Perustelut
Lakivaliokunta käsittelee valtioneuvoston selontekoa
valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2012—2015
oikeusministeriön hallinnonalan kannalta. Valiokunta keskittyy
lausunnossaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan
määrärahoihin sekä tuomioistuinten
ja rangaistusten täytäntöönpanon
voimavaroihin.
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta sekä pitkät
oikeudenkäynnit
Valtioneuvoston selonteon mukaan oikeusministeriön
hallinnonalalla on kehyskaudella 2012—2015 tärkeää lyhentää pitkiä oikeudenkäyntejä.
Lisäksi tehostetaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden
torjuntaa vahvistamalla syyttäjien, tuomioistuinten,
ulosoton erikoisperinnän ja konkurssivalvonnan voimavaroja
keskimäärin 5 miljoonan euron vuosittaisella määrärahalla.
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan
tehostaminen on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista.
Lakivaliokunta on tyytyväinen siitä, että talousrikollisuuden
ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan ja sen tarvitsemat voimavarat
kehyskaudella turvataan. Valiokunta on jo aiemmin kiinnittänyt
huomiota tarpeeseen osoittaa määrärahaa
tähän tarkoitukseen, sillä talousrikollisuuden
ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saavuttaa
merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä (LaVL 6/2010 vp — VNS 2/2010 vp).
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostaminen
on tärkeää myös oikeudenkäyntien keston
kannalta, sillä valtaosa pitkittyneistä oikeudenkäynneistä koskee
käytännössä laajoja talousrikosasioita.
Valiokunta on useissa aiemmissa lausunnoissaan korostanut, että oikeudenkäyntien
pitkittyminen tulee saada hallintaan (ks. mm. LaVL 13/2010 vp, LaVL 6/2010 vp, LaVL 28/2009 vp ja LaVL 19/2009 vp).
On erittäin myönteistä, että tähän
tarkoitukseen osoitetaan myös asianmukaiset voimavarat.
Saadun selvityksen mukaan lisämäärärahoilla
pyritään muun muassa puolittamaan esitutkinnassa
oleva vanha juttukanta.
Tuomioistuimet
Vaikka talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostamiseen
osoitetut vuosittaiset määrärahat ovat
sinällään myönteisiä,
ne ovat kyseiseen tarkoitukseen kohdennettuja eivätkä siten
tuo parannusta oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden
perusrahoitukseen. Esimerkiksi tuomioistuimet saavat kehyskaudella harmaan
talouden torjuntaan vuosittain noin 1,4 miljoonaa euroa,
mutta saadun selvityksen mukaan niiden perusrahoitus jää kuitenkin 2,8 miljoonaa
euroa alijäämäiseksi. Kun tuomioistuimiin
kohdistuu kehyskauden lopulla runsaan 4 miljoonan euron menoleikkaukset,
rahoitusvaje ja leikkaustarpeet kasvavat. Koska henkilöstökustannukset
muodostavat keskimäärin 80 % hallinnonalan
menoista, menoleikkausvaatimukset johtavat henkilöstömäärän
vähentämiseen. Tällä taas on
väistämättä vaikutuksia asioiden
käsittelyaikoihin ja sitä kautta oikeusturvan
saatavuuteen ja sen yhdenvertaiseen toteutumiseen.
Valiokunta on aiemmissa yhteyksissä kiinnittänyt
vakavaa huomiota oikeusministeriön hallinnonalan liian
kireään määrärahatilanteeseen.
On erittäin huolestuttavaa, että perusrahoituksen
tila jatkuu edelleen kireänä ja vielä entisestään
kiristyy kehyskauden aikana, koska valtion keskeisten ydintoimintojen
rahoituksen tulisi olla kestävällä pohjalla
taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että tuomioistuinten voimavarat vaikeasta taloudellisesta
tilanteesta huolimatta mitoitetaan niin, että tuomioistuimet
kykenevät asianmukaisesti täyttämään
perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden oikeusturvavaatimukset.
Lisäksi tulee ottaa huomioon, että vaikeassa taloudellisessa
tilanteessa tuomioistuinten työmäärä lisääntyy,
kun muun muassa velkomus- ja maksukyvyttömyysasioiden määrä selvästi
nousee.
Viime vuosina tuomioistuinharjoittelupaikkoja on merkittävästi
vähennetty (lähes 40 % vuoden
2004 tasosta). Saadun selvityksen mukaan talouden kiristyminen
merkitsee sitä, ettei tuomioistuinharjoittelupaikkoja
voida lisätä. Valiokunnan mielestä tämä ei
ole järkevää eikä tarkoituksenmukaista
tuomioistuinten tulevaisuuden toimintaedellytysten kannalta, koska tuomioistuinharjoittelu
on käytännössä merkittävä rekrytointikanava
tuomioistuinuralle ja merkittävä osa nykyisistä tuomareista
jää lähivuosina eläkkeelle.
Saadun tiedon mukaan tuomioistuinharjoittelupaikkoja voitaisiin
lisätä kohtuulliselle tasolle jo noin 0,3 miljoonan
euron vuosittaisella lisämäärärahalla.
Edellä esitetyn valossa tällainen määräraha
on valiokunnan mielestä perusteltu. Tässä yhteydessä valiokunta
kiinnittää huomiota myös vastikään
voimaan tulleeseen lakiuudistukseen, joka mahdollistaa tuomioistuinharjoittelun
laajentamisen hovi- ja hallinto-oikeuksiin. Valiokunta on mietinnössään
pitänyt tärkeänä, että hovi-
ja hallinto-oikeuksilla on voimavarojensa ja henkilöstörakenteensa
puolesta mahdollisuus luoda harjoittelupaikkoja. (LaVM 41/2010 vp — HE 278/2010
vp).
Myös tuomioistuinten ja syyttäjien asianhallintajärjestelmien
uudistamisen voimavaroista on välttämätöntä huolehtia,
sillä tätä kautta voidaan pidemmällä aikavälillä hakea
säästöjä ja lisätä tuottavuutta
(ks. mm. LaVL 13/2010 vp, LaVL
6/2010 vp ja LaVL 15/2008 vp).
Tietotekniikkajärjestelmien uudistaminen on tärkeää myös
sen vuoksi, että tällä hetkellä käytössä olevista
vanhentuneista järjestelmistä aiheutuu merkittäviä ylläpitokustannuksia,
jotka pienentävät tuomioistuinten perusrahoituksen
liikkumavaraa. Valiokunta katsoo, että päällekkäisten
kustannusten minimoimiseksi tietojärjestelmien uudistushanke
tulee saada käyntiin ja lähivuosina myös
päätökseen. Saadun tiedon mukaan uudistushankkeelle
on osoitettu 1 miljoonan euron alkurahoitus, mutta kaiken kaikkiaan hankkeen
kustannukset tulevat olemaan noin 10—15 miljoonaa euroa.
Rangaistusten täytäntöönpano
Valtioneuvoston selonteon mukaan rikosseuraamusjärjestelmää kehitetään
siirtämällä rangaistusten painopistettä hienokseltaan
laitosseuraamuksista vapaudessa täytäntöön
pantaviin seuraamuksiin ja rangaistusten täytäntöönpanossa
suljetuista laitoksista avolaitoksiin. Selonteosta ilmenee
myös, että Rikosseuraamuslaitoksen laitoskantaa,
henkilöstömäärää ja
vankilukua sopeutetaan kehyspäätöksen
mukaisen määrärahatason edellyttämällä tavalla.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen
toimintamäärärahat ylittävät
toimintamenot vielä vuonna 2012, mutta vuonna
2013 lähtien toimintamenot ovat suuremmat kuin määrärahat.
Menojen kasvu johtuu muun muassa kasvavista vuokramenoista ja palvelukeskusmaksuista.
Tämä merkitsee sitä, että kehyskaudella
toimitilojen kunnostamista ei voida jatkaa eikä paljusellejä poistaa.
Myöskään asiakastietojärjestelmän
uudistamista ei voida kehysrahoituksella toteuttaa. Yhä niukkeneva resurssitilanne
voi johtaa tarpeeseen vähentää vankilukua
suljetuissa laitoksissa tai tarpeeseen lakkauttaa yksi tai useampia
laitoksia.
Valiokunta katsoo, että rangaistusten täytäntöönpanon
voimavarat tulee mitoittaa ja kohdentaa niin, että ne tukevat
kriminaalipolitiikan tavoitteita vähentää rikollisuutta
ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Saamansa selvityksen
valossa valiokunta pitää kehyskauden rahoitustilannetta
huolestuttavana. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että rangaistusten täytäntöönpanoon
osoitetaan voimavaroja niin, että vankiloiden peruskorjausohjelma
voidaan viedä loppuun. Tämä on tärkeää muun
muassa sen varmistamiseksi, että epäinhimillisistä paljuselleistä päästään
viimein eroon vuoteen 2015 mennessä siten kuin hallitusohjelmaan
on kirjattu. Vankiloiden ja vankipaikkojen määrän
osalta valiokunta korostaa, ettei vankiluvun kehityksestä voida
tehdä varmoja päätelmiä. On
muistettava, että eräät vastikään
tehdyt lainsäädäntömuutokset,
kuten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikossäännösten,
lisäävät vankilukua. Tällainen
vaikutus voi olla myös hallitusohjelmaan kirjatuilla
tulevilla uudistuksilla.
Ulkomaisten vankien määrä suomalaisissa vankiloissa
on 2000-luvulla merkittävästi noussut. Ulkomaiset
vangit aiheuttavat rikosseuraamusalalle merkittäviä lisäkustannuksia.
Valiokunta on vastikään hyväksynyt mietinnön
hallituksen esityksestä, jonka tarkoituksena
on helpottaa vankien siirtoa Euroopan unionin jäsenvaltioiden
välillä (LaVM 4/2011 vp — HE 10/2011
vp). Valiokunta toistaa kyseisessä mietinnössä esittämänsä siitä,
että ulkomaisten vankien siirtoa myös EU:n ulkopuolisiin
valtioihin tulee pyrkiä edistämään.
Lopuksi
Edellä esitettyyn viitaten valiokunta katsoo, että vaikeasta
taloudellisesta tilanteesta huolimatta oikeusministeriön
hallinnonalan ja erityisesti tuomioistuinten ja rangaistusten täytäntöönpanon
voimavaroja tulee kehyskaudella vahvistaa.
Valiokunta pitää kuitenkin selvänä,
että kehyskaudella on talouden kiristymisen vuoksi yhä välttämättömämpää arvioida,
miten oikeusministeriön hallinnonalan tehtäviä,
rakenteita ja menettelyjä voidaan sopeuttaa niukkoihin
menokehyksiin. Tärkeää on panostaa sekä lainsäädännön
että työ- ja toimintatapojen kehittämiseen, jotta
niukat voimavarat voidaan kohdentaa mahdollisimman järkevästi
ja tarkoituksenmukaisesti, mutta kuitenkin niin, ettei
tosiasiallista oikeusturvaa heikennetä.