Perustelut
Yleistä
Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahakehys
vuodelle 2010 on 779 miljoonaa euroa. Summa on edellistä kehystä noin
2 miljoonaa euroa suurempi. Saadun selvityksen mukaan kehyksessä tapahtuneet
muutokset ovat erisuuntaisia. Valiokunta toteaa myönteisenä lisäykset lainvalmistelun
vahvistamiseen sekä korkeimman hallinto-oikeuden toiminnan
turvaamiseen. Selvityksen mukaan määrärahatilanne
jatkuu kuitenkin kireänä lähes
kaikilla toimintamenomomenteilla, erityisesti rangaistusten täytäntöönpanossa,
tuomioistuimissa ja ulosottotoimessa.
Rangaistusten täytäntöönpano
ja rikosseuraamusalan kehittäminen
Kehyskaudella rangaistusten täytäntöönpanossa toimeenpannaan
laajaa hallinnon ja toiminnan kehittämisohjelmaa. Vuoden
2010 alusta toteutetaan Vankeinhoitolaitoksen, Kriminaalihuoltolaitoksen
ja Rikosseuraamusviraston yhdistäminen uudeksi rikosseuraamusalan
organisaatioksi. Lisäksi rikosseuraamusalan alue-
ja laitosrakennetta uudistetaan vuoteen 2012 mennessä.
Valiokunta pitää tärkeänä pyrkimyksiä rikosseuraamusalan
kehittämiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi.
Kehittämistoimilla tavoitellaan merkittäviä tehokkuus- ja
tuottavuushyötyjä. Valiokunta kuitenkin korostaa
toimenpiteiden ensisijaisena lähtökohtana voimavarojen
mitoittamista ja kohdentamista kriminaalipolitiikan tarpeiden mukaisesti.
Rikosseuraamusvirastolta saadun selvityksen mukaan vankiluvun
kehitys on vuodesta 2006 lähtien ollut laskusuunnassa.
Vuonna 2008 vankeja oli noin 3 500. Määrän
on arvioitu jonkin verran vähenevän lähivuosien
aikana. Valiokunta kuitenkin toteaa, että vankien määrään
vaikuttavat monet eri seikat eikä vankiluvun kehityksestä voida
siten tehdä ehdottoman varmoja päätelmiä.
Tämä on syytä ottaa huomioon myös vankiloiden
ja vankipaikkojen määrää harkittaessa.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että vankitilojen peruskorjauksia jatketaan. Tässä yhteydessä valiokunta
myös muistuttaa, että ns. paljusellikysymystä ei
vielä kaikilta osin ole ratkaistu (esim. LaVM
10/2005 vp, s. 4/I). Myös
vankipaikkojen määrää vähennettäessä tulisi
pyrkiä vähentämään
paljuselliosastojen määrää sen
sijaan, että suljettaisiin tiloiltaan asianmukaisia osastoja.
Lisäksi valiokunta toteaa, että nopealla aikataululla
käynnistettävät vankiloiden kunnossapitohankkeet
olisivat sovellettavissa myös talouden elvytystoimina.
Vankeuslain tavoitteiden toimeenpanon kannalta on keskeistä,
että vankeinhoidon henkilöstöä on
riittävästi. Erityisesti vankien kanssa tehtävä lähityö,
kuten rangaistusajan suunnitelmien laatiminen, työtoiminta
ja koulutus, vaatii henkilöstövoimavaroja. Pyrkimyksenä on
siirtää painopistettä jatkossa yhä enemmän
toimenpiteisiin, joilla tuetaan vankien valmiuksia sopeutua yhteiskuntaan.
Myös avoseuraamuksia kehitetään. Nämä tavoitteet
lisäävät henkilöstövoimavarojen
vahvistamisen tarvetta.
Vuoden 2008 lopulla julkaistujen tutkimustulosten mukaan vankien
sairastavuus on korkea. Päihde- ja mielenterveyshäiriöt
ovat yleisiä, ja noin joka toisella vangilla on kaksoisdiagnoosi. Nämä asettavat
haasteita vankien terveydenhuollolle. Myös hoidon jatkuvuuteen
vankeusajan jälkeen on kiinnitettävä huomiota.
Edellä todettujen seikkojen vuoksi rikosseuraamusviranomaisten,
kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä työvoimaviranomaisten
yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää vankien
yhteiskuntaan sopeutumisen tukemiseksi ja uusintarikollisuuden
vähentämiseksi.
Parhaillaan on valmisteilla nuorisorangaistusta koskeva lakiesitys,
joka on saadun tiedon mukaan tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi kuluvana
keväänä. Myös muita seuraamuksia kehitetään.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että lakiesitysten kriminaalipoliittiset ja taloudelliset vaikutukset
valtion ja kuntien kannalta arvioidaan poikkihallinnollisesti ja
pitkäjänteisesti ja että valtion talousarvioesityksessä varaudutaan uudistuksista
aiheutuviin kustannuksiin. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää kunnille
aiheutuviin kustannuksiin.
Eräisiin muihin rakenteellisiin uudistuksiin liittyviä näkökohtia
Tuomioistuinlaitoksen voimavarojen turvaaminen
Kehyskaudelle ajoittuu muun muassa käräjäoikeuksien
rakenteellinen uudistus, joka muodostuu kolmesta osasta. Uusi käräjäoikeusverkosto
tulee voimaan vuoden 2010 alusta. Eduskunnan käsiteltävänä on
parhaillaan esitys kiinteistöasioiden kirjaamisen siirtämisestä käräjäoikeuksista
Maanmittauslaitokselle. Lisäksi yksinkertaisten velkomusasioiden
käsittelyä kehitetään muun muassa
lisäämällä mahdollisuuksia sähköiseen
asiointiin. Muun muassa käräjäoikeuksien
toimintojen järjestäminen ja toimitilaratkaisujen
toteuttaminen vaativat siirtymäaikansa. Kuitenkin
esimerkiksi kiireellisimpiä toimitilaratkaisuja on tarpeen
voida toteuttaa jo nyt kyseessä olevan kehyskauden aikana.
Yksilön oikeusturvan toteutumisen kannalta on tärkeää,
että tuomioistuinlaitoksella on tehtäviään
varten riittävät voimavarat ja että ne
kohdennetaan oikein. Suomi on saanut viime vuosina lukuisia Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen langettavia tuomioita sillä perusteella,
ettei oikeudenkäynti ole tapahtunut ihmisoikeussopimuksen
mukaisesti kohtuullisen ajan kuluessa. Valiokunta on oikeudenkäynnin
viivästymisen hyvittämistä koskeneen
lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä katsonut
riittävien voimavarojen olevan käytännössä tehokkain
ennalta estävä keino asioiden käsittelyn
viivästymistä vastaan (LaVM 3/2009 vp).
On myös tärkeää, että kehitetään
uusia työmenetelmiä ja hyödynnetään sähköisiä välineitä.
Muun muassa tuomioistuinlaitoksen asianhallintajärjestelmän
kehittäminen on tarpeen.
Lakiesitysten ja talousarviovalmistelun yhteydessä on
voimavaratarpeita arvioitaessa tärkeää ottaa
huomioon muiden hallinnonalojen uudistukset ja kehittämistavoitteet.
Esimerkiksi tehostettaessa turvapaikkahakemusten käsittelyä tulee
samalla huolehtia siitä, ettei turvapaikkapäätöksistä tehdyistä muutoshakemuksista
aiheudu asioiden käsittelyn ruuhkautumista hallinto-oikeuksissa.
Holhoustoimen edunvalvonnan toimeenpano
Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden tuottaminen
siirrettiin kuluvan vuoden alusta kunnilta valtiolle (laki holhoustoimen
edunvalvontapalvelujen järjestämisestä 575/2008).
Tehtävää hoitavat nykyisin valtion oikeusaputoimistot.
Laki mahdollistaa edunvalvontapalveluiden ostamisen tarvittaessa
myös laissa säädetyt edellytykset täyttävältä palveluntuottajalta.
Selvityksen mukaan osa oikeusministeriön hallinnonalan
vuoteen 2015 mennessä toteutettavista tuottavuustavoitteista
(90 htv) on tarkoitus toteuttaa siirtymällä yleisessä edunvalvonnassa
osittain ostopalvelujen käyttöön. Valiokunta
viittaa mietintöönsä holhoustoimen edunvalvontapalvelujen
järjestämisestä (LaVM 8/2008 vp — HE 45/2008
vp) ja korostaa, että edunvalvontapalveluja järjestettäessä tulee
huolehtia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007)
mukaisesti palveluiden laadusta ja alueellisesta saatavuudesta koko
maassa. Edunvalvontapalveluiden tarpeen voidaan arvioida lisääntyvän
väestön ikääntymisen myötä,
ja on tärkeää, että harkittaessa
ostopalvelujen käytön lisäämistä kiinnitetään
huomiota siihen, että palvelun tarjoajia on markkinoilla
riittävästi.
Tietojärjestelmiä koskevat muutokset
Oikeusministeriön hallinnonalalla toteutettavat rakenteelliset
uudistukset merkitsevät muutoksia myös tietojärjestelmiin.
Edellä on mainittu muun muassa tuomioistuimien asianhallintajärjestelmän
kehittäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen.
Holhoustoimen edunvalvonnan siirtämiseen valtiolle liittyy
uuden edunvalvontaa koskevan tietojärjestelmän
rakentaminen. Ulosottotoimeen esitetään perustettavaksi
vuoden 2010 alusta uusi keskushallintoviranomainen, Valtakunnanvoudinvirasto,
joka muun muassa huolehtisi ulosottotoimen valtakunnallisen tietojärjestelmän
ylläpidosta ja kehittämisestä sekä toimisi
rekisterinpitäjänä. Kiinteistöasioiden kirjaamisen
siirtäminen käräjäoikeuksilta
Maanmittauslaitokselle koskee kaikkia kiinteistöjen omistus-
ja vakuusoikeuksia koskevia tietoja. Siirrossa on välttämätöntä huolehtia
siitä, että lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin
kirjattujen tietojen luotettavuus turvataan. Uudistusten onnistunut
toimeenpano edellyttää, että tietojärjestelmämuutoksiin
on käytettävissä asianmukaiset voimavarat
ja että testaamiseen ja käyttöönottoon
on varauduttu riittävällä tavalla.
Oikeusministeriön hallinnonalan toimitilakustannukset
Valiokunta on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota
oikeusministeriön hallinnonalan korkeisiin toimitilakustannuksiin
(esim. LaVL 15/2008 vp, LaVL 5/2008 vp, LaVL 12/2007 vp).
Saadun selvityksen mukaan toimitilamenot olivat vuonna 2008 yhteensä 96,3
miljoonaa euroa. Vuokramenot ovat kasvaneet vuodesta 2002 (50,5
miljoonaa euroa) vuoteen 2008 (76,8 miljoonaa euroa) noin 52 %:lla.
Toimitilakustannuksiin vaikuttaa myös muun muassa tuomioistuinlaitoksen
ja vankeinhoidon rakennuksiin sisältyvien turvallisuus-
ja erityislaitteiden arvo. Oikeusministeriön hallinnonalan
toimitiloista noin 80 % on Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattuja
tiloja.
Kehyspäätöksen mukaan voimavarojen
käytön tehostamiseksi hallinnonalan toimitilojen käyttöä kehitetään.
Valiokunta toteaa, että oikeusministeriön
hallinnonala koostuu olennaisilta osiltaan valtion ydintoiminnoista,
joiden toimintakykyisyys on turvattava kaikissa olosuhteissa. Oikeusturvan
ja muiden perusoikeuksien toteuttamisen kannalta on välttämätöntä,
ettei toimitiloista ja kiinteistöistä aiheutuvilla
kustannuksilla heikennetä mahdollisuutta itse perustehtävien
hoitamiseen. Valiokunta viittaa myös lausuntoonsa LaVL 15/2008 vp ja
korostaa toimitilojen käytössä tehokkuutta
ja suunnitelmallisuutta. Oikeusministeriön hallinnonalan rakenneuudistuksissa
tulee lähteä toiminnan tarkoituksenmukaisesta
järjestämisestä. Toimitilaratkaisuja
harkittaessa on syytä kiinnittää huomiota
myös jo kunnostettujen toimitilojen hyödyntämismahdollisuuksiin.
Valtion tulokertymään liittyviä kysymyksiä
Ulosottotoimeen on kohdistunut huomattava osa oikeusministeriön
hallinnonalan tuottavuustavoitteita (109 htv), jotka selvityksen
mukaan on tähän mennessä lähes
kokonaan toteutettu. Perimistulosta on tästä huolimatta
kyetty parantamaan. Valiokunta kuitenkin korostaa, että ulosottomiesten
määrällä on vaikutusta valtion
tulokertymään. Valiokunnan käsityksen
mukaan ulosottotoimeen ei ole aiheellista kohdistaa uusia vähentämistavoitteita.
Valiokunta tukee oikeusministeriön tavoitteita määrärahalisäyksen
saamiseksi ulosoton erityisperinnän vahvistamiseen. Nykyisin
talousrikollisuuden ja harmaan talouden jäljittämiseen ja
rikoshyödyn takaisinsaantiin erikoistuneita yksiköitä toimii
muutamassa ulosottopiirissä. Ottaen huomioon toimintaan
kytkeytyvät suuret taloudelliset intressit erityisperinnän
vahvistamisella on valiokunnan näkemyksen mukaan mahdollista
aikaansaada merkittäviä valtiontaloudellisia
hyötyjä.
Valiokunta on viimeisimmän sakon muuntorangaistusta
koskeneen lakimuutoksen yhteydessä edellyttänyt
muun muassa, että sakon muuntorangaistuksesta luopumisen
vaikutuksia sakkotuloihin seurataan (LaVM 9/2008 vp). Oikeusministeriön
mukaan vaikutuksia sakkotuloihin on mahdollista arvioida
tilastojärjestelmämuutosten vuoksi tässä vaiheessa
vasta alustavasti. Pelkästään rangaistusmääräyksille
kertyneiden rahamäärien yhteissumman vertailun perusteella
muuntouudistuksen vaikutuksen on arvioitu jäävän
vähäiseksi. Saadun tiedon mukaan sakkotulojen
tulevasta kehityksestä voidaan esittää arvioita
varsinaisesti vasta, kun on saatu ensimmäiset tiedot kuluvan
vuoden kuukausikertymistä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että sakkotulojen kehityksestä on saatavilla ajantasaista
tietoa. Valiokunta korostaa, että on varauduttava myös
siihen, että sakkotulot pienenevät.
Oikeuspoliittisen tutkimuksen ja tuomioistuinten oman tutkimus-
ja arviointityön vahvistaminen
Tutkimukseen pohjautuva tieto oikeusoloista kuuluu laadukkaan
lainvalmistelun ja suunnitelmallisen kriminaali- ja oikeusturvapolitiikan
perusedellytyksiin. Valiokunta on viime vuosina toistuvasti tähdentänyt
tarvetta lisätä oikeuspoliittiseen tutkimukseen
suunnattuja voimavaroja (LaVL 15/2008 vp, LaVL
5/2008 vp, LaVL 12/2007 vp, LaVL
8/2007 vp, LaVL 15/2006 vp, LaVL 9/2006 vp).
Kehys ei kuitenkaan sisällä tätä koskevaa
määrärahalisäystä.
Pitkäjänteisen tutkimustyön resurssikysymys
ei kuitenkaan ole kestävällä tavalla
ratkaistavissa esimerkiksi tilapäisellä projektirahoituksella.
Vuoden 2008 talousarvioesitykseen sisältyi tavoite
parantaa lähivuosina Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
toimintaedellytyksiä. Valiokunta katsoo, että tämä tulisi
ottaa huomioon nyt käsiteltävänä olevissa
valtiontalouden kehyksissä vuosille 2010—2013.
Myös tuomioistuimissa on todettu tarve toiminnan analyyttiseen
seurantaan ja arviointiin. Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus
ovat kumpikin käynnistäneet tähän
liittyen hankkeet ajantasaisen lainkäyttöä koskevan
tiedon saamiseksi. Nykyisin käytettävissä olevasta
tietopohjasta ei sellaista ole riittävästi saatavissa.
Tietoa tarvitaan tuottavuuden ja oikeusturvan laadun arvioimiseen
sekä johtamisen välineeksi. Valiokunta tukee tuomioistuinten
pyrkimyksiä toiminnan kehittämiseksi ja pitää tarpeellisena,
että tuomioistuinten selvitys- ja tutkimusresursseja vahvistetaan.