LAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2001 vp

LaVL 5/2001 vp - U 66/2000 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston kirjelmä Ranskan tasavallan aloitteesta neuvoston puitepäätökseksi sekä direktiiviksi (laittoman maahantulon avustaminen)

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 2 päivänä maaliskuuta 2001 lähettänyt lisäselvityksen (oikeusministeriön kirje 21.2.2001) Ranskan tasavallan aloitteesta neuvoston puitepäätökseksi sekä direktiiviksi laittomassa maahantulon avustamisessa (U 66/2000 vp) lakivaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa on ollut kuultavana

lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola, oikeusministeriö

Viitetieto

Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon LaVL 15/2000 vp.

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus direktiiviksi ja puitepäätökseksi

Ehdotukset muodostavat kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on saattaa rangaistavaksi laittoman maahantulon avustaminen EU:n jäsenvaltiossa, Norjassa ja Islannissa. Lakiteknisesti säännökset on jaettu siten, että direktiiviehdotukseen on sisällytetty tiettyjen toimintojen kieltämistä koskevat velvoitteet. Puitepäätökseen ehdotetaan säännöksiä, jotka velvoittavat säätämään teot rangaistaviksi päätöksessä tarkemmin määritellyin tavoin.

Puitepäätösehdotus on muuttunut jatkovalmistelussa olennaisesti. Laittoman maahantulon avustamisen enimmäisrangaistuksen on oltava vähintään kahdeksan vuotta vankeutta, jos teko on tehty taloudellisen hyödyn saamiseksi ja järjestäytyneen ryhmän jäsenenä tai vaarantaen maahan kuljetettavien henki. Mikäli kansallisen rangaistusjärjestelmän yhtenäisyys niin vaatii, voi enimmäisrangaistus olla alempi: vähintään kuusi vuotta vankeutta. Muut ankaroittamisperusteet on poistettu ehdotuksesta.

Ehdotusta on täydennetty siten, ettei puitepäätös ole ristiriidassa pakolaisia koskevien kansainvälisten säännösten kanssa. Puitepäätöksen soveltaminen ei rajoita suojelua, jota on annettava pakolaisille ja turvapaikanhakijoille kansainvälisen oikeuden tai ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten normien mukaan.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti Euroopan unioni tehostaa laittoman maahantulon vastaista toimintaansa. Laittoman maahantulon torjuntaan liittyvän lainsäädännön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen jäsenvaltioissa niin, että voidaan tehokkaasti torjua järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamaa ihmisten salakuljetusta, on kannatettavaa. Valtioneuvosto suhtautuu siten periaatteessa myönteisesti Ranskan aloitteisiin.

Ne ankaroittamisperusteet, joihin lakivaliokunta on aikaisemmassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota, on poistettu puitepäätösehdotuksesta. Ainostaan liityntä järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä ihmisten asettaminen hengenvaaraan on säilytetty ehdotuksessa. Koska vastaavia säännöksiä sisältyy voimassa oleviin rikoslain säännöksiin, ei niiden hyväksymiselle ole estettä.

Laittoman maahantulon avustamiselle ehdotettu vähintään kahdeksan vuoden enimmäisrangaistus ei ole hyväksyttävä. Kansallisen rangaistusjärjestelmän yhtenäisyydestä johtuen enimmäisrangaistus voisi kuitenkin olla vähintään kuusi vuotta. Ottaen huomioon, minkä tyyppisissä teoissa tällainen enimmäisrangaistus tulisi sovellettavaksi, ei sitä ole pidettävä liiallisena.

Ehdotukseen tehty lisäys humanitääriseksi lausekkeeksi ja rikoksen tunnusmerkistön edellyttämä taloudellisin hyödyn tavoittelu antavat joustovaraa humanitääristen näkökohtien huomioonottamiseksi.

Direktiivi- ja puitepäätösehdotukset ovat jatkovalmistelussa muuttuneet siten, ettei niiden hyväksymiselle ole enää lakivaliokunnan lausunnossa mainittuja esteitä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta on edellä mainitussa lausunnossaan todennut pitävänsä säännösehdotuksia tarpeellisina, mutta katsonut, etteivät ne ole yksityiskohtiensa puolesta hyväksyttävässä kunnossa. Lausunnossa on tarkasteltu kolmea seikkaa: rangaistusmaksimin vähimmäispituuden suhteetonta ankaruutta, ankaroittamisperusteiden kaavamaisuutta ja sisältöä sekä humanitäärisiin syihin perustuvien vastuuvapausperusteiden puuttumista. Kahden viimeksi mainitun osalta on todettavissa, että ehdotusta on näiltä osin korjattu karsimalla ongelmalliset ankaroittamisperusteet ja lisäämällä humanitäärisiin syihin perustuva toiminta vastuuvapausperusteeksi.

Valiokunnan käsityksen mukaan säännösehdotusten arvioinnin kannalta on merkityksellistä, mitä oikeushyviä säännöksillä oikeastaan pyritään suojaamaan. Ehdotuksesta ei käy selkeästi ilmi, onko ensisijaisena tarkoituksena velvoittaa valtiot säätämään ankarasti rangaistavaksi maahantuloa ja matkustusasiakirjoja koskevien säännösten rikkominen vai luvattomasti maahan pyrkivien hengen ja terveyden vaarantaminen tai heidän asemansa törkeä taloudellinen hyödyntäminen.

Ehdotuksen tämänhetkiset ankaroittamisperusteet: taloudellisen hyödyn tavoittelu, rikoksen tekeminen järjestäytyneen ryhmän jäsenenä ja hengen vaarantaminen ovat perusteltuja ja hyväksyttäviä. Näistä kaksi ensimmäistä ovat rikoslain 6 luvun 2 §:n mukaisia rangaistuksen koventamisperusteita. Useat rikoslain rangaistussäännöksistä suojaavat henkeä ja terveyttä. Lisäksi hengen tai terveyden vaarantaminen ovat ankaroittamisperusteena esimerkiksi törkeässä raiskauksessa ja törkeässä vapaudenriistossa.

Valtioneuvoston kannanotosta ilmenee, että nykyisessä muodossaan puitepäätöksen hyväksyminen edellyttää mm. rikoslain 17 luvun täydentämistä laittoman maahantulon järjestämisen törkeällä tekomuodolla. Törkeän tekomuodon rangaistusmaksimin tulisi olla ehdotetun puitepäätöksen mukaan vähintään kuusi vuotta. Se on vuonna 1998 säädetyn perustustunnusmerkistön kahden vuoden enimmäisrangaistukseen ja muihin rikoslain 17 luvun säännöksiin nähden korkea. Enimmäisrangaistus on sama kuin törkeässä kuolemantuottamuksessa, mutta korkeampi kuin esimerkiksi vaaran aiheuttamisessa, jonka tunnusmerkistöön yksi ankaroittamisperusteista on verrattavissa. Kuuden vuoden enimmäisrangaistus merkitsisi myös poikkeamista rikoslain kokonaisuudistuksessa lähtökohtaisesti noudatetuista yhtenäisistä rangaistusasteikoista. Valiokunta katsoo kuitenkin, ettei kuuden vuoden enimmäisrangaistus ole aikaisemman ehdotuksen tavoin liiallinen. Sitä ei voida myöskään pitää suhteellisuusperiaatteen vastaisena, jos rikoksen tunnusmerkistö ja ankaroittamisperusteet ovat riittävän täsmällisiä ja selkeästi teon törkeyttä korostavia. Valiokunta pitää tärkeänä, että puitepäätöksen velvoitteet ovat pantavissa täytäntöön noudattaen rikoslain kokonaisuudistuksessa noudatettua kirjoittamistapaa. Rikoksen törkeän tekomuodon kvalifiointiperusteet on määriteltävä laissa täsmällisesti ja tyhjentävästi. Lisäksi teon on oltava kokonaisuutena arvostellen törkeä. Ehdotuksesta puuttuu tällä hetkellä teon kokonaisarvostelua koskeva edellytys.

Lausunto

Lausuntonaan lakivaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa,

että valiokunta yhtyy edellä olevin huomautuksin asiassa valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Henrik Lax /r
  • vpj. Matti Vähänäkki /sd
  • jäs. Sulo Aittoniemi /alk
  • Jyri Häkämies /kok
  • Erkki Kanerva /sd
  • Toimi Kankaanniemi /skl
  • Annika Lapintie /vas
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Kari Myllyniemi /kesk
  • Kirsi Ojansuu /vihr
  • Veijo Puhjo /vas
  • Susanna Rahkonen /sd
  • Tero Rönni /sd
  • Mauri Salo /kesk
  • Timo Seppälä /kok
  • Marja Tiura /kok
  • Lasse Virén /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Timo  Tuovinen

ERIÄVÄ MIELIPIDE

En hyväksy lakivaliokunnan kantaa direktiivi- ja puitepäätösehdotuksista seuraavilta osin:

  • enimmäisrangaistuksen vähimmäispituuden tulisi olla 8 vuotta vankeutta,
  • laittoman maahantulon avustamista tulisi pitää törkeänä, jos siihen liittyy taloudellisen edun tavoittelua, vaikka tavoitellun edun määrä ei olisikaan huomattava ja
  • humanitääriisiin syihin vetoaminen ei saisi antaa rikoksentekijälle mahdollisuutta vastuusta vapautumiseen.

Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2001

  • Sulo Aittoniemi /alk