Perustelut

Useissa hallintoasioissa on jo nykyisin käytössä oikaisuvaatimusjärjestelmä, jossa hallintoviranomainen asianosaisen vaatimuksesta oikaisee hallintomenettelyssä tapahtuneen virheen. Tällöin asianosainen voi valittaa hallintotuomioistuimeen vasta oikaisuvaatimusvaiheen jälkeen. Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää ja vahvistaa oikaisuvaatimuksen asemaa ja luonnetta ensimmäisen vaiheen oikeussuojakeinona. Samalla annettaisiin nykyistä tarkempia säännöksiä hallintoviranomaisen toimivallasta ja menettelystä oikaisuvaatimuksen käsittelyssä.

Lakivaliokunta kannattaa oikaisuvaatimusjärjestelmän vahvistamista esitetyllä tavalla. Hallinnossa tehtyjen selvien virheiden oikaiseminen hallintoviranomaisen toimesta edistää oikeusturvan toteuttamista joutuisasti sekä vähentää asianosaisten ja viranomaisten kuluja. Oikaisuvaatimuksen voidaan arvioida myös vahvistavan luottamusta hallintoviranomaisten toimintaan ja näin tukevan hyvän hallinnon ja palveluperiaatteen toteuttamista.

Selvien virheiden korjaaminen jo hallinnossa on tarkoituksenmukaista myös voimavarojen käytön kannalta. Oikaisuvaatimusjärjestelmä edistää osaltaan hallintotuomioistuimien mahdollisuuksia keskittyä varsinaisten oikeusriitojen käsittelemiseen. Lakivaliokunta korostaakin sitä esityksestä ilmenevää lähtökohtaa, ettei oikaisuvaatimuksen vahvistamisen tarkoitus ole siirtää tuomioistuimelle kuuluvia tehtäviä hallinnolle.

Esityksessä ei ehdoteta, että oikaisuvaatimuksesta tulisi kaikissa hallintoasioissa pakollinen vaihe. Tarkoitus on, että hallintolakiin (434/2003) sisällytettävä uusi 7 a luku ohjaisi oikaisuvaatimuksen käyttöä yleislakina. Oikaisuvaatimuksen tekemisestä säädettäisiin siten jatkossakin erikseen eri hallinnon aloilla. Lakivaliokunta kannattaa esitettyä lähtökohtaa, sillä oikaisuvaatimus ei sovellu kaikkiin hallintoasioihin. Sellaisessa asiassa, jossa ei ole kyse yksinkertaisen ja selvän virheen korjaamisesta, on perusteltua, että ensimmäisen oikeussuojakeinon muodostaa varsinainen muutoksenhaku tuomioistuimeen.

Lakivaliokunta pitää joka tapauksessa tärkeänä, että oikaisuvaatimuksen käyttöönoton tai käytön laajentamisen mahdollisuuksia arvioidaan, kun oikeussuojajärjestelmää jatkossa kehitetään eri hallinnon aloilla. Hallinnon alojen sääntelyssä voidaan säätää myös erityiskysymyksistä. Esimerkiksi kun pääsääntönä hallinnossa on, että asianosaiset vastaavat kukin omista kuluistaan, niin jollakin erityisellä hallinnonalalla voidaan tarvittaessa antaa tästä pääsäännöstä poikkeavia säännöksiä.

Ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeä kiinnittää huomiota oikeudenkäyntien kokonaiskestoon. Niissä tapauksissa, joissa oikaisuvaatimuksen jälkeen haetaan muutosta, oikaisuvaatimusvaihe pidentää asian kokonaiskäsittelyaikaa. Valiokunta pitääkin tähdellisenä esitykseen sisältyvää säännöstä siitä, että oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisesti.

Hallinnossa esiintyy tilanteita, joissa ensi asteen päätöksen tehnyt viranhaltija osallistuu toisen asteen toimielimessä oikaisuvaatimuksen käsittelyyn. Hallintolain mukaan virkamies ei ole tällaisessa tilanteessa esteellinen käsittelemään asiaa. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia hallinnon esteellisyyssäännöksiin. Lakivaliokunta pitää tätä perusteltuna, sillä esteellisyyssäännösten kiristäminen voisi käytännössä vaikeuttaa hallintoviranomaisen mahdollisuuksia tehdä päätöksiä. Tämä ei olisi asianosaisenkaan etu. Toisaalta valiokunta korostaa esityksen perusteluista ilmenevin tavoin sitä, että esteellisyyttä tulee arvioida erityisesti siltä kannalta, vaarantaako saman viranhaltijan osallistuminen luottamusta asian puolueettomaan käsittelyyn.

Muutoksenhaussa esitettävät vaatimukset eivät ole sidottuja oikaisuvaatimuksen sisältöön, vaan esityksen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä saa muutoksenhaussa esittää myös uusia perusteita. Lakivaliokunta katsoo, että esitys parantaa myös tältä osin asianosaisen oikeusturvaa.