LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2002 vp

LaVM 11/2002 vp - HE 240/2001 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 28 luvun sekä pakkokeinolain 1 luvun 1 §:n ja 5 luvun 10 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 6 päivänä helmikuuta 2002 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi rikoslain 28 luvun sekä pakkokeinolain 1 luvun 1 §:n ja 5 luvun 10 §:n muuttamisesta (HE 240/2001 vp).

Lakialoitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä

  • lakialoitteen laiksi rikoslain 28 luvun 1 ja 2 §:n muuttamisesta (LA 98/1999 vp — Raija Vahasalo /kok), joka on lähetetty valiokuntaan 21 päivänä lokakuuta 1999,
  • lakialoitteen laiksi rikoslain 28 luvun 7 §:n muuttamisesta (LA 129/1999 vp — Timo Seppälä /kok ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 21 päivänä lokakuuta 1999,
  • lakialoitteen laiksi rikoslain 28 luvun 7 §:n muuttamisesta (LA 25/2000 vp — Pertti Hemmilä /kok ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 6 päivänä huhtikuuta 2000,
  • lakialoitteen laiksi rikoslain 28 luvun muuttamisesta (LA 26/2000 vp — Mauri Salo /kesk ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 6 päivänä huhtikuuta 2000,
  • lakialoitteen laiksi rikoslain 28 luvun 7 §:n muuttamisesta (LA 35/2000 vp — Raija Vahasalo /kok ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 6 päivänä huhtikuuta 2000 ja
  • lakialoitteen laiksi rikoslain 28 luvun muuttamisesta (LA 112/2001 vp — Sulo Aittoniemi /alk), joka on lähetetty valiokuntaan 17 päivänä lokakuuta 2001.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist ja oikeustieteen kandidaatti, tutkija Viljo Hahto, oikeusministeriö

poliisiylitarkastaja Jouni Välkki, sisäasiainministeriö

valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto, Valtakunnansyyttäjänvirasto

johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Tolvanen, Joensuun kihlakunnan syyttäjänvirasto

erikoistutkija Ari Huhtinen, Liikennevakuutuskeskus

professori Pekka Koskinen

professori Raimo Lahti

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kolme uutta rikostunnusmerkistöä, joiden nimikkeet ovat moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus sekä lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus. Moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta tuomittaisiin se, joka ottaa luvattomasti käyttöönsä toisen moottorikäyttöisen kulkuneuvon. Moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta voitaisiin tuomita sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi ja kuusi kuukautta.

Törkeän ja lievän tekomuodon määrittelyt noudattaisivat pitkälti törkeän ja lievän luvattoman käytön tunnusmerkistöjen muotoilua. Törkeässä tekomuodossa merkittävä vahinko tai haitta voitaisiin kuitenkin arvioida myös objektiivisesti uhrin olot huomioon ottavan arvioinnin lisäksi. Törkeästä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta voitaisiin tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Lievästä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta voitaisiin tuomita sakkoa.

Pakkokeinolakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että säännökset jokamiehen kiinniotto-oikeudesta ja henkilöntarkastuksesta soveltuisivat myös silloin, kun epäilyn kohteena oleva rikos on lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen.

Lakialoitteet

Lakialoitteessa LA 98/1999 vp ehdotetaan muutettavaksi rikoslain 28 luvun 1 ja 2 §:ää siten, että moottoriajoneuvon luvaton käyttöönotto olisi rangaistava varkautena tai törkeänä varkautena.

Lakialoitteissa LA 129/1999 vp ja LA 35/2000 vp ehdotetaan muutettavaksi rikoslain 28 luvun 7 §:ää siten, että moottoriajoneuvon luvaton käyttö olisi rangaistava varkautena tai törkeänä varkautena. Lakialoitteessa LA 25/2000 vp ehdotetaan muutettavaksi rikoslain 28 luvun 7 §:ää siten, että luvattomana käyttönä rangaistaisiin vain sellaista toisen omaisuuden luvatonta käyttöä, joka tapahtuu ilman haltuunottoa. Mikäli luvattoman käytön yhteydessä omaisuus otetaan haltuun, teko olisi rangaistava varkautena. Lakialoitteessa LA 26/2000 vp ehdotetaan, että rikoslain 28 lukuun lisätään uusi 7 a § moottoriajoneuvon luvattomasta käyttöönotosta. Lakialoitteessa LA 112/2001 vp ehdotetaan, että rikoslain 28 luvun 7 §:ään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan moottoriajoneuvon luvattomasta käyttöönotosta tuomitaan rangaistus moottoriajoneuvon käyttövarkautena.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Lähtökohdat

Lakivaliokunta pyysi 30.8.2000 oikeusministeriöltä lausunnon lakialoitteista LA 25/2000 vp, LA 26/2000 vp ja LA 35/2000 vp, joissa on yli sata allekirjoittajaa. Ministeriö ilmoitti 30.1.2001 antamassaan lausunnossa ryhtyvänsä valmistelemaan uutta moottoriajoneuvoja koskevaa säännöstä, jota sovellettaisiin nykyisin luvattomina käyttöinä rangaistaviin tekoihin. Tämän valmistelun tuloksena hallitus antoi nyt käsiteltävänä olevan esityksen. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Esityksen perusteluissa esitetään tietoja moottoriajoneuvoihin kohdistuvista käyttöönotoista ja varkauksista sekä rangaistuskäytännöstä. Tilastotiedot poliisin tietoon tulleista ajoneuvorikoksista antavat varsin hyvän kuvan rikosten todellisesta määrästä, koska piilorikollisuus on ajoneuvorikoksissa hyvin vähäistä. Käytännössä kaikki ajoneuvorikokset ilmoitetaan poliisille vakuutuskorvausten saamiseksi.

Ajoneuvorikosten (varkaus RL 28:1—3 § ja luvaton käyttö RL 28:7—9 §) määrä on vaihdellut huomattavasti viiden tilastoidun viime vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 1991 niitä tehtiin yhteensä 22 237 ja 19 772 vuonna 1995. Vaikuttaa siltä, että rikosten määrä saavutti huipun vuonna 1999, jolloin ajoneuvorikoksia oli 29 611. Vuosikymmenen loppupuolella rikosten määrän kasvu näyttää taittuneen. Moottoriajoneuvoon kohdistuvat luvattomat ja törkeät luvattomat käytöt lisääntyivät vielä vuodesta 1998 vuoteen 1999, mutta sen jälkeen määrä on kääntynyt laskuun. Vuonna 2000 ajoneuvorikosten määrä väheni noin 11 prosenttia eli alle vuoden 1998 tason, ja vuoden 2001 ensimmäisen puolikkaan aikana laskua on tapahtunut edelleen 24 prosenttia vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna. Ajoneuvorikosten määrän kehitys suhteutettuna moottoriajoneuvokantaan on ollut samanlainen kuin rikosten absoluuttinen määrä. Ajoneuvorikosten määrä lisääntyi 1990-luvun puolivälin jälkeen autokantaa nopeammin. Vuodesta 1999 lähtien suhteutettu määrä on vähentynyt. Moottoriajoneuvon luvaton käyttö on tyypillistä nuorisorikollisuutta. Viime vuosikymmenen lopulta peräisin olevien tietojen mukaan luvattomaan käyttöön syylliseksi epäillyistä kolmannes oli alle 18-vuotiaita ja puolet alle 20-vuotiaita. Esityksen perusteluista ilmenee lisäksi se, että noin 80 prosentilla ajoneuvorikoksiin syyllistyneistä on merkintöjä huumausainerikoksista. Valiokunta pitää valitettavana, ettei ajoneuvoihin kohdistuvien rikosten rangaistustasosta ole käytettävissä luotettavaa tietoa. Perusteluissa esitetään tilastojen yhdistämiseen ja saatavilla oleviin erillisselvityksiin perustuen suurpiirteinen kuva rangaistusjakaumasta. Yksityiskohtaiset tiedot olisivat kiinnostavia, koska rangaistusasteikkoihin ehdotetaan merkittäviä muutoksia.

Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus

Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1991 luovuttiin moottoriajoneuvon luvatonta käyttöönottoa koskevasta erillissääntelystä. Moottorikulkuneuvon luvattomasta käytöstä ja käyttöönotosta tuomitaan rangaistus rikoslain 28 luvun luvatonta käyttöä koskevien 7—9 §:n mukaan.

Esityksessä ehdotetaan, että 28 lukuun lisätään 9 a—9 c § moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta. Säännökset edellyttävät luvattoman käyttämisen lisäksi sitä, että tekijä on ottanut moottorikulkuneuvon luvatta käyttöön. Pelkästä moottorikulkuneuvon luvattomasta käytöstä tuomitaan edelleen rangaistus luvatonta käyttöä koskevien pykälien mukaan. Mikäli tekijän tarkoituksena on anastaa moottorikulkuneuvo, sovelletaan tekoon varkautta koskevia 28 luvun 1—3 §:ää. Uudet 9 a—9 c §:t eivät muuta moottorikulkuneuvojen anastusten rikosoikeudellista arviointia. Ehdotettua rikosnimikettä on arvosteltu, koska se poikkeaa perinteisestä tekijän anastus- tai käyttötarkoitukseen perustuvasta omaisuusrikosten jaottelusta varkaus- tai kavallustyyppisiin rikoksiin ja käyttöönottorikoksiin. Uutta, aikaisemmasta systematiikasta poikkeavaa, rikosnimikettä perustellaan esityksessä sillä, että se vastaa paremmin teon yleistä paheksuttavuutta. Lisäksi nimellä on tarkoitus osoittaa yhteiskunnan nykyistä ankarampaa suhtautumista tällaiseen rikollisuuteen. Valiokunta suhtautuu varauksellisesti käsitykseen, että rikosnimikkeellä olisi näin vahva symbolinen merkitys. Uusi rikosnimike vastaa todennäköisesti nykyistä paremmin kansalaisten käsitystä moottoriajoneuvojen luvattoman käyttöönoton luonteesta, jota todennäköisesti jatkossakin nimitetään yleisessä kielenkäytössä autovarkaudeksi.

Rangaistusasteikot

Moottorikulkuneuvon käyttövarkauden eri tekomuotojen rangaistusasteikoiksi ehdotetaan samoja asteikkoja kuin varkauden eri tekomuodoilla. Samoja asteikkoja perustellaan sillä, että moottorikulkuneuvojen käyttövarkauksiin katsotaan sisältyvän tekoja, joiden moitittavuus voi olla yhtä suurta kuin anastusrikoksissa, kuten silloin, kun kulkuneuvoa käytetään apuna muun rikoksen tekemiseen. Lisäksi asteikolla halutaan tehostaa sääntelyn yleisestävää vaikutusta ja mahdollistaa ankarampien rangaistusten tuomitseminen.

Ehdotetut rangaistusasteikot ovat perustekomuodon ja varsinkin törkeän tekomuodon osalta tuntuvasti ankarammat kuin luvattoman käytön asteikot. Perustekomuodon enimmäisrangaistus nousee yhdestä vuodesta yhteen vuoteen kuuteen kuukautta vankeutta. Törkeän tekomuodon vähimmäisrangaistus nousee sakosta neljään kuukauteen vankeutta ja enimmäisrangaistus kahdesta vuodesta neljään vuoteen vankeutta.

Moottorikulkuneuvon rangaistusasteikon yhdenmukaistamista varkaus- ja kavallusrikosten kanssa on arvosteltu sillä perusteella, että anastusrikosten haitallisuus ja moitittavuus on eriasteista. Erityisesti törkeiden tekomuotojen rangaistusasteikkojen yhtenäistämistä on kritisoitu. Valiokunta pitää kritiikkiä sinänsä perusteltuna, mutta katsoo, ettei tässä yhteydessä ole perusteltua poiketa rikoslain kokonaisuudistuksessa käytetyistä yhtenäisistä rangaistusasteikoista.

Kuten edellä olevista tiedoista ilmenee, ajoneuvorikoksiin syyllistyneet ovat nuoria, joista varsin monella on huumeongelma. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että erityisesti nuorten ja päihdeongelmaisten seuraamusjärjestelmää kehitetään ja monipuolistetaan nykyisestä. Ajoneuvorikosten osalta myös rikostorjunnalla on erityinen merkitys, koska niiden selvitysprosentti on varsin alhainen — vain joka kuudes luvaton käyttö selvitettiin vuonna 1998.

Yksityiskohtaiset perustelut

2. Laki pakkokeinolain 1 luvun 1 §:n ja 5 luvun 10 §:n muuttamisesta

Sen jälkeen, kun esitys on annettu eduskunnalle, on pakkokeinolain 5 luvun 10 §:n 1 momentin rikosluetteloon lisätty lailla 401/2002 murtovälineen hallussapito. Tämän vuoksi momenttia on tarkistettava.

3. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 §:n muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)

28 §. Vartijan oikeudet.

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on säädetty laki yksityisistä turvallisuuspalveluista. Sen 28 §:n 2 momentissa säädetään vartijan kiinniotto-oikeudesta.

Vartijan kiinniotto-oikeus on saman sisältöinen kuin pakkokeinolain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetty jokamiehen kiinniotto-oikeus. Pakkokeinolain 1 §:ää ehdotetaan 2. lakiehdotuksessa muutettavaksi siten, että jokamiehen kiinniotto-oikeus ulotetaan koskemaan verekseltä tai pakenemasta tavattua lievään kulkuneuvon käyttövarkauteen syyllistynyttä rikoksentekijää. Tähän nähden on johdonmukaista, että vastaava laajennus tehdään myös vartijan kiinniotto-oikeuteen. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 §:n 2 momenttia koskevan lakiehdotuksen.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus),

että hyväksytään uusi 3. lakiehdotus (Valiokunnan uusi lakiehdotus) ja

että lakialoitteet LA 98/1999 vp, LA 129/1999 vp, LA 25/2000 vp, LA 26/2000 vp, LA 35/2000 vp ja LA 112/2001 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotus

2.

Laki

pakkokeinolain 1 luvun 1 §:n ja 5 luvun 10 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 1 §:n 1 momentti ja 5 luvun 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 213/1995 ja 5 luvun 10 §:n 1 momentti laissa 401/2002, seuraavasti:

1 luku

Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen

1 §

(Kuten HE)

5 luku

Etsintä

10 §

Henkilöntarkastuksen edellytykset

Henkilöntarkastus saadaan toimittaa takavarikoitavan esineen löytämiseksi tai muutoin sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä, jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Henkilöntarkastus saadaan toimittaa myös, jos epäilyn kohteena oleva rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, murtovälineen hallussapito tai lievä petos.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Valiokunnan uusi lakiehdotus

3.

Laki

yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista 12 päivänä huhtikuuta 2002 annetun lain (282/2002) 28 §:n 2 momentti seuraavasti:

28 §

Vartijan oikeudet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vartijalla on vartioimistehtävää suorittaessaan oikeus ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. Vartija saa ottaa kiinni myös sen, joka on viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan pidätettävä tai vangittava. Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisille.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan   päivänä  kuuta 20  .

_______________

Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Henrik Lax /r
  • vpj. Matti Vähänäkki /sd
  • jäs. Sulo Aittoniemi /alk
  • Leena-Kaisa Harkimo /kok
  • Erkki Kanerva /sd
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Annika Lapintie /vas
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Veijo Puhjo /vas
  • Tero Rönni /sd
  • Mauri Salo /kesk
  • Timo Seppälä /kok
  • Marja Tiura /kok
  • Lasse Virén /kok
  • Harry Wallin /sd
  • vjäs. Seppo Lahtela /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Timo  Tuovinen

VASTALAUSE 1

Perustelut

Hallituksen esityksessä on hyvää se, että rangaistuksen ylärajaa ehdotetaan korotettavaksi yhdestä vuodesta yhteen vuoteen kuuteen kuukautta vankeutta. Käytännössä tulee kuitenkin käymään niin, että tuomioistuimet eivät muuta rangaistuskäytäntöään, koska alarajana säilyy edelleen pelkkä sakkorangaistus. Tämän vuoksi rangaistuksena tulisi olla pelkästään vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta, jolloin alaraja olisi vähintään 14 päivää vankeutta. Tällaisella rangaistuksella olisi ennaltaehkäisevä vaikutus.

Vastalauseessa tarkoitettu vankeusrangaistus voidaan antaa ehdollisena, muuttaa nuorisovankeudeksi tai yhdyskuntapalveluksi ja todella lievissä tapauksissa voidaan soveltaa 9 c §:ää, jolloin rangaistuksena on pelkkää sakkoa. Edellä mainitun vuoksi 9 a §:stä tulee poistaa sanat "sakkoon tai".

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että valiokunnan mietintöön sisältyvän 1. lakiehdotuksen 28 luvun 9 a § hyväksytään muutettuna seuraavasti:

9 a §

Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus

Joka ottaa luvattomasti käyttöönsä toisen moottorikäyttöisen kulkuneuvon, on tuomittava moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta (poist.) vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.

(2 mom. kuten LaVM)

_______________

Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2002

  • Mauri Salo /kesk
  • Seppo Lahtela /kesk
  • Toimi Kankaanniemi /kd

VASTALAUSE 2

Perustelut

Varkauden ja moottorikulkuneuvon käyttövarkauden välillä on tietty ero. Jos kysymyksessä on ensiksi mainitussa tapauksessa esimerkiksi auto, anastajan tarkoitus on viedä se pysyvästi omaan käyttöönsä tai myyntiä varten. Omistaja menettäää siis autonsa lopullisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa anastaja käyttää autoa tietyn ajan ja hylkää sen tämän jälkeen. Auto palautuu yleensä omistajalle joko ehjänä tai vaurioituneena. Anastajan tahallisuus ja teon tunnusmerkistö ovat siis erilaiset. Tuomioistuinkäytännössä ensin mainittu tapaus tuomitaan varkautena tai törkeänä varkautena. Jälkimmäisessä tapauksessa taas nykyisin eri asteisena luvattomana käyttöönottona ja tämän lain hyväksymisen jälkeen eri asteisena moottorikulkuneuvon käyttövarkautena.

Jos laki hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena, kysymyksessä on perustavaa laatua oleva lainsäädäntövirhe. Sekä varkaudessa että moottorikulkuneuvon käyttövarkaudessa rangaistusasteikot tulevat yhtenäisiksi. Loogisen ajattelun ja rikosoikeudellisten periaatteiden mukaan varkausrikoksissa rangaistusasteikon tulee olla ankarampi kuin moottorikulkuneuvon käyttövarkausrikoksissa.

Törkeän moottorikulkuneuvon käyttövarkauden osalta asia olisi korjattavissa seuraavasti: Törkeän varkauden osalta rangaistusasteikko on vankeutta vähintään 4 kuukautta, enintään 4 vuotta. Siten törkeän käyttövarkauden rangaistusasteikoksi voitaisiin säätää esimerkiksi vankeutta vähintään 2 kuukautta, enintään 3 vuotta. Kun varkauden rangaistusasteikko on nykyisin sakkoa vai vankeutta enintään 1 vuosi 6 kuukautta, vastaava korjaaminen tältä osin ei ole mahdollista, koska nykyinen luvattoman käytön 1 vuoden rangaistusmaksimi ehdotetaan nostettavaksi myös samaan eli 1 vuoteen 6 kuukauteen. Varkautta koskeva pykälä pitäisi avata ja nostaa enimmäisrangaistus aikaisempien aikojen 2 vuoteen vankeutta. Kun pykälä ei ole hallituksen esityksessä auki, tätä muutosta ei voida tehdä. Teoriassa käyttövarkauden rangaistusmaksimin asettaminen tasolle 1 vuosi ja 3 kuukautta olisi mahdollista, mutta tällaisen uuden asteikkotason käyttöönottaminen ei ole perusteltua.

Lainsäädäntövirheen estämiseksi jää vain yksi mahdollisuus: se, että lakiehdotukset hylätään ja palautetaan uuteen valmisteluun. Lähtökohtana olisi se, että varkauden maksimirangaistus nostetaan 2 vuoteen vankeutta, jolloin moottorikulkuneuvon käyttövarkauden ylin rangaistus voitaisiin asettaa nyt ehdotettuun eli 1 vuoteen 6 kuukauteen.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotukset hylätään.

Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2002

  • Sulo Aittoniemi /alk