Perustelut

Hallituksen esityksessä on kyse Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta hyväksymisestä siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan. Suomen lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt vastaavat pitkälti valinnaisen pöytäkirjan vaatimuksia. Esimerkiksi rikoslakia (39/1889) on muutettu viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana niin, että se vastaa pöytäkirjassa asetettuja kriminalisointivelvoitteita. Viimeksi keväällä 2011 eduskunta hyväksyi Euroopan neuvoston yleissopimuksen lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan (HE 282/2010 vp — LaVM 43/2010 vp). Samassa yhteydessä rikoslain säännöksiä mm. lapsipornografian ja seksuaalirikossäännösten osalta tarkistettiin.

Pöytäkirjan hyväksyminen edellyttää lisäksi epäasiallisen adoptiosuostumuksen hankkimisen säätämistä rangaistavaksi. Myös tämä kriminalisointivelvoite on toteutettu äskettäisessä adoptiolainsäädännön uudistuksessa (HE 47/2011 vp — LaVM 9/2011 vp), jossa yhteydessä rikoslain 25 lukuun on lisätty uusi 3 b § laittomasta adoptiosuostumuksen hankkimisesta. Pykälä tulee voimaan heinäkuun 2012 alussa. Esityksen tarkoituksena oli adoptiota koskevan lainsäädännön uudistaminen sekä lasten adoptioita koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksyminen. Tässä yhteydessä otettiin kuitenkin huomioon laittoman adoptiosuostumuksen hankkimisen kriminalisointi, jota ennen Suomen lainsäädäntö ei vastaa valinnaisessa pöytäkirjassa asetettuja kriminalisointivelvoitteita.

Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota siihen, että hallituksen esityksessä ei ole ehdotettu, että pöytäkirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidon yritys säädettäisiin rangaistavaksi. Lakivaliokunta toteaa, että valinnaisen pöytäkirjan 3 artiklan 2 kohta ei sanamuotonsa perusteella velvoita yrityksen kriminalisointiin, vaan asian ratkaiseminen on kansallisessa harkinnassa. Hallituksen esityksen mukaan hallussapitorikos on katsottu riittäväksi kriminalisoinniksi. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidon yrityksen rangaistavaksi säätämistä on ennen nyt käsiteltävänä olevaa esitystä arvioitu em. hallituksen esityksessä HE 282/2010 vp. Sitä ei kuitenkaan päätetty tuossakaan yhteydessä esittää. Poikkeukselliseksi katsottiin jo, että pelkästään jonkin aineiston hallussapito ilman, että samalla on kysymyksessä valmisteluluonteinen teko jonkin muun rikoksen tekemistä varten, säädettiin rangaistavaksi. Myös perustuslakivaliokunta on aiemmin nykyistä rikoslain 17 lukua säädettäessä katsonut, että hallussapidon kriminalisointi on poikkeuksellista (PeVL 23/1997 vp). Edellä esitetty ja se huomioon ottaen, että rikoslain 17 luvun 19 §:ssä säädetty enimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta, riittäviä perusteita sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidon yrityksen kriminalisoimiseen ei voida katsoa olevan.

Maaliskuun alusta 2012 voimaan tulevan perustuslain muutoksen (1112/2011) 95 §:n 1 momentin mukaan kansainvälisen velvoitteen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan asetuksella. Perustuslain 80 §:stä puolestaan johtuu, että jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Lakivaliokunta ehdottaa, että voimaansaattamislain asetuksenantovaltuus kirjoitetaan tämän mukaisesti.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksessä tarkoitetun yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymistä siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan sekä hallituksen esityksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosesityksin.