Yleisperustelut

Lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä on vuonna 2007 tehty Haagissa yleissopimus. Yleissopimukseen sitoutuminen kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan, ja se on allekirjoitettu ja hyväksytty Euroopan unionin puolesta vuonna 2011. Yleissopimusta ei saateta kansallisesti voimaan. Hallituksen esityksen tarkoituksena onkin lisätä kansallisiin lakeihin ne täydentävät säännökset, joita yleissopimuksen soveltaminen edellyttää.

Yleissopimuksella pyritään tehostamaan elatusapujen rajat ylittävää perintää. Sitä sovelletaan tilanteissa, joissa elatusvelvollinen ei maksa elatusapua vapaaehtoisesti. Sopimus sisältää säännökset keskusviranomaisista, jotka auttavat kansalaisia lähetettäessä hakemuksia sopimusvaltiosta toiseen. Sopimuksessa on myös yhtenäiset säännökset ulkomaisten elatusapupäätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Yleissopimuksen mukaiseksi Suomen keskusviranomaiseksi nimitettäisiin oikeusministeriö, joka toimii keskusviranomaisena myös kaikissa muissa kansainvälisissä elatusapuasioissa. Toimivaltaisia tuomioistuimia ulkomaisten päätösten tunnustamista koskevissa asioissa olisivat käräjäoikeudet, koska ne hoitavat myös samankaltaisia EU-valtioiden välisiä asioita.

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että käräjäoikeus huolehtii ulkomaisen elatusapupäätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen johdosta annetun päätöksen tiedoksiannosta. Säännöksen tarkoituksena on saadun selvityksen mukaan täsmentää, kenen velvollisuutena päätöksen tiedoksianto on. Selvyyden vuoksi lakivaliokunta toteaa, että tiedoksiantotapoihin ja niiden edellytyksiin sovelletaan oikeudenkäymiskaaren 11 lukua ja tiedoksiantokustannuksiin tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annettua lakia (701/1993).

Haagin yleissopimuksen järjestelmässä sopimusvaltio voi antaa selvityksen, jonka mukaan se hyväksyy asiakirjat käännettyinä virallisten kielten lisäksi jollekin muulle kielelle. Hallituksen esityksessä Suomen ehdotetaan hyväksyvän yleissopimuksen mukaisten eksekvatuurihakemusten liiteasiakirjat virallisten kieltensä lisäksi englannin kielellä. Tällä pyritään parantamaan käännösten laatua, sillä käytännössä suomen- ja ruotsinkieliset käännökset ovat osoittautuneet heikkotasoisiksi. Lakivaliokunnalla ei ole huomauttamista ehdotukseen.

Yleissopimuksen mukaiset hakemukset käsiteltäisiin esityksen mukaan ensimmäisenä oikeusasteena käräjäoikeudessa, jonka päätöksestä muutoksenhaku ohjautuisi toimivaltaiseen hovioikeuteen. Käräjäoikeudesta riippuen valituksia kansainvälisissä elatusapuasioissa käsiteltäisiin kaikissa hovioikeuksissa. Lakivaliokunta toteaa, että eri lakeihin perustuvien ulkomaisten päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevat menettelyt ovat uusien kansainvälisten sopimusten ja Euroopan unionin lainsäädännön myötä eriytyneet. Osa eksekvatuuriasioista on keskitetty ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeuteen. Osa perheoikeudellisista ja velvoiteoikeudellisista eksekvatuuriasioista puolestaan käsitellään alueellisesti toimivaltaisissa käräjäoikeuksissa, joista muutoksenhaku ohjautuu alueen hovioikeuteen. Järjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava.

Perhe- ja velvoiteoikeudellisten eksekvatuuriasioiden asianmukainen käsitteleminen edellyttää hyvää perehtyneisyyttä kansainväliseen yksityisoikeuteen. Tämä puoltaisi lakivaliokunnan mielestä järjestelmän kehittämistä siten, että eksekvatuuriasioiden käsittely keskitettäisiin mahdollisuuksien mukaan sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuvaiheessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa selvitetään eksekvatuuriasioiden kehittämistarpeita nyt esitettyä laaja-alaisemmin.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä vähäisin muutoksin.