Perustelut

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet asetuksen eurooppalaisen maksamismääräyksen käyttöönotosta (EY) N:o 1896/2006 sekä asetuksen eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä (EY) N:o 861/2007. Asetusten tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa rajat ylittävien maksamismääräysten ja vähäisten vaatimusten käsittelyä sekä alentaa kuluja. Hallituksen esityksen tarkoituksena on antaa näitä asetuksia koskevia täydentäviä säännöksiä siltä osin kuin ne ovat tarpeen. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esityksessä esitetään, että maksamismääräystä ja vähäistä vaatimusta koskevien asioiden käsittely keskitetään Helsingin käräjäoikeuteen. Tätä perustellaan muun muassa asetuksessa tarkoitettujen asioiden vähäisellä määrällä, kirjallisella menettelyllä, asiantuntemuksen kertymisellä sekä toiminnan tehostamisella ja sähköisen asioinnin kehittämisellä. Asiantuntijakuulemisessa toimivallan keskittämistä Helsingin käräjäoikeuteen on kannatettu, mutta siihen on suhtauduttu osin myös varauksellisesti.

Lakivaliokunnan mielestä asetuksissa tarkoitettujen asioiden vähäisen määrän vuoksi ja muilla edellä mainituilla perusteilla asioiden käsittelyn keskittäminen Helsingin käräjäoikeuteen on tarkoituksenmukaista. Helsingin käräjäoikeutta voidaan myös pitää kansainvälisissä asioissa luontevana oikeuspaikkana. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että jatkossa esitetyn järjestelmän toimivuutta sekä Helsingin käräjäoikeuden henkilöstöresurssien riittävyyttä uusien asioiden käsittelyyn seurataan. Tarvittaessa asioiden käsittelyn keskittämistä Helsingin käräjäoikeuteen on mahdollista arvioida uudelleen.

Mainitut EU:n asetukset edellyttävät täydentäviä säännöksiä siitä, miten oikeusriidan käsittelyä jatketaan tilanteessa, jossa se ei enää kuulu asetuksissa säädettyjen menettelyjen soveltamisalaan. Esityksen mukaan asian käsittelyä jatkettaisiin oikeudenkäymiskaaren mukaisessa riita-asiain menettelyssä. Tällöin sovellettaisiin myös oikeudenkäymiskaaren 10 luvun oikeuspaikkaa koskevia säännöksiä.

Se, että asetusten tarkoittamissa menettelyissä käsitellyt vaatimukset tutkittaisiin esityksen mukaisesti Helsingin käräjäoikeudessa, ei kuitenkaan perustaisi Helsingin käräjäoikeudelle toimivaltaa käsitellä asiaa normaalina riita-asiana. Esimerkiksi maksamismääräysasiassa tämä voi johtaa siihen, että jos muualla kuin Helsingissä asuva vastaaja vastustaa maksamismääräystä eikä sittemmin vastaa riita-asian haastehakemukseen tai esittää oikeuspaikkaa koskevan väitteen, kanne jätetään tutkimatta väärässä tuomioistuimessa vireille pantuna. Jos kantaja haluaa asian ratkaistavaksi, hänen on pantava oikeudenkäynti uudelleen vireille toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Edellä kuvatussa tilanteessa on lakivaliokunnan mielestä kuitenkin asianmukaisempaa, että jos Helsingin käräjäoikeus ei ole toimivaltainen tutkimaan asiaa riita-asiana, asia siirrettäisiin kantajan suostumuksella toimivaltaiselle tuomioistuimelle jatkokäsittelyä varten. Näin kantajan ei itse tarvitsisi panna oikeudenkäyntiä uudelleen vireille toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että maksamismääräysmenettelyä koskevan 2. lakiehdotuksen 4 §:ään lisätään kaksi uutta momenttia asian siirtämisestä toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Tällaiset momentit on perusteltua lisätä myös vähäisiä vaatimuksia koskevan 1. lakiehdotuksen 3 §:ään. Vastaavansisältöiset säännökset sisältyvät eduskunnalle annettuun esitykseen riita-asioiden oikeuspaikkaa koskevien säännösten muuttamisesta (HE 70/2008 vp, oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 22 §). Kyseinen esitys ei kuitenkaan ehdi tulla voimaan samanaikaisesti nyt käsiteltävinä olevien lakiehdotusten kanssa. Lisäksi lakivaliokunta kiinnittää oikeusministeriön huomiota siihen, että valiokuntaa informoitaisiin jo ennakolta eri esitysten välisistä riippuvuussuhteista, jotta esitykset voidaan käsitellä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla ja järjestyksessä.

Nyt käsiteltävänä olevat lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti EU:n asetusten kanssa eli 12 päivänä joulukuuta 2008. Lakivaliokunta kuitenkin ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 8 §:ssä, 2. lakiehdotuksen 10 §:ssä ja 3. lakiehdotuksen voimaatulosäännöksissä lain voimaantuloaika jätetään yleisesti noudatetun käytännön mukaisesti avoimeksi.