LAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2006 vp

LaVL 7/2006 vp - MINS 3/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Ministeriön selvitys valtiontalouden kehyspäätösten vaikutuksista tuomioistuinlaitokseen

Oikeusministeriölle

JOHDANTO

Vireilletulo

Lakivaliokunta on 2 päivänä maaliskuuta 2006 pyytänyt oikeusministeriöltä perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun selvityksen valtiontalouden kehyspäätösten vaikutuksista tuomioistuinlaitokseen.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, oikeusministeriö

presidentti Pauliine Koskelo, korkein oikeus

hallituksen puheenjohtaja Asko Nurmi, Suomen Lakimiesliitto

puheenjohtaja Pertti Nieminen, Suomen tuomariliitto ry

Viitetieto

Valiokunta on käsitellyt asiaa aiemmin tunnuksella LAO 2/2006 vp.

OIKEUSMINISTERIÖN SELVITYS

Oikeusministeriö toteaa lakivaliokunnalle antamassaan selvityksessä, että tuomioistuinten työtilanne on 2000-luvulla pysynyt suhteellisen vakaana. Ongelmaksi on ministeriön mukaan kuitenkin muodostunut erityisesti hallinto-oikeuksien ja markkinaoikeuden asiamäärien kasvu sekä vakuutusoikeuden ruuhkautuminen.

Oikeusministeriön mukaan määrärahatilanne on ministeriölle suunnitellun valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisen alenevan kehyksen myötä vaikeutumassa. Vuoden 2005 määrärahan käyttö ylittää ministeriön ilmoituksen mukaan vuodelle 2006 budjetoidun määrärahan runsaalla kolmella miljoonalla eurolla. Oikeusturvan takaamiseksi ministeriö pitää välttämättömänä, että määrärahataso säilytetään kehyskaudella edes nykyisellään.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan vuoden 2006 talousarviossa pysyminen on edellyttänyt henkilöstövähennyksiä, joita on kohdennettu yleisiin tuomioistuimiin, erityisesti käräjäoikeuksiin ja hovioikeuksiin. Hallintotuomioistuinten henkilöstöä on selvityksen mukaan lisätty, mutta kokonaisuudessaan tuomioistuinten henkilöstömäärä vähenee vuonna 2006.

Lisäksi oikeusministeriön selvityksessä viitataan meneillään oleviin tuomioistuinlaitoksen rakenteellisiin uudistuksiin sekä eräisiin äskettäin toteutettuihin tai parhaillaan vireillä oleviin oikeudenkäyntimenettelyn tehostamishankkeisiin. Näiden henkilöstövaikutuksia ei kuitenkaan erikseen arvioida.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Arvioinnin lähtökohdat

Oikeusministeriön antaman selvityksen jälkeen valtioneuvosto on 21 päivänä maaliskuuta 2006 tehnyt päätöksen valtiontalouden kehyksistä vuosille 2007—2011 (ks. VNS 2/2006 vp, jäljempänä kehyspäätös). Kehyspäätöksen mukaan oikeusministeriön hallinnonalalla tuomioistuimissa, ulosottotoimessa ja syyttäjäntoimessa jatketaan menettelyjen ja organisaation kehittämistä muun muassa oikeusturvapolitiikan ja kriminaalipolitiikan vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Tuomioistuinlaitoksen osalta kehyspäätöksessä mainitaan (s. 7) erikseen hallintotuomioistuimien ruuhkien purkuun kohdistuvien määrärahojen lisääminen.

Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden mittaluokan osalta kehyspäätöksessä mainitaan (s. 11) tavoitteeksi, että eri toimenpiteillä valtion henkilöstömäärä saadaan vuoteen 2011 mennessä pienenemään yhteensä noin 9 600 henkilötyövuodella. Kaikkiaan tämä on noin 7,9 % valtion koko henkilötyövuosimäärästä. Kaikki toimenpiteet tullaan kehyspäätöksen mukaan toteuttamaan henkilöstön luonnollisen poistuman avulla. Samanaikaisesti valtionhallinnon palvelukseen otetaan kehyskaudella 16 000 uutta työntekijää.

Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset tuomioistuimiin

Oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2007—2011 oikeusministeriön strategisista tavoitteista todetaan [Oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2007—2011, s. 21. Oikeusministeriön toiminta ja hallinto 2006:1.] muun muassa seuraavaa: "Oikeuslaitos on perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen, yhteiskunnan kehityksen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden, oikeussuhteiden pitävyyden, hallinnon lainalaisuuden, toimivan vaihdantatalouden sekä kansallisen kilpailukyvyn takaaja. Oikeuslaitoksen perustehtävä on tarjota oikeusturvaa yksilöille, yrityksille ja yhteisöille." Lakivaliokunnan mielestä tämä oikeusministeriön linjaus kuvaa hyvin sitä merkitystä, joka toimivalla oikeuslaitoksella on kansanvaltaisen yhteiskunnan perusrakenteille. Valiokunta pitääkin jo periaatteellisista syistä välttämättömänä, että tuomioistuimille ja muille valtiollisille riidanratkaisuelimille turvataan riittävät toimintaedellytykset.

Lakivaliokunta on jo aiemmin korostanut tuomioistuinlaitoksen korkealaatuisen ja tehokkaan ratkaisutoiminnan yhteiskunnallista merkitystä. Se on huomauttanut muun muassa siitä, että hallinto-oikeuksien toimintaedellytysten kehittämiseen suunnatulla, suhteellisen vähäiselläkin panostuksella voidaan saavuttaa huomattavia hyötyjä. Vaikka valiokunta on käräjäoikeuksien kohdalla pitänyt perusteltuna pyrkimistä suurempiin tuomioistuinyksiköihin, se on tällöinkin painottanut, että yhdistämisistä päätettäessä tulee pitää silmällä ennen kaikkea niillä saavutettavia toiminnallisia etuja eikä niinkään mahdollisesti toteutuvia kustannussäästöjä. Valiokunta uudistaa aiemman kantansa siitä, että käräjäoikeuksien tarjoamien oikeuspalvelujen tulee olla kaikkien kohtuudella saavutettavissa. Tuomiopiirejä yhdistettäessä tämä on toteutettavissa esimerkiksi istuntopaikkoja koskevin järjestelyin (ks. LaVL 18/2004 vp).

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jo useassa tapauksessa katsonut Suomen rikkoneen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräystä, koska oikeudenkäynti on kestänyt kohtuuttoman pitkään. Vastaavanlaisia valituksia on lisäksi vireillä useita.

Oikeusministeriön selvitys kehyspäätöksen vaikutuksista tuomioistuinlaitokseen antaa valiokunnan mielestä aihetta huoleen oikeuslaitoksen toimintakyvyn säilymisestä. Saadun tiedon mukaan henkilöstövähennykset koko oikeusministeriön hallinnonalalla vuoteen 2011 mennessä ovat yhteensä 720 henkilötyövuotta. Tästä vähennystavoitteesta tuomioistuinten osuus on 207 henkilötyövuotta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että oikeusministeriön antaman selvityksen mukaan viime vuoteen verrattuna yleisten tuomioistuinten henkilöstömäärä vähenee jo yksistään tänä vuonna 59 henkilöllä.

Lakivaliokunta pitää lähtökohtaisesti selvänä, että suunnitellut vähennykset eivät ole toteutettavissa kohdentamalla uudelleen oikeusministeriön hallinnonalan jo olemassa olevia resursseja, koska esimerkiksi vankeinhoitoon tarvitaan kasvavan vankiluvun vuoksi jatkuvasti uusia voimavaroja (ks. myös LaVM 10/2005 vp). Lakivaliokunta viittaa tässä yhteydessä myös valtiovarainvaliokunnan kantaan siitä, että valtionhallinnon tuottavuuden parantamisen on perustuttava suunnitelmalliseen henkilöstöpolitiikkaan, jossa lähtökohtana on virastojen kyky suoriutua tehtävistään myös jatkossa (ks. VaVM 4/2005 vp, s. 4/II).

Oikeusministeriön selvityksessä mainitaan useita käynnissä olevia oikeudenkäyntimenettelyä koskevia uudistuksia. Niiden tuottamat kustannussäästöt ilmenevät kuitenkin usein vasta pitkällä aikavälillä eikä niiden suuruutta pystytä varmasti ennakoimaan. Valiokunta huomauttaa myös siitä, että toteutettavien uudistusten ensisijaisena tarkoituksena on aina oikeudenkäyntimenettelyjen kehittäminen ja oikeuden saatavuuden parantaminen eikä säästöjen toteuttaminen. Tämän vuoksi vasta meneillään olevia uudistushankkeita ei valiokunnan mielestä voi sellaisinaan käyttää perusteena sille, että tuomioistuinlaitoksen voimavaroja on mahdollista jo kehyskaudella — siis tietyllä tavalla ennakollisesti — vähentää.

Edellä esittämäänsä viitaten lakivaliokunta kiinnittää vakavaa huomiota niihin seurauksiin, joita kehyspäätöksen toteuttaminen sellaisenaan tuomioistuinlaitoksen kohdalla tarkoittaisi. Siksi valiokunta pitää välttämättömänä, että tuomioistuinten henkilöstövoimavarojen säilyminen asianmukaisella tasolla turvataan kehyspäätöksessä asetetuista henkilöstön vähentämistavoitteista riippumatta. Tämä tulee valiokunnan mielestä voida toteuttaa ilman oikeusministeriön hallinnonalan sisäisiä siirtoja ja lisävähennyksiä.

Lausunto

Lausuntonaan lakivaliokunta esittää,

että oikeusministeriö ottaa huomioon, mitä edellä on lausuttu.

Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Tuija Brax /vihr
  • jäs. Esko Ahonen /kesk
  • Leena Harkimo /kok
  • Tatja Karvonen /kesk
  • Petri Neittaanmäki /kesk
  • Heli Paasio /sd
  • Lyly Rajala /kok
  • Tero Rönni /sd
  • Petri Salo /kok
  • Pertti Salovaara /kesk
  • Minna Sirnö /vas
  • Juhani Sjöblom /kok
  • Timo Soini /ps (osittain)
  • Astrid Thors /r

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Risto  Eerola