henkilöstön tarve
on tällaisten kehittämis- ja tehostamistoimien
ansiosta tosiasiallisesti vähentynyt.
Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota erityisesti
yleisten tuomioistuinten osalta suunniteltuihin henkilöstövähennyksiin,
joiden yhteismäärä on talousarvioesityksen
mukaan 44 henkilötyövuotta. Tähän
mennessä ei ole toimeenpantu eikä tällä hetkellä ole
näköpiirissä sellaisia työvoiman
tarpeeseen vaikuttavia uudistuksia, joihin näin merkittävät
henkilöstövähennykset voisivat perustua.
Suunnitellut vähennykset ovat siten täysin irrallaan
yleisten tuomioistuinten todellisesta henkilöstötarpeesta
ja siitä, mitä oikeusturvan tasosta
huolehtiminen edellyttää.
Sekä tuottavuusohjelman toteuttamisen että yleisemmin
oikeusministeriön hallinnonalan toiminnan kehittämisen
ja tehokkuuden kannalta valiokunta painottaa laadukkaan johtamisen merkitystä.
Hallinnonalalla tulisi panostaa johtamiskoulutukseen ja siinä erityisesti
muutosjohtamiseen.
1.3 Vuokramenot
Koko hallinnonalaa koskevana ongelmana valiokunta kiinnittää huomiota
hallinnonalan eri sektoreita rasittaviin suuriin vuokramenoihin.
On ongelmallista, että vuokramenoihin joudutaan jatkuvasti
käyttämään yhä suurempi
osuus niukoista määrärahoista. Esimerkiksi
rikosseuraamusalalla vuokramenojen arvioidaan kasvavan vuonna 2008
yhteensä 3,4 miljoonalla eurolla.
Valiokunta pitää epätyydyttävänä nykyistä järjestelmää,
jossa esimerkiksi tuomioistuinten ja vankiloiden toimitiloista maksetaan
korkeita vuokria valtion liikelaitokselle. Tuomioistuinten ja vankiloiden
tilatarpeet ovat luonteeltaan erityisiä, joten käytännössä ei
ole mahdollista, että ne voisivat siirtää toimintaansa
muihin tiloihin.
2 Tuomioistuinlaitos
2.1 Yleistä
Tuomioistuinten määrärahoihin on
talousarvioesityksessä tehty kolmen miljoonan euron tasokorotus.
Lisäksi ehdotetaan uudesta lastensuojelulaista
hallinto-oikeuksille aiheutuviin lisätehtäviin
kahta miljoonaa euroa sekä oikeushallinnon tietojärjestelmähankkeisiin
noin 2,6 miljoonaa euroa.
Valiokunta pitää ehdotettua tasokorotusta tuomioistuinten
määrärahoihin myönteisenä. Tuomioistuimet
hoitavat yhteiskunnan pakollisia oikeusturvatehtäviä perustuslain
21 §:n ja Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden
toteuttamiseksi. Tuomioistuinten toiminnan rahoituksen täytyy
olla kestävällä pohjalla ja tehtävien
edellyttämällä tasolla.
Valiokunta edellyttää, että tasokorotus
kaikilta osin todella käytetään tuomioistuinten
toimintaedellytysten turvaamiseen. Lisämäärärahojen kohdentamisessa
tulee ottaa huomioon se, että vaikeat ja laajat riita-
ja rikosasiat keskittyvät tiettyihin käräjäoikeuksiin
ja hovioikeuksiin. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä,
että osa lisämäärärahoista
kohdennetaan markkinaoikeudelle, jotta käsittelyaikoja
markkinaoikeudessa saadaan tuntuvasti lyhennettyä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vakuutusoikeuden toimintaa
vaikeuttaa esittelijöiden erittäin suuri vaihtuvuus
ja toimitilojen puutteellisuus. Lyhyet määräaikaiset
nimitykset on todettu merkittäväksi syyksi esittelijöiden vaihtuvuuteen.
Valiokunta kiinnittää oikeusministeriön
huomiota tarpeeseen vakinaistaa määräaikaisia
esittelijän virkoja, jotta esittelijät saadaan
nykyistä paremmin sitoutettua vakuutusoikeuteen. Lisäksi
valiokunta kiirehtii asianmukaisten toimitilojen järjestämistä vakuutusoikeuden
käyttöön.
Syyttäjälaitoksen voimavarojen vahvistamisesta
jäljempänä selostettavalla tavalla voi ennakoida
olevan seurauksena, että käräjäoikeuksiin
saapuvien rikosasioiden määrä lisääntyy.
Koska kyseessä on työketju, käräjäoikeuksien
tuomariresurssien täytyy olla tasapainossa syyttäjien
resurssien kanssa. Ruuhkautumisen välttämiseksi
oikeusministeriön on tarkkaan seurattava käräjäoikeuksien
voimavarojen riittävyyttä.
Tuomioistuinten toimintaedellytyksiä on tarpeen parantaa
myös kehittämällä lainsäädäntöä sekä tuomioistuinlaitoksen
rakenteita ja hallintoa. Seuraavassa tarkastellaan joitakin keskeisiä kehittämiskohteita,
jotka ovat tulleet esille tämän talousarvioesityksen
käsittelyn yhteydessä.
2.2 Lainsäädännön toimivuus
Autoveroasiat.
Helsingin hallinto-oikeus käsittelee vuosittain suuren
määrän autoverovalituksia. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan käytettyinä maahan tuotujen
autojen tullausveroasioita on tullissa vireillä noin
11 000. Näistä arvioidaan tulevan valituksen
johdosta Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi
noin 7 000 asiaa. Kun tällä hetkellä on
ratkaisematta vielä noin 3 000 asiaa, on väistämätöntä,
että näin suuri määrä uusia
valituksia ruuhkauttaa hallinto-oikeuden pahoin.
Tilanne on kestämätön sekä verovelvollisten perustuslain
21 §:ään perustuvien oikeusturvaodotusten
että tuomioistuinlaitoksen voimavarojen järkevän
käytön kannalta. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimenpiteisiin lainsäädännön
uudistamiseksi siten, että autoverotusta koskevia tulkintakysymyksiä ei
ole tarpeen saattaa hallinto-oikeuden käsiteltäväksi
nykyisessä laajuudessa. Keinoina voivat olla sekä autoverotusta
koskevien aineellisten säännösten
selkeyttäminen että oikaisuvaatimusmenettelyn
luominen autoverotukseen.
Hankinta-asiat.
Markkinaoikeus on pahasti ruuhkautunut julkisista hankinnoista
annetun lain mukaisten hankinta-asioiden suuren määrän vuoksi.
Hankinta-asiat ovat luonteeltaan sellaisia, että häiriöttömän
toiminnan turvaamiseksi kunnissa ja muissa hankintayksiköissä ne
pitäisi kyetä ratkaisemaan alle puolessa vuodessa.
Hankinta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika markkinaoikeudessa
on 1.1.—30.9.2007 kuitenkin ollut 13,4 kuukautta. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan noin 70 prosenttia markkinaoikeudessa
käsiteltävistä hankinta-asioista on sellaisia,
joissa hankinnan arvo alittaa EU-kynnysarvon.
Valiokunta korostaa resursoinnin riittävyyden merkitystä markkinaoikeuden
toiminnalle erityisesti hankinta-asioiden ruuhkasuman selvittämiseksi.
Lisäksi valiokunta kiinnittää hallituksen
huomiota tarpeeseen arvioida perusteellisesti uudelleen hankintojen
nykyistä oikeussuojamenettelyä. Arvioinnissa on
kiinnitettävä vakavaa huomiota siihen, että perustuslain 21 §:n
takaaman oikeusturvan toteuttamiseksi sekä valtion, kuntien
ja muiden hankintayksiköiden häiriöttömän
toiminnan turvaamiseksi on välttämätöntä lyhentää markkinaoikeuden
käsittelyaikoja. Arvioinnin yhteydessä on syytä harkita
erityisesti sitä, olisiko tarkoituksenmukaista, että markkina-oikeuden
toimivaltaan vastaisuudessa kuuluisivat vain taloudellisesti merkittävimmät
eli käytännössä EU-kynnysarvot
ylittävät hankinnat.
Hovioikeusmenettely.
Hovioikeuksien työtilannetta rasittaa jatkuvasti pääkäsittelyjen
suuri määrä, joka johtuu ennen kaikkea
siitä, että nykyisin sovellettavan seulontamenettelyn
avulla ei voida tehokkaasti vähentää pääkäsittelyyn tulevien
juttujen määrää. Oikeusministeriö onkin
asettanut 25.1.2007 toimikunnan laatimaan ehdotuksen käräjäoikeudesta
hovioikeuteen tapahtuvan muutoksenhaun kehittämiseksi.
Toimikunnan tehtävänä on arvioida, onko
tarpeen ottaa käyttöön muutoksenhakulupajärjestelmä nykyisen
seulontajärjestelmän sijasta, ja tarvittaessa
valmistella ehdotus muutoksenhakuluvan käyttöönottamiseksi
hovioikeusmenettelyssä.
Lakivaliokunta katsoo, että hovioikeusmenettelyn
kehittämisen yleisenä tavoitteena tulee olla se,
että hovioikeuksien edellytyksiä kohdentaa
voimavarojaan asioiden laadun vaatimalla tavalla parannetaan
(ks. vastaavasti PeVL 30/2006 vp, s. 4/II).
Muutoksenhakulupajärjestelmä saattaa olla seulontamenettelyä parempi keino
edistää tämän tavoitteen toteutumista. Toimikunnan
saatua ehdotuksensa valmiiksi jatkovalmistelussa on syytä edetä määrätietoisesti ja
ripeästi, jotta hovioikeuksien turhaa kuormitusta
saadaan vähennetyksi mahdollisimman pian.
Huostaanottoasiat.
Vuoden 2008 alussa voimaan tulevan uuden lastensuojelulain
mukaan tahdonvastaisia huostaanottoasioita koskevat päätökset
tehdään ensi vaiheessa hallinto-oikeudessa kunnan
sosiaalihuollosta vastaavan johtavan viranhaltijan hakemuksesta.
Eduskunta on hyväksyessään uuden
lastensuojelulain edellyttänyt, että hallitus
seuraa lapsen huostaanottoa koskevan päätöksenteon
toimivuutta ja että hallitus tarvittaessa ja mahdollisimman
ripeästi valmistelee ehdotuksen sellaisen lastensuojelua
tehostavan päätöksentekomenettelyn
käyttöönotosta, että päätöksen
tahdonvastaisesta huostaanotosta tekee moniammatillinen
toimielin, joka perustettaisiin esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
annetun lain 6 §:ssä tarkoitettujen kuntayhtymien yhteyteen
(EV 309/2006 vp, 4. lausuma).
Valiokunta pitää tärkeänä,
että oikeusministeriö osallistuu täysipainoisesti
eduskunnan edellyttämään seurantaan ja
että sen yhteydessä hankitaan kattava selvitys
siitä, miten hallintotuomioistuimet suoriutuvat uudesta
tehtävästään. Jos lainsäädännössä havaitaan
kehittämistarpeita, muutokset on valmisteltava viivytyksettä.
Huostaanottoasiat ovat luonteeltaan kiireellisiä, joten
minkäänlaista tuomioistuinten ruuhkautumisesta
johtuvaa päätöksenteon viivästymistä ei
voida sallia.
Istuntojen peruuntuminen.
Valiokunta kiinnittää huomiota tuomioistuinten
istuntojen peruuntumiseen sen johdosta, että kaikki asianosaiset eivät
saavu paikalle. Istuntojen peruuntumisesta aiheutuu kustannuksia
ja ajanhukkaa muille asianosaisille ja todistajille. Lisäksi
niistä aiheutuu tuomioistuinten, syyttäjien ja
oikeusavustajien voimavarojen hukkakäyttöä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että oikeusministeriössä valmistellaan
nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä istuntojen
peruuntumisen estämiseksi.
2.3 Rakenteelliset uudistukset
Talousarvioesityksen mukaan oikeusministeriössä valmistellaan
käräjäoikeusverkoston uudistamista 25—30
maakunnallisen käräjäoikeuden ja muutaman
niitä tukevan sivukanslian varaan. Riidattomia
saatavia koskevien asioiden käsittelyä sähköistetään
ja keskitetään. Lisäksi valmistellaan
kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto Maanmittauslaitokselle.
Suunnitellut rakenteelliset uudistukset ovat perusteltuja, jotta
oikeusturvan saatavuutta voidaan parantaa ja oikeuslaitoksen toimintakykyä lisätä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että uudistukset toteutetaan määrätietoisesti
ja ilman aiheettomia viivytyksiä. Uudistusten toteuttamiseen tulee
osoittaa riittävät resurssit, ja henkilöstöä tulee
asianmukaisesti informoida suunnitelluista muutoksista. Uudistuksia
toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota molempien
kieliryhmien oikeuksien turvaamiseen ja siihen, että oikeudellisten
palvelujen riittävä saatavuus turvataan myös
maan harvaan asutuissa osissa.
2.4 Työmäärien arviointimenetelmien
kehittäminen
Talousarvioesityksen mukaan tarkoituksena on kehittää käräjäoikeuksien
työmäärien arviointimenetelmiä.
Valiokunta pitää työmäärien
arviointimenetelmien kehittämistä tärkeänä.
Tuomioistuinten tietojärjestelmiä sekä tulosseurantaa
ja -ohjausta on kiireellisesti uudistettava niin, että huomio kohdistetaan
todellisiin työmääriin eikä pelkästään
asiamääriin, kuten nykyisin. Tuomioistuinten jutturakenteessa
maan eri osissa on pysyviä eroja. Huomion kiinnittäminen
vain asiamääriin merkitsee sitä, etteivät
tulosten seuranta ja ohjaus eikä myöskään
resurssien jako ole rationaalisella ja luotettavalla pohjalla. Tilanne
ei vastaa hyvän hallinnon vaatimuksia.
Valiokunta ei pidä riittävänä sitä,
että työmäärien arviointimenetelmiä kehitetään
vain käräjäoikeuksien osalta. Sama tarve
koskee myös mm. hovioikeuksia.
2.5 Tuomarien erikoistuminen ja täydennyskoulutus
Syyttäjälaitoksessa on toteutettu hyvin toimiva erikoistumisjärjestelmä erikois-
ja avainsyyttäjineen. Myös monet asianajajat
ovat erikoistuneet tietyntyyppisiin juttuihin. Tuomareiden osalta
erikoistuminen on kuitenkin toistaiseksi ollut vähäistä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että myös tuomioistuinlaitoksessa mahdollistettaisiin
nykyistä suuremmassa määrin tuomareiden
erikoistuminen tiettyihin juttutyyppeihin. Erikoistumisella voitaisiin
valiokunnan käsityksen mukaan parantaa sekä lainkäytön
laatua että sen tehokkuutta.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä,
että oikeusministeriö lisää ja
kehittää tuomareiden täydennyskoulutusta.
Tuomareiden ammattitaito on ratkaisevan tärkeä laatu-
ja tuottavuustekijä. Ammattitaidon merkitys korostuu asioiden
vaativuustason kasvaessa. Oikein kohdennettu täydennyskoulutus
on myös olennainen osa tuomareiden erikoistumisen edistämistä.
2.6 Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiden virkanimikkeet
Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiden virkanimikkeitä ovat
kansliapäällikkö, esittelijäneuvos,
vanhempi hallintosihteeri ja hallintosihteeri.
Lakivaliokunta on käsitellessään
hallituksen esitystä laeiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta
ja korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenistä (HE 201/2006 vp)
todennut, että hallintosihteerin virkanimike ei kuvaa korkeimman
hallinto-oikeuden esittelijän tehtävää,
joka on vaativa ja vastuullinen, pitkälti tuomarin virkaan
rinnastettava tehtävä. Virkanimikettä voitiin
valiokunnan mielestä pitää suorastaan
harhaanjohtavana. Valiokunta ei kuitenkaan pitänyt tarkoituksenmukaisena
tuossa yhteydessä tarkistaa esittelijöiden virkanimikkeitä,
koska asia oli parhaillaan valmisteltavana työryhmässä.
Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä, että valmistelutyön
tuloksena hallintosihteerin virkanimike korvataan sellaisella virkanimikkeellä, joka
asianmukaisella tavalla kuvaa tehtävän luonnetta
(LaVM 18/2006 vp, s. 3).
Mainittu työryhmä on antanut yksimielisen mietintönsä 31.5.2007.Esittelijöiden
virkarakenteen ja virka-aseman kehittäminen korkeimmassa
oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Oikeusministeriön
toiminta ja hallinto 2007:22. Mietinnössä on
ehdotettu, että vanhemman hallintosihteerin virat muutettaisiin
esittelijäneuvoksen viroiksi ja hallintosihteerin viran
nimike muutettaisiin oikeussihteeriksi.
Lakivaliokunta katsoo, että sen edellä selostetussa
mietinnössä asettama tavoite voidaan saavuttaa
toteuttamalla työryhmän ehdotus. Pelkällä virkanimikkeiden
muuttamisella ei myöskään ole kustannusvaikutuksia.
Tämän johdosta lakivaliokunta esittää,
että talousarvioesityksen kohdan 25.10.02 perusteluihin
lisätään maininta, jonka mukaan 1.3.2008
lukien saadaan muuttaa 12:n vanhemman hallintosihteerin (T12) viran
nimike esittelijäneuvokseksi (T12) ja 15:n hallintosihteerin
viran nimike oikeussihteeriksi.
3 Syyttäjälaitos
Talousarvioesityksessä ehdotetaan syyttäjälaitokselle
osoitetun määrärahan korottamista 2,5
miljoonalla eurolla. Tarkoituksena on lisätä syyttäjien
ja poliisin esitutkintayhteistyötä, mikä tehostaa
mahdollisen pääkäsittelyn valmistelua
ja nopeuttaa syyteharkintaa. Esitutkintayhteistyön ja vaativien
asioiden käsittelyn tehostamiseen on kohdennettu miljoona
euroa.
Valiokunta pitää esitutkintayhteistyön
tehostamista tärkeänä tavoitteena. Toimiva
esitutkintayhteistyö on hyvä keino kohdentaa järkevästi poliisin
ja syyttäjien rajallisten voimavarojen käyttöä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan voimavarojen käytön
kohdentamista voidaan parantaa erityisesti käyttämällä nykyistä tehokkaammin
hyväksi esitutkinnan rajoittamismenettelyä. Tähän
tulee edelleen kiinnittää huomiota syyttäjien
ja poliisin koulutuksessa ja johtamisessa.
4 Vankeinhoitolaitos
Vankeinhoitolaitoksen määrärahoihin
ehdotetaan talousarvioesityksessä neljän miljoonan
euron tasokorotusta. Uuden Lounais-Suomen vankilan vuokramenoihin
esitetään lisäksi 2,6 miljoonaa euroa.
Talousarvioesityksen mukaan vankitilojen kunnostamiseksi asumistiloille
asetettuja vaatimuksia ja toiminnallisia tarpeita vastaaviksi aloitetaan
Kuopion vankilan ja Mikkelin vankilan peruskorjaus- ja lisärakennustyöt.
Tämä on valiokunnan mielestä myönteistä.
Ongelmallista on kuitenkin se, että näiden hankkeiden
toteutumisen jälkeenkin Vankeinhoitolaitoksessa on kiireellistä kunnostusta
vailla olevia vankipaikkoja vielä 512 eli noin 20 prosenttia
suljettujen laitosten paikoista. Vankipaikkojen kunnostusohjelma
kestää nykyisellä investointitasolla vähintään
vuoteen 2015 saakka. Valiokunta pitää tärkeänä,
että vankilaolojen parantamista edelleen jatketaan ja että mahdollisuudet
nostaa vuotuista investointitasoa selvitetään.
Rikosseuraamusalalla on todettu olevan ongelmana se, että resursseja
tuhlaantuu moniportaiseen ja osaksi päällekkäiseen
hallintoon. Ongelmaksi on todettu myös ylitöiden
suuri määrä ja nopeasti lisääntyneet
sairauspoissaolot.Ks. selvitysmies Jukka Wuolijoen raportti
Rikosseuraamusalan hallinnon, talouden, ohjauksen ja valvonnan
tilasta sekä ehdotukset tarvittaviksi toimenpiteiksi. Oikeusministeriön
lausuntoja ja selvityksiä 2007:1. S. 14—16 ja
21—28. Oikeusministeriö onkin 12.6.2007
tehnyt päätöksen vankeinhoidon kehittämisohjelmasta.
Kehittämisohjelman tavoitteena on mm. selkiyttää rikosseuraamusalan
organisaatioiden rooleja ja uudistaa tulosohjausta. Yhtenä tavoitteena
on myös sairauspoissaolojen ja ylitöiden vähentäminen.
Lakivaliokunta pitää kehittämisohjelman
toteuttamista tärkeänä. Valiokunta korostaa
tässä yhteydessä erityisesti tarvetta
selvittää perusteellisesti sitä, miten
hallinnon päällekkäisyyksiä saadaan
tehokkaasti purettua. Hallinnon keventämisen seurauksena
vapautuvat resurssit tulee siirtää vankien kanssa
tehtävään lähityöhön.
Yhä useammat vangit kärsivät päihde-
ja mielenterveysongelmista. Riittävän kuntoutuksen järjestäminen
olisi tärkeää uusintarikollisuuden vähentämiseksi
ja syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. Valiokunta
toistaa aikaisemman näkemyksensä, että kuntoutuksen
lisäämiseen tulisi jatkossa osoittaa
tarvittavat määrärahat (ks. LaVL
8/2007 vp, s. 2/I).
5 Oikeuspoliittinen tutkimus
Talousarvioesityksessä on todettu, että yhä tärkeämmäksi
hallinnonalan eri toimintasektoreiden kehittämisen ongelmaksi
on nähty tutkimuksen puutteellinen kattavuus. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
on valtion pienin sektoritutkimuslaitos, ja ministeriön
käytössä olevat tutkimusresurssit ovat
vähäiset. Talousarvioesityksen mukaan tavoitteena
on lähivuosina parantaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
kykyä vastata paremmin oikeusministeriön ja yhteiskunnan
tietotarpeista, jotka kohdistuvat rikollisuuteen ja oikeuselämään.
Lakivaliokunta on viime vuosina toistuvasti korostanut tarvetta
lisätä oikeuspoliittiseen tutkimukseen osoitettuja
määrärahoja (LaVL 8/2007
vp, LaVL 15/2006 vp, LaVL
9/2006 vp ja LaVL 18/2004 vp).
Tutkimuksen riittävä resursointi on tärkeää,
sillä tutkimukseen pohjautuva tieto oikeusoloista kuuluu
suunnitelmallisen kriminaali- ja muun oikeuspolitiikan sekä laadukkaan
lainvalmistelun perusedellytyksiin. Oikeuspoliittisen
tutkimuksen nykyiset voimavarat ovat niin niukat, että päätöksenteon
pohjaksi tarvittavaa tutkimustietoa voidaan tuottaa vain rajoitetusti.
Näistä syistä valiokunta pitää perusteltuna
talousarvioesityksestä ilmenevää suunnitelmaa
parantaa lähivuosina Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
toimintaedellytyksiä.
Jotta käytössä olevat tutkimusresurssit
saadaan tehokkaasti hyödynnettyä, valiokunta kiinnittää huomiota
tarpeeseen tiivistää Oikeuspoliittisen
tutkimuslaitoksen yhteistyötä muiden saman alan
tutkimusta harjoittavien yksiköiden, kuten yliopistojen
ja Poliisiammattikorkeakoulun, kanssa.