Yleisperustelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräitä käräjäoikeuden
kokoonpanoa koskevia säännöksiä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien
lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin
ja muutosehdotuksin.
Lautamiesjärjestelmä ja sen kehittäminen
Lautamiehet ovat Suomessa osallistuneet alioikeuksien
lainkäyttöön vuosisatojen ajan. Alioikeusuudistuksen
yhteydessä vuonna 1993 käräjäoikeuden
peruskokoonpanoksi rikosasioissa säädettiin yksi
lainoppinut tuomari ja kolme lautamiestä. Tämä kokoonpano
säädettiin mahdolliseksi myös
eräissä erikseen säädetyissä riita-
ja hakemusasioissa.
Hallituksen esityksessä on mainittu useita eri perusteita,
joilla lautamiesjärjestelmää on aikojen
kuluessa sekä puollettu että vastustettu. Esityksen
perusteluissa arvioidaan, että keskeisimpänä perusteena
lautamiesjärjestelmälle on tuomioistuinlaitoksen
luottamuksen ylläpitäminen. Lautamiehet vahvistavat
käräjäoikeuden kokoonpanoa ja tuovat
siihen uskottavuutta. Lautamiesten mukanaolo on myös omiaan
edistämään asian ja esitetyn näytön
monipuolista harkintaa sekä tuomioistuimen ratkaisun ymmärrettävyyttä.
Maallikoiden osallistumista lainkäyttöön puoltaa
myös kansainvälinen vertailu samoin kuin se, että lautamiesjärjestelmä on
käytännössä toiminut pääosin
hyvin.
Edellä esitettyyn viitaten lakivaliokunta pitää lautamiesten
osallistumista lainkäyttöön tärkeänä ja
tarpeellisena myös tulevaisuudessa. Jatkossakin tulisi
huolehtia siitä, että lautamiehiksi valitaan kyvykkäitä ja
motivoituneita ihmisiä.
Lautamiesjärjestelmän käyttöalaa
on kuitenkin tarpeen kehittää. Lautamieskokoonpanoissa käsitellään
nykyisin runsaasti rutiininluonteisia rikosasioita, joissa oikeustosiseikat
ja näyttö ovat selviä ja rangaistuskäytäntö vakiintunutta. Toisaalta
rikosasiat ovat myös vaikeutuneet ja laajentuneet, minkä vuoksi
käräjäoikeuksien kokoonpanoissa kaivattaisiin
erityisesti laajempaa oikeudellista asiantuntemusta. Lisäksi
voidaan ottaa huomioon vuonna 2010 tapahtuva käräjäoikeusverkoston
supistuminen, jonka tavoitteena on eri tavoin tehostaa käräjäoikeuksien
toimintaa. Edellä mainitut seikat ja käräjäoikeuksien
muuttuva toimintaympäristö huomioon ottaen on
näin ollen tärkeää, että käräjäoikeudet voivat
kohdentaa paitsi ammattituomareiden myös lautamiesten voimavarat
asioiden laadun ja laajuuden mukaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella
tavalla.
Lakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat esittäneet
verraten erisuuntaisia näkemyksiä lautamiesten
käyttöalasta ja sen kehittämisestä. Tämä huomioon
ottaen hallituksen esitystä voidaan valiokunnan mielestä pitää verraten
kohtuullisena kompromissina.
Käräjäoikeuden kokoonpanovaihtoehdot rikosasioissa
Yleistä
Käräjäoikeuden kokoonpanovaihtoja
rikosasioissa ovat nykyisin lautamieskokoonpano ja yhden
tuomarin kokoonpano. Lautamieskokoonpanoa on lisäksi mahdollista
vahventaa toisella lainoppineella tuomarilla tai neljännellä lautamiehellä,
jos se on perusteltua asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi.
Uudeksi kokoonpanovaihtoehdoksi esitetään kolmen
lainoppineen tuomarin kokoonpanoa erityisesti oikeudellisesti
vaikeiden asioiden käsittelemiseksi.
Lakivaliokunta pitää yleisesti ottaen erittäin hyvänä sitä,
että käräjäoikeuden kokoonpanolle on
vaihtoehtoja. On tärkeää, että asiat
voidaan käsitellä mahdollisimman tarkoituksenmukaisessa
kokoonpanossa asian laadun ja laajuuden mukaan. Kokoonpanon tulisi
myös olla sitä vahvempi, mitä merkityksellisempi
asia on asianosaisten oikeusturvan kannalta.
Lautamieskokoonpano ja yhden tuomarin kokoonpano
Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on karsia
lautamiesjärjestelmän käyttöä asianosaisten
oikeusturvaa vaarantamatta. Riittävänä pidetään,
että lautamiehet osallistuisivat jatkossa vain sellaisten
vakavimpien ja yhteiskunnallisesti merkittävien rikosten
käsittelemiseen, joissa seuraamuksena voi olla tuntuva
vankeusrangaistus. Tämän perusteella esitetään,
että lautamieskokoonpano olisi käytössä sellaisissa
rikosasioissa, joissa syytteessä tarkoitetun
yksittäisen rikoksen rangaistusmaksimi on yli kaksi vuotta
vankeutta.
Esityksen mukaan lautamiesten käyttöalan supistaminen
edellyttää samalla yhden tuomarin kokoonpanon
toimivaltuuksien laajentamista. Täten esitetään,
että yhden tuomarin kokoonpanossa voitaisiin käsitellä sellaiset
rikosasiat, joissa syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta
ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin vankeutta
enintään kaksi vuotta. Lisäksi tässä kokoonpanossa
voitaisiin käsitellä tietyt erikseen mainitut
rikokset, joista säädetty enimmäisrangaistus
on yli kaksi vuotta (virkamiehen väkivaltainen vastustaminen,
törkeä varkaus, törkeä kavallus,
törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus,
törkeä kätkemisrikos, törkeä vahingonteko,
törkeä petos, törkeä maksuvälinepetos
sekä edellä mainittujen rikosten rangaistava yritys).
Lautamieskokoonpanon käyttöala on edellä selvitetyin
tavoin kiinteästi sidoksissa yhden tuomarin toimivaltuuksiin.
Lakivaliokunnan mielestä on yleisesti ottaen perusteltua
laajentaa yhden tuomarin toimivaltuuksia sellaisiin rikosasioihin,
joita ei voida pitää vakavina tai yhteiskunnallisesti
merkittävinä. Tällaisissa asioissa lautamiehillä vahvennetun
kokoonpanon käyttö ei lähtökohtaisesti
ole tarkoituksenmukaista eikä tarpeellista.
Lakivaliokunnan mielestä yhden tuomarin kokoonpanon
määräytymisperusteiden kytkeminen syytteenalaisen
teon rangaistusmaksimiin on selkeä ja rangaistusmaksimin
asettaminen kahteen vuoteen asianmukainen ja perusteltu. Näitä on
myös asiantuntijakuulemisessa verraten yleisesti kannatettu.
Se, että yhden tuomarin kokoonpanossa voitaisiin käsitellä myös
tietyt erikseen luetellut rikokset, joista säädetty
enimmäisrangaistus on yli kaksi vuotta, perustuu esityksen
mukaan siihen, että tällä tavoin kyseiset
rikokset voitaisiin käsitellä samassa kokoonpanossa
kuin rikosten tavalliset tekomuodot. Lueteltujen omaisuuteen kohdistuvien
rikosten törkeysarvostelu perustuu useimmiten omaisuuden
arvoon, mistä ei sinällään seuraa
uusia oikeudellisia tai näytöllisiä ongelmia.
Myöskään luetteloon sisältyvän
virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen ei esityksessä arvioida
juuri poikkeavan, rikoksen kohde pois lukien, pahoinpitelystä tai
laittomasta uhkauksesta, jotka voidaan käsitellä yhden
tuomarin kokoonpanossa.
Lakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden näkemykset
yhden tuomarin toimivaltuuksien laajentamisesta lueteltujen rikostyyppien
perusteella olivat erisuuntaisia. Jotkut asiantuntijoista vastustivat
yksittäisten rikosten luetteloa pitäen sitä sattumanvaraisena,
toiset taas kannattivat sitä. Kannattavista osa
oli myös sitä mieltä, että luetteloa
voisi laajentaa muihinkin tekomuotoihin.
Lakivaliokunta pitää yhden tuomarin toimivaltuuksien
laajentamista luettelossa mainituilla rikostyypeillä hyväksyttävänä esityksessä esitetyillä
perusteilla.
Esityksen voidaan lisäksi arvioida edistävän
käräjäoikeuden voimavarojen tarkoituksenmukaista
kohdentamista. Valiokunta ei pidä perusteltuna eikä tarpeellisena
säätää enimmäisrangaistusta,
joka yhden tuomarin kokoonpanossa voidaan tuomita. Yhden tuomarin kokoonpanossa
on kysymys normaalista täysitutkintaisesta oikeudenkäynnistä,
jossa puheenjohtajana toimii lainoppinut tuomari ja vastaajalla
on mahdollisuus puolustautua.
Lakivaliokunta haluaa kuitenkin korostaa, että lautamieskokoonpano
on uudistuksen jälkeenkin käräjäoikeuden
peruskokoonpano. Lautamieskokoonpano olisi siten jatkossakin aina toimivaltainen
käsittelemään yhden tuomarin toimivaltuuksien
piiriin kuuluvat asiat. Myös jäljempänä käsitelty
kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpano olisi mahdollinen, jos asian laatu
tai muut erityiset syyt sitä puoltavat. Valiokunnan näkemyksen
mukaan lautamieskokoonpanoa voisi olla yhden tuomarin kokoonpanon sijasta
syytä käyttää esimerkiksi, jos
tuomittavasta rangaistuksesta näyttäisi
tulevan ankara. Lisäksi vahvennettu kokoonpano voisi olla
perusteltu, jos yhden tuomarin toimivaltuuksien piiriin luettu yksittäinen
rikos ei vaikutakaan rutiininluonteiselta tai jos rikosasia
on laajaa yleisöä kiinnostava. Myös se,
että rikoksen törkeysarvostelussa on arvioitava
muitakin seikkoja kuin rikoksen kohteena olevan omaisuuden arvo,
tulisi ottaa kokoonpanon harkinnassa huomioon. Esimerkiksi sellaiset
anastusrikokset, jotka kohdistuvat kultasepänliikkeeseen
tai pankkiin, voisi olla aiheellista käsitellä vahvennetussa
kokoonpanossa.
Lisäksi lakivaliokunta haluaa tähdentää asianosaisten
oikeusturvan merkitystä käräjäoikeuden
kokoonpanon harkinnassa. Käräjäoikeuden kokoonpanolla
voi olla merkitystä siihen, missä määrin
asianosaiset luottavat ensimmäisen oikeusasteen tekemän
ratkaisun oikeellisuuteen. Yhden tuomarin kokoonpanoa tulisikin
käyttää vain sellaisissa asioissa, joissa
asianosaisten oikeusturva ei edellytä lautamiehillä vahvennettua
tai kolmen virkatuomarin kokoonpanoa. Muutoksenhaku hovioikeuteen
ei siten saisi lisääntyä pelkästään
siitä syystä, että asia on käsitelty
yhden tuomarin kokoonpanossa. Valiokunta myös korostaa,
etteivät taloudelliset perusteet saa muodostaa estettä lautamieskokoonpanon
käyttämiselle.
Koska esitys edellä mainituin tavoin merkittävästi
uudistaa yhden tuomarin toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä ja
vaikuttaa keskeisesti lautamieskokoonpanon käyttöalaan,
lakivaliokunta katsoo, että oikeusministeriön
tulee jatkossa seurata uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia muun
muassa lautamieskokoonpanon käyttöalan
ja muutoksenhaun kannalta sekä ryhtyä tarvittaessa
toimenpiteisiin sääntelyn kehittämiseksi.
Kunnianloukkausrikokset ja yksityiselämää koskevan
tiedon levittäminen ovat rikostyyppejä,
joissa lautamiehistä voi olla hyötyä ja
joissa esille tulevat kysymykset sopivat hyvin lautamiesten käsiteltäviksi.
Kyseisten rikosasioiden käsitteleminen lautamieskokoonpanossa
yhden tuomarin kokoonpanon sijasta on esitettyjen säännösten
nojalla jatkossakin mahdollista. Lautamieskokoonpano, kuten myös
jäljempänä käsitelty kolmen
lainoppineen tuomarin kokoonpano, on valiokunnan käsityksen
mukaan asianmukainen esimerkiksi, jos asian oikeudellinen vaikeusaste
sitä edellyttää tai asia on herättänyt
laajaa julkista huomiota.
Kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpano rikosasioissa
Hallituksen esityksen mukaan käräjäoikeus
on päätösvaltainen myös kolmen
lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, jos sitä asian
laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna.
Esityksen perustelujen mukaan mikä tahansa rikostyyppi
voisi lähtökohtaisesti tulla käsiteltäväksi
kolmen tuomarin kokoonpanossa. Lisäksi on mainittu esimerkkejä sellaisista
tyypillisistä rikoksista, joissa tämän
kokoonpanon käyttö voisi olla perusteltua. Tarkoitus
kuitenkin on, että kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanoa
käytettäisiin nimenomaan oikeudellisesti vaikeissa
asioissa.
Lakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat lähes yksimielisesti
kannattaneet kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanon käyttöönottoa rikosasioissa.
Myös valiokunta pitää tätä uutta kokoonpanoa
tarpeellisena ja perusteltuna lisänä käräjäoikeuden
kokoonpanovaihtoehtoihin. Rikosasiat ovat yhteiskunnallisen nopean
kehityksen myötä monimutkaistuneet ja laajentuneet.
On hyvä, että esimerkiksi oikeudellisesti vaikeita
ja todistusaineistoltaan laajoja asioita voidaan käsitellä pelkästään
lainoppineista tuomareista koostuvassa kokoonpanossa. Kolmen lainoppineen
tuomarin kokoonpano näin ollen vahventaa asianosaisten
oikeusturvaa ja voi edistää lainkäytön
keskittämistä käräjäoikeustasolle.
Kolmen ammattituomarin kokoonpanossa on mahdollista myös
ottaa huomioon tuomareiden mahdollinen erikoisosaaminen.
Lakivaliokunta toteaa, että kolmen lainoppineen
tuomarin kokoonpanon määräytymisperusteet
on esityksessä säännelty yleisluonteisin
kriteerein. Vastaavanlaisia kriteerejä käytetään
kuitenkin jo voimassa olevissa käräjäoikeuden
kokoonpanoa koskevissa säännöksissä (oikeudenkäymiskaaren
2 luvun 2 § ja käräjäoikeuslain
17 §). Tällaisella sääntelyllä on
etuja, koska se mahdollistaa kokoonpanon harkinnan joustavasti ja
yksittäistapauksittain. Sääntely ei kuitenkaan
saa olla liian väljää, koska tämä voi
johtaa käytännössä siihen, että kolmen
tuomarin kokoonpano muodostuu pääsäännöksi
tai että kyseistä kokoonpanoa ei käytetä niissäkään asioissa,
joissa se olisi perusteltua. Tämän vuoksi ja koska
kokoonpano on uusi, lakivaliokunta katsoo, että oikeusministeriön
tulee jatkossa seurata kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanon
määräytymisperusteiden toimivuutta ja vaikutuksia
sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin sääntelyn
kehittämiseksi.
Lisäksi lakivaliokunta pitää hyvin
tärkeänä, että käräjäoikeuksilla
on myös käytännössä tosiasialliset
mahdollisuudet käyttää kolmen lainoppineen
tuomarin kokoonpanoa esityksessä ehdotetuissa asioissa.
Käräjäoikeuksien tuomarivoimavaroista
on siten huolehdittava. Resurssien niukkuus ei saa muodostaa
tosiasiallista estettä uuden kokoonpanon käyttämiselle.
Käräjäoikeuden kokoonpano riita-asioissa
Lautamiehet voivat nykyisin osallistua eräiden perheoikeudellisten
asioiden, holhousasioiden sekä huoneenvuokra-asioiden käsittelyyn.
Hallituksen esityksen mukaan lautamiehet eivät enää jatkossa
osallistuisi riita-asioiden käsittelyyn, vaan
nämä asiat käsiteltäisiin yhden
tai kolmen tuomarin kokoonpanossa. Esityksen perustelujen mukaan
lautamieskokoonpano on riita-asioissa ollut käytännössä erittäin
harvinainen.
Esityksen valiokuntakäsittelyssä eräät
asiantuntijat ovat kuitenkin esittäneet, että lautamiesten
käyttö riita-asioissa tulisi säilyttää ennallaan.
Lautamiehistä on havaittu olevan erityistä hyötyä esimerkiksi
lapsen huoltoa, asumista ja tapaamista koskevissa asioissa. Lautamieskokoonpanoon
on pyritty määräämään
kummankin sukupuolen edustajia yhtä paljon, koska on katsottu
tärkeäksi, ettei tuomioistuin kokoonpanonsa
puolesta näytä puolueelliselta kummankaan vanhemman
näkökulmasta.
Lautamiesten mukanaolosta riita-asioiden käsittelyssä voi
olla muun muassa edellä mainitusta syystä hyötyä.
Lautamieskokoonpanon poistamista riita-asioiden käsittelystä puoltaa
kuitenkin lautamiesten käytön vähäisyys
käytännössä. Nyt tarkoitettu
ehdotus on myös johdonmukainen osa hallituksen esityksen
kokonaisratkaisua lautamiesten käytön vähentämiseksi.
Lakivaliokunta pitää kuitenkin tärkeänä,
että oikeusministeriö seuraa uudistuksen toimivuutta
ja vaikutuksia.
Asiantuntijajäsen
Lakivaliokunta on esityksen käsittelyssä kiinnittänyt
huomiota siihen, että tuomioistuinten kokoonpanoissa tarvittaisiin
myös erityisesti verotuksen ja taloudellisten asioiden
erikoisosaamista. Kokoonpanon vahventaminen tällaisella asiantuntijalla
on mahdollista ainakin Ruotsissa. Suomessa asiantuntijan käyttö on
nykyisin mahdollista eräiden asioiden käsittelyssä hallinto-oikeudessa.
Nyt käsiteltävänä oleva
esitys ei sisällä mahdollisuutta vahventaa käräjäoikeuden
kokoonpanoa erityisasiantuntijalla. Lakivaliokunnan mielestä tällaista
vahventamista ja sen tarvetta olisi kuitenkin hyvä jatkossa
arvioida. Esitetty kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpano rikosasioissa
on hyvä uudistus ja omiaan edistämään tuomareiden
erikoisosaamista. Tämä ei kuitenkaan poissulje
sitä, etteikö kokoonpanoa voisi joissakin tapauksissa
olla hyvä vahvistaa muullakin kuin oikeudellisella osaamisella.
Lisäksi voidaan ottaa huomioon, ettei lautamieskokoonpano
enää jatkossa olisi mahdollinen perheoikeudellisissa
asioissa. Näiden asioiden käsittelyä voisi
olla hyvä vahventaa esimerkiksi lapsipsykologian asiantuntemuksella.
Käräjäviskaalin ja notaarin toimivalta
Nykyisin neljä kuukautta virassa toiminut notaari voi
laamannin määräyksestä toimia
muun muassa lautamieskokoonpanon puheenjohtajana. Edellytyksenä on,
ettei vastaaja ole vangittu eikä jostakin syytteessä mainitusta
rikoksesta ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta
kuin sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta. Notaaria ei kuitenkaan saa
määrätä käsittelemään
asiaa, jota laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pidettävä vaikeana
ratkaista. Käräjäviskaalilla on notaaria vastaava
toimivalta.
Hallituksen esityksen mukaan notaarin ja käräjäviskaalin
toimivalta säilyisi pääosin entisellään.
Notaari ja käräjäviskaali eivät
kuitenkaan enää olisi toimivaltaisia toimimaan
puheenjohtajana lautamieskokoonpanossa. Tämä perustuu esityksen
perustelujen mukaan siihen, että uudistuksen jälkeen
ammattituomari voisi yksin ratkaista kaikki sellaiset jutut, joissa
voidaan tuomita enintään kahden vuoden vankeusrangaistus.
Perusteltuna ei myöskään pidetä sitä, että notaari
ratkaisisi lautamieskokoonpanossa asioita, joissa on yli kahden
vuoden rangaistusmaksimi. Esityksen mukaan notaarit ja käräjäviskaalit
voisivat kuitenkin toimia kolmen tuomarin kokoonpanossa kahden virkatuomarin
rinnalla myös rikosasioissa. Tämän katsotaan
kompensoivan lautamieskokoonpanojen puutteen aiheuttamaa koulutuksellista
vajetta. Lisäksi notaari ja käräjäviskaali
voisivat edelleen käsitellä rikosasioita yhden
tuomarin istunnossa sekä kirjallisessa menettelyssä.
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty huolia notaarin ja käräjäviskaalin
toimivaltuuksien kaventamisesta. Notaarien ja käräjäviskaalien
on esitetty lautamieskokoonpanossa käsitelleen suuren osan
sellaisia rutiinijuttuja, jotka uudistuksen myötä olisivat
yhden ammattituomarin kokoonpanossa käsiteltäviä.
Lakivaliokunta yhtyy edellä esitettyyn huoleen ja katsoo,
että notaarin ja käräjäviskaalin nykyiset
toimivaltuudet toimia lautamieskokoonpanon puheenjohtajana tulisi
tämän uudistuksen yhteydessä säilyttää ennallaan.
Valiokunnan mielestä yhden tuomarin toimivaltuuksien laajentamisesta
esitetyllä tavalla ei välttämättä seuraa
tarvetta poistaa notaarin ja käräjäviskaalin
toimivaltaa toimia lautamieskokoonpanon puheenjohtajana. Kuten hallituksen
esityksessäkin todetaan, lautamieskokoonpano voi jatkossakin
aina käsitellä yhden tuomarin toimivaltuuksien
piiriin kuuluvat asiat. Käytännössä voi olla
tarkoituksenmukaista ja järkevää käräjäoikeuden
voimavarojen käyttöä, että lautamieskokoonpanon
puheenjohtajana voi tällöin toimia notaari tai
käräjäviskaali. Notaaria ei kuitenkaan
edelleenkään saa määrätä käsittelemään asiaa,
jota laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pidettävä vaikeana
ratkaista.
Lakivaliokunta haluaa lisäksi kiinnittää huomiota
siihen, että tuomioistuinharjoittelu on välttämätön
edellytys tuomarinuralle. Valiokunta on aikaisemmissa mietinnöissään
kiinnittänyt huomiota tuomioistuinharjoitteluun ja sen
koulutukselliseen sisältöön (LaVM
9/1993 vp) ja korostanut, että tuomioistuinharjoitteluun
tulee sisällyttää tuomitsemistoimintaa
(LaVM 11/1986 vp). Lautamieskokoonpanon
puheenjohtajana toimiminen antaa kokemusta tuomitsemistoiminnasta
ja tuo tuomioistuinharjoittelun sisältöön
mielekkyyttä. Lakivaliokunta kiinnittää huomiota
tuomioistuinharjoittelun sisältöön ja
mielekkyyteen myös sen vuoksi, että muun muassa
käräjäoikeusverkoston supistaminen, kiinteistöjen
kirjaamisasioiden siirto pois käräjäoikeuksista
ja rikosasioiden kirjallisen menettelyn käyttöönotto
osaltaan vähentävät notaarien työtehtäviä.
Lakivaliokunnan mielestä notaarin toimivaltuuksia ei
ole tarpeen supistaa tämän esityksen yhteydessä senkään
vuoksi, että oikeusministeriössä on
parhaillaan vireillä työryhmätyö,
jossa arvioidaan tuomioistuinharjoittelun kehittämistä niin,
että harjoittelu antaisi nykyistä paremmat valmiudet
tuomarin tehtäviin käräjäoikeuksien
muuttuvassa työympäristössä.
Notaarin aseman ja toimivaltuuksien kehittäminen onkin hyvä jättää mahdollisimman
laaja-alaisena kysymyksenä edellä mainitulle työryhmälle.
Lautamiesten käytön supistamisesta saatavien
säästöjen kohdentaminen
Hallitusohjelman mukaan lautamiesten käytön supistamisesta
aiheutuvat säästöt kohdennetaan pahiten
ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että ehdotetut
muutokset vähentäisivät lautamiesmenoja
noin 1 miljoonalla eurolla vuodessa. Esityksen mukaan tällä summalla
voitaisiin käytännössä palkata
12 tai 13 käräjätuomaria taikka 8 tai
9 käräjätuomarista ja käräjäsihteeristä koostuvaa
työparia.
Lakivaliokunta tähdentää, että lautamiesmenojen
vähentymisestä saatavat säästöt
tulee kohdentaa hallitusohjelman mukaisesti. Valiokunta on kiinnittänyt
huomiota lautamiesten käyttöalan supistamisesta
saataviin säästöihin myös käsitellessään
vuoden 2009 talousarvioesitystä ja painottanut erityisesti
tuomariresurssien vahvistamista (LaVL 15/2008
vp).
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksella tavoiteltavat
säästöt realisoituvat vasta ajan myötä.
Syntyvien säästöjen määrästä voidaan
tehdä alustavia johtopäätöksiä syksyllä 2009.
Tuolloin voidaan arvioida, missä määrin kohdentamisvaraa
on vuodelle 2009 ja missä määrin käräjäoikeuksiin
voidaan osoittaa lisähenkilöstöä vuoden
2009 aikana. Tämä huomioon ottaen lakivaliokunta
katsoo, että oikeusministeriön on seurattava lautamiesten
käyttöalan supistamisesta syntyviä säästöjä sekä annettava
lakivaliokunnalle selvitys säästöistä ja niiden
kohdentamisesta vuoden 2009 syysistuntokauden loppuun mennessä.