LAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 18/2010 vp

LaVL 18/2010 vp - U 50/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS kumoamisesta

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunnan puhemies on 3 päivänä joulukuuta 2010 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS kumoamisesta (U 50/2010 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että lakivaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntösihteeri Sami Kiriakos, oikeusministeriö

neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki, sisäasiainministeriö

valtionsyyttäjä Christian Lundqvist, Valtakunnansyyttäjänvirasto

ylitarkastaja Sari Kajantie, keskusrikospoliisi

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • liikenne- ja viestintäministeriö.

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi

Euroopan komissio on 30 päivänä syyskuuta 2010 tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS kumoamisesta (KOM(2010) 517 lopullinen). Direktiiviehdotuksen tavoitteena on lähentää tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevia jäsenvaltioiden rikosoikeudellisia säännöksiä ja parantaa oikeus- ja muiden toimivaltaisten viranomaisten, jäsenvaltioiden poliisi- ja muut lainvalvontaviranomaiset mukaan luettuina, välistä yhteistyötä.

Ehdotuksessa on kysymys nykyisen tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS, jäljempänä puitepäätös, kumoamisesta ja uuden direktiivin säätämisestä sen tilalle. Direktiiviin lisättäisiin myös eräitä kriminalisointivelvoitteita, joita vastaavat ovat Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevassa yleissopimuksessa (SopS 60/2007), jäljempänä yleissopimus. Lisäksi ehdotuksessa on uusia säännöksiä, joiden tarkoituksena on muun muassa puuttua uusiin uhkakuviin, kuten laajamittaisiin tietoverkkohyökkäyksiin niin sanottuja bot-verkkoja käyttämällä ja tietoverkkorikoksen yhteydessä tapahtuvaan henkilöllisyyden väärinkäyttöön.

Puitepäätöksen täytäntöönpanon ja yleissopimuksen voimaantulon Suomessa edellyttämät lainmuutokset ovat tulleet voimaan 11 päivänä toukokuuta 2007.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin yhteiseen toimintaan vakavien tietojärjestelmiin kohdistuvien rikosten torjunnassa. Rikokset tapahtuvat nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, ja ne ovat varsin usein valtioiden rajat ylittäviä. Sen vuoksi on tärkeää, että rikoslainsäädäntö on ajantasaista ja kattavaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Ehdotettujen kriminalisointivelvoitteiden ala vastaa pääosin nykyisen puitepäätöksen, Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja Suomen nykyisen lain sääntelyä. Ehdotusta voidaan valtioneuvoston näkemyksen mukaan pitää yleisellä tasolla tarpeellisena ja kannatettavana huolimatta vastaavasta Euroopan neuvoston yleissopimuksesta, koska toistaiseksi 10 EU:n jäsenvaltiota ei ole saattanut sopimusta kansallisesti voimaan.

Ehdotuksen uudet säännökset bot-verkkojen käytöstä ja henkilöllisyyden väärinkäytöstä heijastavat viimeaikaista kehitystä. Nämä säännökset eivät kuitenkaan laajentaisi rangaistavuuden alaa, vaan ne koskisivat tällaisista teoista säädettäviä enimmäisrangaistuksia. Säännökset olisi Suomessa johdonmukaista panna täytäntöön siten, että ne olisivat rikosten törkeiden tekomuotojen soveltamisperusteita. Sen vuoksi säännökset olisi ehdotuksen jatkovalmistelussa pyrittävä muotoilemaan niin, että ne voidaan panna kansallisesti täytäntöön rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla.

Ehdotetut enimmäisrangaistukset ovat nykyistä ankarampia ja rikoslain yleiseen ankaruustasoon verrattuina varsin korkeat. Enimmäisrangaistusvelvoitteita ei myöskään ole eritelty niin, että otettaisiin huomioon direktiivin rikosten erilaiset vakavuusasteet. Ongelmallista on esimerkiksi se, että vähintään kahden vuoden enimmäisvankeusrangaistus olisi säädettävä sekä oikeudettomasta tunkeutumisesta tietojärjestelmään että pelkästään sellaiseen tekoon käytettävän välineen hallussapidosta, kun hallussapidon tarkoituksena on käyttää välinettä direktiivissä tarkoitettuihin rikoksiin.

Teon rangaistusarvon ja rangaistusasteikkojen olisi oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oikeassa suhteessa tavoitteeseen ja rikoksen vakavuuteen. Kiinnijäämisriskin lisääminen esimerkiksi kansainvälistä viranomaisyhteistyötä tehostamalla toimii rikosten ennaltaehkäisyssä paremmin kuin rangaistusasteikkojen koventaminen. On tärkeää, että EU:n rikosoikeudessa otetaan riittävästi huomioon yksittäisen jäsenvaltion rangaistusasteikkokäytäntö eikä vaaranneta jäsenvaltion rikosoikeuden johdonmukaisuutta.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Ehdotuksessa on kysymys nykyisen tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS, jäljempänä puitepäätös, kumoamisesta ja uuden direktiivin säätämisestä sen tilalle. Ehdotettu direktiivi sisältää nykyisen puitepäätöksen vastaavat säännökset pääosin sellaisinaan. Direktiiviin lisättäisiin myös eräitä kriminalisointivelvoitteita, joita vastaavat velvoitteet sisältyvät nykyisin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevaan yleissopimukseen (SopS 60/2007), jäljempänä yleissopimus. Puitepäätöksen ja yleissopimuksen Suomessa edellyttämät lakimuutokset ovat tulleet voimaan 11 päivänä toukokuuta 2007. Lisäksi direktiiviin ehdotetaan eräitä uusia säännöksiä, joiden tarkoituksena on muun muassa puuttua uusiin uhkakuviin, esimerkiksi ns. bot-verkkoja käyttämällä toteutettuihin laajamittaisiin tietoverkkohyökkäyksiin sekä tietoverkkorikoksen yhteydessä tapahtuvaan henkilöllisyyden väärinkäyttöön.

Valiokunta kannattaa direktiiviehdotuksen tavoitteita lähentää tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevia jäsenvaltioiden rikosoikeudellisia säännöksiä sekä parantaa oikeus- ja muiden toimivaltaisten viranomaisten — jäsenvaltioiden poliisi- ja muut lainvalvontaviranomaiset mukaan luettuina — välistä yhteistyötä. Ehdotusta voidaan pitää tarpeellisena huolimatta edellä mainitusta yleissopimuksesta, koska on vielä useita sellaisia EU:n jäsenvaltioita, joissa yleissopimusta ei ole saatettu kansallisesti voimaan. Direktiiviehdotus myös täydentää nykyistä sääntelyä siltä osin kuin kysymys on uusista tietoverkkorikollisuuden muodoista.

Direktiiviehdotuksen työryhmäkäsittely on EU:ssa vasta käynnistymässä. Säännösehdotuksissa on vielä hiomisen varaa, mutta yleisesti ottaen voidaan arvioida, että ehdotuksen valmistelussa on varsin hyvin tunnistettu verkkorikollisuuden uhka entistä verkottuneemman yhteiskunnan keskeisille toiminnoille sekä verkkorikollisuuteen usein liittyvä valtioiden rajat ylittävä luonne. Tietojärjestelmiin kohdistuvat rikokset tapahtuvat nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, ja rikoksentekomenetelmät kehittyvät teknisen kehityksen myötä. Valiokunta pitää tärkeänä, että säännökset pyritään muotoilemaan mahdollisimman teknologianeutraalisti, mutta samalla rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimukset huomioon ottaen.

Säännösehdotukset luonnollisille henkilöille säädettävistä enimmäisrangaistuksista ovat puitepäätöksen, yleissopimuksen ja rikoslain rangaistuksia ankarampia. Valiokunta yhtyy kirjelmässä esitettyyn arvioon siitä, että enimmäisrangaistukset ovat rikoslain yleiseen ankaruustasoon verrattuina varsin korkeat eikä enimmäisrangaistusvelvoitteissa ole otettu huomioon rikosten erilaisia vakavuusasteita. Ehdotuksen jatkovalmistelussa tuleekin kiinnittää huomiota suhteellisuusperiaatteen toteutumiseen, jotta kunkin teon rangaistusarvo ja rangaistusasteikot asettuvat oikeaan suhteeseen tavoitteeseen ja rikoksen vakavuuteen nähden. Sääntelyssä tulisi myös ottaa huomioon jäsenvaltioiden rangaistusasteikkokäytännöt niin, ettei vaaranneta jäsenvaltion rikosoikeuden johdonmukaisuutta. Valtioneuvoston kannan linjaukset vastaavat myös Suomen aikaisempia kannanottoja EU:n rikosoikeudellisen sääntelyn kehittämiseen liittyvissä säädösehdotuksissa (esim. LaVL 10/2010 vp, LaVL 13/2009 vp).

Lausunto

Lausuntonaan lakivaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Janina Andersson /vihr
  • vpj. Anna-Maja Henriksson /r
  • jäs. Esko Ahonen /kesk
  • Kalle Jokinen /kok
  • Oiva Kaltiokumpu /kesk
  • Krista Kiuru /sd
  • Jari Larikka /kok
  • Raimo Piirainen /sd
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Mauri Salo /kesk
  • Kari Uotila /vas
  • Lasse Virén /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne

​​​​