Perustelut
Lausunnon rajaus
Lakivaliokunta on toimialansa mukaisesti keskittynyt lausunnossaan
esityksen sisältämiin rikosoikeudellisiin säännöksiin.
Erityisesti valiokunta on tarkastellut hallituksen esitykseen sisältyvää 5.
lakiehdotusta laiksi rikoslain muuttamisesta.
Laki rikoslain muuttamisesta
Ehdotetulla lailla rikoslain muuttamisesta lain 29 lukuun lisätään
kaksi uutta rikostunnusmerkistöä: työeläkevakuutusmaksupetos
ja sen törkeä tekomuoto. Perustunnusmerkistössä rangaistusasteikko
ulottuu sakosta kahteen vuoteen vankeutta. Törkeän
tekomuodon rangaistusasteikko sisältää puolestaan
vankeutta neljästä kuukaudesta neljään
vuoteen.
Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 109) sääntelyn
tarpeellisuudesta todetaan ensinnäkin, että ehdotetut
säännökset "antaisivat riittävät
välineet vakavien työeläkevakuutusmaksupetosten
käsittelyyn". Lisäksi perusteluissa todetaan,
että ehdotetuilla säännöksillä olisi
ennaltaehkäisevä vaikutus sellaisissa tilanteissa,
joissa työnantaja on jättämässä lakisääteiset
maksunsa maksamatta.
Toisaalta rikoslain 29 luvun uuden 4 a §:n 2 momenttiin
sisältyy erityinen toimenpiteistä luopumista koskeva
säännös, jonka mukaan teon ollessa kokonaisuutena
arvostellen vähäinen siitä voidaan jättää ilmoitus
tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta,
jos vakuutusmaksun korotus harkitaan riittäväksi
seuraamukseksi. Esityksen perusteluissa todetaan, että käytännössä suurin
osa työeläkevakuutusmaksupetoksista kuuluu mainitun
poikkeussäännöksen alaan, jolloin työeläkelaitoksilla
on mahdollisuus tyytyä vakuutusmaksun korotukseen.
Uusien rikossäännösten rangaistusasteikkojen
osalta lakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen,
että nykyisin työntekijäin eläkelain
17 k §:ssä säädetään
kyseisen lain mukaisen työnantajavelvollisuuden rikkomisesta
vain sakkorangaistus. Hallituksen esityksessä työeläkevakuutusmaksupetoksen
kahden vuoden vankeuteen asti ulottuvaa rangaistusasteikkoa perustellaan
sillä, että työeläkevakuutusmaksupetoksen
yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi ehdotettu rangaistusasteikko
on samanlainen kuin veropetoksessa. Niin ikään
hallituksen esityksen perusteluissa katsotaan riittävän
ankarien rangaistusseuraamusten vaikuttavan yleisemminkin
ennaltaehkäisevästi vakuuttamisen ja siihen liittyvien
ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyönteihin.
Lakivaliokunta toteaa, että ehdotettuja uusia tunnusmerkistöjä ja
niihin liitettäviä rangaistusasteikkoja ei hallituksen
esityksessä tarkastella suhteessa niihin edellytyksiin,
joita rangaistussäännösten hyväksyttävälle
käytölle yhteiskunnallisina sääntelyvälineinä asetetaan
(vrt. LaVL 9/2004 vp). Valiokunta
ei tässä tilanteessa sinänsä vastusta
ehdotettujen uusien rikostunnusmerkistöjen säätämistä.
Yleisenä kantanaan se kuitenkin toteaa, että kun
tulevaisuudessa ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi
uusia tunnusmerkistöjä, sekä niiden yleinen
tarve että rangaistavuutta koskevat perusratkaisut on syytä perustella
seikkaperäisemmin kuin nyt on tehty.
Lakivaliokunta on erikseen tarkastellut ehdotetun
29 luvun 4 a §:n 1 momentin 4 kohtaa. Sen
mukaan työeläkevakuutusmaksupetoksesta sakolla
tai enintään kahden vuoden vankeudella rangaistaan
myös sitä, joka "muuten petollisesti toimien"
aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa työeläkevakuutusmaksun
määräämättä jättämisen,
sen määräämisen liian alhaisena
tai sen aiheettoman palauttamisen. Ehdotus on merkityksellinen rikosoikeudelliseen
laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyysvaatimuksen
kannalta. Kyseisen vaatimuksen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on
ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten,
että säännöksen sanamuodon perusteella
on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti
rangaistavaa (ks. esim. PeVL 7/2005 vp, PeVL 26/2004 vp ja PeVL 48/2002
vp sekä esim. LaVM 8/2004 vp, LaVM 5/2003 vp ja LaVM 24/2002 vp).
Lakivaliokunnan mielestä pelkästään
yleisesti ilmaistu teonkuvaus "muutoin petollisesti toimien" on
tähän nähden liian epämääräinen.
Sen vuoksi lakivaliokunta esittää,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta poistaa
ehdotetusta rikoslain 29 luvun 4 a §:n 1 momentista sen
4 kohdan.
Rikoslakiin lisättäväksi ehdotetun
29 luvun 4 b §:n mukaan törkeä työeläkevakuutusmaksupetos
täyttyy silloin, kun perustunnusmerkistön mukaisessa
toiminnassa tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai
rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja
työeläkevakuutusmaksupetos on myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä. Tällöin
säännöksen mukaan "rikoksentekijä"
on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi
kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Koska säännös rakentuu työeläkevakuutusmaksupetoksen
perustunnusmerkistön toteutumiselle, lakivaliokunta pitää selvänä,
että törkeässäkin tekomuodossa
tulevat ehdotetun 29 luvun 4 a §:n
mukaisesti tekijöinä kyseeseen vain työnantaja
tai tämän edustaja. Tämän vuoksi
lakivaliokunta esittää,
että ehdotetun 4 b §:n
lopussa oleva ilmaisu muutetaan muotoon "
työnantaja tai
tämän edustaja
on tuomittava".
Työntekijän eläkelaki
Työntekijän eläkelain 190 §:n
mukaan työnantajan rikottua kyseisen lain mukaisia velvollisuuksiaan
hänet voidaan tuomita rangaistukseen työeläkevakuutusmaksupetoksesta
tai törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta
siten kuin ehdotetuissa rikoslain 29 luvun 4 a ja 4 b §:ssä säädetään.
Säännös on selvästikin tarkoitettu
viittaussäännökseksi. Sellaisena
se ei kuitenkaan ehdotetussa muodossaan ole onnistunut, koska pykälässä ilmaistu
tekijäpiiri poikkeaa siitä, mitä viitatuissa
rikoslain pykälissä ehdotetaan säädettäväksi.
Tämän korjaamiseksi lakivaliokunta esittää,
että työntekijän eläkelain
190 § muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Rangaistukset
"Rangaistus työeläkevakuutusmaksupetoksesta
ja törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta
säädetään rikoslain 29 luvun
4 a ja 4 b §:ssä."