Yleisperustelut
Eurojust on Euroopan unionin päätöksellä (2002/187/YOS)
vuonna 2002 perustettu toimielin, jonka tarkoituksena
on parantaa vakavien rajat ylittävien rikosten esitutkinta-
ja syytetoimien koordinointia jäsenvaltioissa sekä yhteistyötä toimivaltaisten
viranomaisten välillä. Vaikka Eurojust on käytännössä toiminut
jo useita vuosia, Eurojustia koskevan päätöksen määräyksiä ei
ole kaikilta osin pantu täytäntöön Suomen
lainsäädännössä. Käytännössä on
esiintynyt epätietoisuutta Eurojustin kansallisen jäsenen
asemasta ja toimivaltuuksista sekä tietojen luovuttamisesta
Eurojustille. Lakivaliokunta pitääkin
esitystä erillisen lain säätämisestä Eurojustia
koskevan päätöksen eräiden määräysten täytäntöönpanosta
tervetulleena. Valiokunta on jo Eurojustia koskevasta päätösehdotuksesta
antamassaan lausunnossa (LaVL 19/2000 vp)
kiinnittänyt huomiota siihen, ettei kansallinen lainsäädäntömme
ole ollut selkeä, ja pitänyt välttämättömänä,
että kansallinen lainsäädäntömme saadaan
nopeasti muutetuksi niin, että syyttäjät voivat
täysitehoisesti toimia Eurojustissa.
Eurojustia koskevan päätöksen muuttaminen on
ollut vireillä Euroopan unionissa vuoden 2008 alusta lähtien.
Saadun tiedon mukaan ehdotuksesta on tänä syksynä päästy
neuvostossa poliittiseen yhteisymmärrykseen, ja oikeusministeriössä on
jo aloitettu muutosten edellyttämien säännösten
valmistelu. Lakivaliokunta pitää hyvänä,
että nyt käsiteltävänä oleva
esitys on annettu eduskunnalle eikä ole jääty
odottamaan Eurojustia koskevan päätöksen
muuttamista. Vuonna 2002 annetun päätöksen
määräykset on siltä osin kuin
niitä ei vielä ole pantu täytäntöön
tarpeen ja tarkoituksenmukaista saattaa voimaan mahdollisimman pian.
Esityksen tarkoituksena on selkeyttää kansallisen
jäsenen asemaa sekä kansallisten viranomaisten
ja Eurojustin välistä yhteistyötä.
Näin se myös parantaa Eurojustin edellytyksiä toimia tehokkaasti.
Esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa esitykseen sisältyvän
lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin
ja muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
2 §. Kansallinen jäsen.
Lakivaliokunta ehdottaa pykälän 1 momenttia muutettavaksi
niin, että kansallisen jäsenen toimikauden pituus
on esitetyn kolmen vuoden sijasta neljä vuotta. Kuten yleisperusteluissa
on mainittu, Eurojustia koskevaa päätöstä ollaan
muuttamassa. Muutosehdotuksessa, josta neuvosto on päässyt
yhteisymmärrykseen, kansallisen edustajan toimikauden pituus
on vähintään neljä vuotta. Lakivaliokunnan
mielestä on tarkoituksenmukaista säätää kansallisen
jäsenen toimikausi neljäksi vuodeksi jo tämän
esityksen yhteydessä.
4 §. Kansallisen jäsenen avustaja.
Lakivaliokunta on edellä mainituin tavoin ehdottanut 2 §:n
1 momenttia muutettavaksi niin, että kansallisen jäsenen
toimikauden pituus on neljä vuotta. Valiokunta pitää perusteltuna,
että avustajan toimikauden pituus on yhtä pitkä kuin
kansallisen jäsenen. Tämän vuoksi valiokunta
ehdottaa myös 4 §:n 1 momenttia muutettavaksi niin,
että kansallisen jäsenen avustajan toimikausi
on esitetyn kolmen vuoden sijasta neljä vuotta.
7 §. Henkilötietojen luovuttaminen
Eurojustille.
Pykälän 1 momentin mukaan Eurojustille
voidaan sen pyynnöstä luovuttaa sen toimivaltaan kuuluvien
tehtävien suorittamista varten tarpeelliset tiedot rikosrekisteristä ja
muista oikeushallinnon henkilörekistereistä samoin
edellytyksin kuin syyttäjälle. Tietojen luovuttamisesta
muista rekistereistä säädetään
erikseen niitä koskevissa laeissa.
Pykälän 3 momentin mukaan tietojen
luovuttamisesta poliisin henkilörekistereistä säädetään henkilötietojen
käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003)
37 §:ssä. Lakivaliokunta toteaa, että myös
tulli ja rajavartiolaitos ovat esitutkintaviranomaisia, jotka voivat
tutkia Eurojustin toimialaan kuuluvia rikoksia. Henkilötietojen
käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain
(579/2005) 38 § asiallisesti
vastaa edellä mainittua henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetun lain 37 §:ää. Myös
tullilain (1466/1994) 27 §:ssä säädetään
tullin oikeudesta luovuttaa tietoja ulkomaiselle viranomaiselle. Tullilain
27 §:n 4 kohta koskee tietojen luovuttamista rikosten
ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi, jos rikoksesta
voidaan Suomessa tuomita vankeusrangaistus. Lakivaliokunta katsoo,
että 7 §:n 3 momentissa on perusteltua
ottaa huomioon tietojen luovuttaminen myös rajavartiolaitoksen
ja tullin henkilörekistereistä. Tämän vuoksi
valiokunta ehdottaa, että 7 §:n 3 momenttiin
lisätään selvyyssyistä viittaukset
edellä mainittujen asianomaisten lakien säännöksiin.
Lakivaliokunta lisäksi kiinnittää huomiota siihen,
että edellä mainitut säännökset
eivät sisällöltään
ole täysin johdonmukaisia erityisesti salassa pidettävien
tietojen luovuttamisen osalta. Esityksessä tarkoitetuissa
tapauksissa tiedot luovutettaisiin Eurojustille kansallisen jäsenen kautta
tapauskohtaisesti. Henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa
annetun lain 38 § oikeuttaa rajavartiolaitoksen luovuttamaan
tietoja salassapitosäännösten estämättä tällaisissa
tapauksissa. Nimenomainen oikeus salassa pidettävien
tietojen luovuttamiseen lisättiin pykälään eduskuntakäsittelyssä (HaVM 12/2005 vp ja PeVL 19/2005 vp).
Sen sijaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetun lain 37 §:n 6 momentin mukaan
tietoja voidaan luovuttaa salassapitosäännösten
estämättä myös teknisen käyttöyhteyden
avulla tai konekielisessä muodossa. Säännöksessä vaikuttaa
jäävän epäselväksi
se, voidaanko salassa pidettäviä tietoja luovuttaa
myös yksittäisissä tapauksissa. Tullilain
27 §:stä ei ilmene millään
tavoin, oikeuttaako se tulliviranomaisen luovuttamaan myös salassa
pidettäviä tietoja.
Lakivaliokunnan käsityksen mukaan poliisi- ja tulliviranomainen
voivat kuitenkin yksittäisissä tapauksissa luovuttaa
salassa pidettäviä tietoja viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain (621/1999)
30 §:n nojalla. Tämä säännös
koskee salassa pidettävien tietojen antamista ulkomaan
viranomaiselle ja kansainväliselle toimielimelle. Selvyys-
ja informatiivisuussyistä lakivaliokunta siten ehdottaa,
että 7 §:n 3 momenttiin lisätään
viittaus myös tähän yleislain säännökseen.
Edellä mainittuihin perustuslaki- ja hallintovaliokunnan
kannanottoihin viitaten lakivaliokunta pitää tärkeänä,
että henkilötietojen luovuttamista koskevasta
säännöksestä käy nimenomaisesti
ilmi, oikeuttaako säännös ja millaisissa
tapauksissa luovuttamaan myös salassa pidettäviä tietoja.
Näihin kysymyksiin on perusteltua kiinnittää huomiota,
kun henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annettua lakia ja tullilakia tulevaisuudessa tarkistetaan.
9 §. Voimaantulo.
Nykyinen kansallinen jäsen ja hänen avustajansa
on nimitetty kolmeksi vuodeksi. Koska lakivaliokunta on edellä mainituin tavoin
ehdottanut 2 §:n 1 momenttia ja 4 §:n 1 momenttia
muutettaviksi niin, että esitetyn kolmen vuoden sijasta
kansallisen jäsenen ja hänen avustajansa toimikauden
pituus on neljä vuotta, 9 §:ään
ehdotetaan lisättäväksi siirtymäsäännöksen
sisältävä uusi 3 momentti, jonka mukaan
kansallisen jäsenen ja kansallisen jäsenen avustajan
toimikauden pituutta koskevia säännöksiä sovelletaan
lain voimaantulon jälkeen tehtäviin nimityksiin.
Lisäksi valiokunta ehdottaa pykälän otsikkoa
vastaavasti tarkistettavaksi.