Perustelut
Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden keskittäminen
Immateriaalioikeudet eli aineettomat oikeudet jaetaan perinteisesti
teollis- ja tekijänoikeuksiin. Teollisoikeuksia ovat muun
muassa patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeus ja tekijänoikeuksia
vuorostaan muun muassa kirjallisten ja taiteellisten teosten suoja.
Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia asioita käsitellään
nykyisin hajaantuneesti useissa eri oikeuspaikoissa. Keskeisimmät
teollisoikeudelliset riita- ja hakemusasiat on keskitetty ensimmäisessä oikeusasteessa
Helsingin käräjäoikeuteen, jossa käsitellään
myös kaikki teollisoikeudelliset rikosasiat. Tekijänoikeudellisia
riita-, hakemus- ja rikosasioita käsitellään
puolestaan kaikissa käräjäoikeuksissa.
Käräjäoikeuden päätökseen
mainituissa asioissa saa hakea muutosta hovioikeudelta ja hovioikeuden
päätöksestä edelleen korkeimmalta
oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.
Lisäksi teollisoikeudellisia asioita käsitellään
hallinnollisessa menettelyssä rekisteriviranomaisissa.
Rekisteriviranomaisen teollisoikeuden myöntämistä tai rekisteröintiä koskevasta
päätöksestä haetaan muutosta
valittamalla Patentti- ja rekisterihallituksen yhteydessä toimivaan
valituslautakuntaan. Muutosta valituslautakunnan päätökseen haetaan
korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Teollis- ja tekijänoikeusasioiden käsittelyn kehittämistä ja
tehostamista on pohdittu vuosikymmenen ajan useissa eri työryhmissä.
Esillä on ollut erilaisia vaihtoehtoja asioiden käsittelyn
keskittämiseksi mahdollisimman laajasti samaan toimielimeen.
Vaihtoehtoina on pohdittu mm. riita- ja rikosasioiden keskittämistä,
riita-asioiden ja hallinnollisessa menettelyssä käsiteltävien
valitusasioiden keskittämistä sekä riita-
ja rikosasioiden sekä hallinnollisessa menettelyssä käsiteltävien
valitusasioiden keskittämistä. Keskeisinä oikeuspaikkavaihtoehtoina teollis-
ja tekijänoikeusasioiden keskittämiseksi on pidetty
Helsingin käräjäoikeutta ja markkinaoikeutta.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa
on linjattu, että immateriaalioikeusasioiden
käsittely keskitetään markkinaoikeuteen
ja huolehditaan riittävistä voimavaroista.
Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen
esitys pohjautuu tähän linjaukseen. Esityksessä ehdotetaan,
että markkinaoikeuteen keskitettäisiin muutoksenhaku
teollisoikeuksia myöntävien rekisteriviranomaisten
päätöksistä sekä lisäksi kaikkien
teollis- ja tekijänoikeudellisten riita- ja hakemusasioiden
käsittely, kuten myös mainittuihin asioihin
liittyvien turvaamistoimiasioiden käsittely.
Lisäksi markkinaoikeuteen ohjattaisiin valitukset Viestintäviraston
verkkotunnuslain nojalla tekemistä päätöksistä.
Lakivaliokunta katsoo, että teollis- ja tekijänoikeusasioiden
käsittelyn nykyinen hajaantuneisuus eri oikeuspaikkoihin
on ongelmallista erityisesti asianosaisten kannalta. Teollis- ja
tekijänoikeusasioiden käsittelyn mahdollisimman laajalla
keskittämisellä voidaankin paitsi selkeyttää organisaatiota
myös parantaa asioiden käsittelyn laatua ja tehokkuutta.
Keskittämistä puoltaa myös se, että kyseessä on
määrältään suhteellisen
pieni asiaryhmä, joka edellyttää syvällistä erityisasiantuntemusta.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta kannattaa esityksessä ehdotettujen
teollis- ja tekijänoikeusasioiden keskittämistä markkinaoikeuteen.
Näin markkinaoikeus käsittelisi jatkossa immateriaalioikeuksia
koskevia riita- ja hakemusasioita ensimmäisenä asteena
sekä hallinnollisessa menettelyssä käsiteltäviä valitusasioita
muutoksenhakuasteena. Mainittujen asioiden keskittäminen
markkinaoikeuteen on luontevaa ottaen huomioon, että markkinaoikeus
käsittelee jo nykyisin asioita sekä hallintolainkäytön
järjestyksessä että sen mukaan kuin oikeudenkäymiskaaressa
säädetään riita-asioiden käsittelystä.
Ratkaisevassa asemassa keskittämisen kannalta voidaan pitää hallinnollisessa
menettelyssä käsiteltäviä valitusasioita, sillä niitä käsitellään
keskimäärin noin 200 vuosittain. Riita-asioita
käsitellään vuorostaan vuosittain keskimäärin
noin 100 ja rikosasioita noin parikymmentä. Markkinaoikeuden
asiamäärä kasvaisi näin ollen
noin 300 asialla vuodessa.
Perustuslakivaliokunta katsoo esityksestä antamassaan
lausunnossa (PeVL 33/2012 vp),
että ehdotettu markkinaoikeuden toimialan laajennus
pysyy perustuslain 98 §:n puitteissa. Muutoinkin
perustuslakivaliokunta katsoo, että markkinaoikeuden ehdotettu
toimiala on täsmällisesti määritelty
ja esityksessä on esitetty perustuslain kannalta riittävät
perusteet immateriaalioikeudellisten asioiden keskittämiselle
markkinaoikeuteen.
Esitys ei koske teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia
rikosasioita, mistä seuraa, että niitä käsitellään
jatkossakin asiasta riippuen joko Helsingin käräjäoikeudessa
tai kaikissa käräjäoikeuksissa. Lisäksi
käräjäoikeudet ovat jatkossakin toimivaltaisia
käsittelemään teollis- tai tekijänoikeudellisen
rikosasian yhteydessä esitetyt korvausvaatimukset. Keskittäminen
ei näin ollen toteudu kaikilta osin, mitä voidaan
pitää sinällään valitettavana.
Toisaalta keskittämisen ulkopuolelle jäävien
rikosasioiden määrä on suhteellisen vähäinen
muihin teollis- ja tekijänoikeusasioihin verrattuna.
Esityksen myötä markkinaoikeuden toimiala laajenee
ja sen käsiteltävänä olevat
asiamäärät lisääntyvät.
Myös teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden
ratkaisukokoonpanoja vahvennetaan kyseisten asioiden edellyttämän
erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi. Esityksestä ilmenee,
että uudistuksesta aiheutuvat kustannukset on otettu huomioon
valtion vuoden 2013 talousarviossa samoin kuin vuosien 2013—2016
kehyspäätöksessä. Valiokunta
pitää uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
välttämättömänä,
että markkinaoikeuden voimavarojen riittävyydestä huolehditaan.
Ratkaisukokoonpanot ja kelpoisuusvaatimukset
Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden edellyttämän
asiantuntemuksen turvaamiseksi hallituksen esityksessä on
kiinnitetty erityistä huomiota markkinaoikeuden ratkaisukokoonpanoihin
ja jäsenten kelpoisuusvaatimuksiin.
Markkinaoikeuden peruskokoonpanon teollis- ja tekijänoikeudellisissa
asioissa muodostaisi kolme lainoppinutta jäsentä.
Tämä perustuu siihen, että markkinaoikeus
toimii lähtökohtaisesti jo nykyisin monijäsenisessä kokoonpanossa
(kollegio). Patenttia, hyödyllisyysmallia ja piirimallia
koskevissa riita-asioissa kokoonpano olisi kuitenkin kolme lainoppinutta
jäsentä ja markkinaoikeusinsinööri.
Jos taas kyse on asiasta, jossa valitetaan patenttia, hyödyllisyysmallia
tai piirimallia koskevasta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä,
markkinaoikeus olisi päätösvaltainen
kokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut jäsen ja markkinaoikeusinsinööri
sekä lisäksi toinen markkinaoikeusinsinööri
taikka esityksessä tarkoitettu sivutoiminen asiantuntijajäsen.
Se, että edellä mainituissa keksintöjä koskevissa
asioissa ratkaisukokoonpanoon kuuluu sekä lainoppineita
jäseniä että teknisen asiantuntemuksen
omaavia jäseniä, on lakivaliokunnan mielestä tärkeää markkinaoikeuden
ratkaisutoiminnan laadukkuuden turvaamiseksi. Valiokunta kannattaa myös
sitä, että keksintöjä koskevissa
valitusasioissa ratkaisukokoonpanossa on joustavuutta markkinaoikeusinsinöörin
ja sivutoimisen asiantuntijan käyttämisessä,
sillä näin voidaan parhaiten varmistaa se, että ratkaisukokoonpanon asiantuntemus
vastaa mahdollisimman hyvin sitä tekniikan alaa, johon
ratkaistavana oleva asia liittyy.
Keksintöjä koskevissa valitusasioissa markkinaoikeuden
kokoonpanon enemmistön muodostaisivat muut kuin lainoppineet
henkilöt. Valiokunnalla ei kuitenkaan ole tähän
huomauttamista ottaen huomioon valitusasioiden luonne,
tarve turvata kokoonpanon tekninen asiantuntemus samoin kuin se,
että kokoonpanon lainoppinut jäsen toimisi
aina sen puheenjohtajana. Lisäksi on huomattava,
että esitys mahdollistaa ratkaisukokoonpanon
vahvistamisen lainoppineella jäsenellä tai enintään
kahdella asiantuntijajäsenellä. Käytettävissä on
myös mahdollisuus asian siirtämiseen vahvennetun
istunnon tai täysistunnon käsiteltäväksi.
Nimitettäessä asiantuntijajäseniä markkinaoikeuteen
valiokunta pitää tärkeänä,
että kaikki niin tekniikan kuin taiteenkin alat tulevat
katetuiksi.
Muutoksenhaku teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa
asioissa
Yleistä
Esityksen mukaan teollis- ja tekijänoikeudelliset
riita- ja hakemusasiat käsiteltäisiin markkinaoikeudessa
lähtökohtaisesti oikeudenkäymiskaaren
mukaisesti. Markkinaoikeuden ratkaisuista teollis- ja tekijänoikeudellisissa
riita- ja hakemusasioissa olisi mahdollista valittaa korkeimpaan
oikeuteen nykyistä valituslupajärjestelmää noudattaen.
Valitukset rekisteriviranomaisten teollisoikeuden
myöntämistä tai rekisteröintiä koskevista
päätöksistä käsiteltäisiin
markkinaoikeudessa hallintolainkäyttölain järjestyksessä.
Markkinaoikeuden antamiin ratkaisuihin saisi hakea muutosta valittamalla
korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Muiden kuin markkinaoikeuteen keskitettäväksi
ehdotettavien, tällä hetkellä Patentti-
ja rekisterihallituksen valituslautakunnan käsiteltäväksi
kuuluvien valitusten osalta muutoksenhaku ohjattaisiin Helsingin
hallinto-oikeuteen, mikä mahdollistaisi Patentti- ja rekisterihallituksen
valituslautakunnan lakkauttamisen.
Ehdotettu sääntely merkitsee muutosta nykytilaan
sekä riita- ja hakemusasioissa että hallinnollisissa
valitusasioissa, sillä kummallakin muutoksenhakulinjalla
markkinaoikeuden ratkaisun saaminen ylimpään tuomioistuimeen edellyttää valituslupaa.
Perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan
lausunnossa arvioinut muutoksenhakua koskevaa sääntelyä perustuslain 21 §:n
kannalta. Perustuslakivaliokunta toteaa, että muutoksenhakuoikeus
on perustuslain mukainen pääsääntö,
josta on toisaalta mahdollista säätää lailla
vähäisiä poikkeuksia. Lisäksi
perustuslakivaliokunta toteaa aiempiin lausuntoihinsa
viitaten, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan
1 kappaleessa tarkoitettu velvoite, jonka mukaan jokaisella on oikeus
kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin
laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa
tuomioistuimessa silloin, kun päätetään
hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai
häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä,
ei edellytä muutoksenhakuoikeuden turvaamista toiseen oikeusasteeseen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan päätynyt
siihen, ettei ehdotettu sääntely rajoita oikeutta
saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös
tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen
käsiteltäväksi, sillä valitusoikeutta
markkinaoikeuteen ei rajoiteta. Sen sijaan perustuslakivaliokunta
on katsonut, että ehdotus rajoittaa valitusoikeutta markkinaoikeuden
päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen
ja korkeimpaan oikeuteen.
Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa
päätynyt siihen, ettei ehdotettu sääntely
muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen esitetyssä yhteydessä vaaranna
asianosaisten oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
eikä muodostu perustuslain 21 §:n 2 momentin
vastaiseksi. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
huomiota siihen, että markkinaoikeuden päätöksiin
markkinaoikeudellisissa asioissa saa nykyisin hakea muutosta
valittamalla korkeimpaan oikeuteen valituslupajärjestelmää noudattaen.
Lisäksi perustuslakivaliokunta on katsonut, että asianosaisten oikeusturvan
kannalta merkitystä on sillä, että ehdotetussa
sääntelyssä teollis- ja tekijänoikeuksien
erityisasiantuntemus pyritään takaamaan muun muassa
tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoja ja jäsenten kelpoisuusehtoja
koskevalla sääntelyllä samoin kuin sillä,
että ehdotettu sääntely edistää oikeudenkäyntimenettelyn joutuisuutta.
Toisaalta perustuslakivaliokunnan mielestä mitään
estettä ei perustuslain näkökulmasta
kuitenkaan ole sillekään, että muutoksenhaku
ohjataan hovioikeuteen.
Lakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat olleet muutoksenhausta
markkinaoikeuden ratkaisuun teollis- ja tekijänoikeuksia
koskevassa riita- ja hakemusasiassa erimielisiä: osa on
kannattanut hallituksen esityksessä ehdotettua ratkaisua,
kun taas osan mielestä muutoksenhaku pitäisi ohjata
hovioikeuteen, jonka ratkaisusta saisi hakea muutosta korkeimmalta
oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.
Lakivaliokunta on asiaa harkittuaan päätynyt puoltamaan
hallituksen esityksessä ehdotettua ratkaisua. Asian harkinnassa
valiokunta on antanut merkitystä sille, että markkinaoikeus
on erityistuomioistuin, jonka ratkaisuista haetaan jo nykyisin
muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta valituslupajärjestelmän
kautta. Muutoksenhaun ohjaaminen markkinaoikeudesta yleiseen tuomioistuimeen
olisi tässä suhteessa poikkeuksellista. Erityistä painoarvoa
valiokunta on kuitenkin antanut sille, että ehdotuksessa
on kiinnitetty erityistä huomiota markkinaoikeuden kokoonpanoa
ja jäsenten kelpoisuusehtoja koskevaan sääntelyyn
teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden erityisasiantuntemuksen
turvaamiseksi. Tämä on tärkeää ottaen
huomioon teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden erityispiirteet.
Valiokunnan mielestä markkinaoikeuden vahvennetuilla ja
asiantuntevilla kokoonpanoilla voidaan merkittävästi
parantaa asianosaisten oikeusturvaa, sillä mahdollisimman
laadukkaiden ratkaisujen syntymisen jo ensimmäisessä asteessa
voidaan arvioida vähentävän tarvetta hakea
ratkaisuun muutosta. Tämä vuorostaan lyhentää oikeudenkäyntien
kestoa ja vähentää asianosaisten
oikeudenkäyntikustannuksia. Ottaen huomioon markkinaoikeuden
vahvat ja asiantuntevat kokoonpanot muutoksenhaun ohjaaminen hovioikeuteen
ei olisi valiokunnan näkemyksen mukaan pelkästään
säännösmuutosasia, vaan edellyttäisi
myös hovioikeuden immateriaalioikeudellisen ja teknisen
asiantuntemuksen vahvistamista. Tämän toteuttaminen
saattaisi olla haasteellista myös käytännön
tasolla, sillä immateriaalioikeudellisten asioiden käsittelyn
vaatiman erityisasiantuntemuksen omaavia on Suomen kokoisessa maassa
rajallinen määrä.
Ehdotetun sääntelyn mukaan markkinaoikeuden
ratkaisusta saisi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein
oikeus myöntää valitusluvan. Valitusluvan
myöntämisen perusteista säädetään
oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:ssä.
Käytännössä keskeinen on ennakkopäätösperuste.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa
huomauttanut siitä, että valituslupa
voidaan myöntää myös sellaisessa
tapauksessa, jossa valitusluvan myöntämiseen on
muu painava syy. Lakivaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan
esittämään ja katsoo, että muun
painavan syyn arvioinnissa tulisi immateriaalioikeudellisissa asioissa
ottaa huomioon kyseisen asian merkitys samoin kuin oikeusturvan
takaamisen tarve ottaen huomioon, että korkein oikeus on
immateriaalioikeudellisissa asioissa ainoa muutoksenhakuaste.
Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan päätynyt
siihen, ettei ehdotettu sääntely valitusluvan hakemisesta
korkeimmalta hallinto-oikeudelta hallinnollisissa valitusasioissa
muodostu ongelmalliseksi perustuslain 21 §:n kannalta.
Perustuslakivaliokunta viittaa lausunnossaan vastikään
antamaansa lausuntoon, jossa se on tarkistanut aiempaa
kantaansa hallinto-oikeudellisen valituslupajärjestelmän
poikkeuksellisuudesta todeten lisäksi, että valituslupajärjestelmään
ja sen laajentamiseen ei enää ole perusteita suhtautua
lähtökohtaisen pidättyvästi (PeVL 32/2012 vp).
Perustuslakivaliokunta korostaa, että perustuslain 21 §:n
kannalta asiaa tarkasteltaessa keskeistä on varmistua siitä,
että muutoksenhakujärjestelmä kokonaisuutena
turvaa sekä oikeusturvan saatavuuden ja riittävyyden
että asian käsittelyn niin joutuisasti kuin se on
oikeusturvavaatimuksen valossa mahdollista. Nyt käsillä olevassa
esityksessä perustuslakivaliokunta on pitänyt
oikeusturvan takeiden kannalta olennaisena sitä,
että rekisteriviranomaisen päätöksiin
haetaan jatkossa muutosta riippumattomalta tuomioistuimelta eli markkinaoikeudelta,
jossa noudatettava oikeudenkäyntimenettely täyttää perustuslain
21 §:ssä oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille
asetetut vaatimukset. Niin ikään perustuslakivaliokunta on
pitänyt merkityksellisenä tarkoitusta turvata teollisoikeuksien
asiantuntemus markkinaoikeudessa samoin kuin sitä, että valituslupajärjestelmä todennäköisesti
lyhentää keskimääräisiä asioiden
käsittelyaikoja, mikä on tärkeää tällaisissa
asioissa, joissa asioiden käsittelyn joutuisuuden vaatimus
on keskeinen.
Lakivaliokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettua
muutoksenhakusääntelyä perusteltuna
ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä.
Lisäksi valiokunta toteaa tässä yhteydessä selvyyden
vuoksi, että hallituksen esityksessä ei ehdoteta
muutoksia korkeimman hallinto-oikeuden kokoonpanoa koskevaan sääntelyyn.
Tästä seuraa, että korkeimman hallinto-oikeuden
käsitellessä keksintöjä koskevia
valitusasioita noudatetaan voimassa olevia kokoonpanosäännöksiä.
Jos kysymys on esimerkiksi patenttiasiaa koskevan valituslupahakemuksen
käsittelystä, korkein hallinto-oikeus voi ratkaista
asian joko kolmijäsenisessä kokoonpanossa tai
kokoonpanossa, johon kuuluu kolmen jäsenen lisäksi
ne asiantuntijajäsenet, joiden osallistumisesta muutoin
ratkaisukokoonpanoon on erikseen säädetty, taikka
kokoonpanossa, johon kuuluu viisi jäsentä sekä ne asiantuntijajäsenet,
joiden osallistumisesta muutoin ratkaisukokoonpanoon on erikseen
säädetty (korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun
lain 6 § ja korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenistä annetun
lain 1 §:n 2 momentti).
Seuranta
Ehdotetussa sääntelyssä on kyse merkittävistä muutoksista
teollis- ja tekijänoikeusasioiden käsittelyyn.
Tämän vuoksi lakivaliokunta pitää tärkeänä,
että uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia seurataan tarkoin.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki markkinaoikeudesta
1 luku. Yleiset säännökset.
1 §. Markkinaoikeuden tehtävä ja
toimivalta.
Eduskunta on 20.11.2012 arvopaperimarkkinalainsäädännön
kokonaisuudistuksen yhteydessä hyväksynyt lain
markkinaoikeuslain 1 ja 5 §:n muuttamisesta (HE 32/2012
vp — TaVM 11/2012 vp).
Kyseisessä yhteydessä on tehty markkinaoikeuden
käsiteltäväksi tulevien asioiden osalta
sellainen linjaus, että markkinaoikeudessa tulisivat käsiteltäväksi
jatkossa vain Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitettuja
seuraamuksia koskevat asiat. Tämän vuoksi muun
ohella markkinaoikeuslain 1 §:ää on
muutettu niin, että markkinaoikeus käsittelee
myös ne asiat, jotka säädetään
sen toimivaltaan kuuluviksi Finanssivalvonnasta annetussa
laissa. Nyt käsiteltävänä olevaan
hallituksen esitykseen sisältyy ehdotus uudeksi laiksi
markkinaoikeudesta, ja nykyinen markkinaoikeuslaki kumotaan.
Tämän vuoksi edellä mainittu linjan muutos
on tarpeen ottaa huomioon käsillä olevassa lakiehdotuksessa.
Käsiteltävänä olevan pykälän 1
momentin mukaan markkinaoikeus toimii kilpailu- ja hankinta-asioiden,
teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden sekä markkinaoikeudellisten
asioiden erityistuomioistuimena. Valiokunta katsoo, että edellä tarkoitettuja
seuraamuksia koskevat asiat eivät luontevasti sisälly
mihinkään mainittuun asiaryhmään.
Kyseisten asioiden huomioon ottamiseksi valiokunta ehdottaa, että momentissa viitataan
"kilpailu- ja valvonta-asioihin".
2 luku. Henkilöstö.
4 §. Jäsenten kelpoisuus ja nimittäminen.
Edellä 1 §:n yksityiskohtaisissa
perusteluissa selostetuista syistä valiokunta ehdottaa,
että pykälän 1 momenttia tarkistetaan
siten, että ylituomarilta ja markkinaoikeustuomarilta
edellytetään lisäksi perehtyneisyyttä kilpailu- tai
valvonta-asioihin. Momenttiin on tehty lisäksi vähäisiä kielellisiä tarkistuksia.
7 §. Asiantuntijajäsenten kelpoisuus.
Pykälässä säädetään
markkinaoikeuden asiantuntijajäsenen kelpoisuudesta.
Eduskunnan 20.11.2012 hyväksymän arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksen
yhteydessä markkinaoikeuslain 5 §:n
3 momenttia on muutettu niin, että myös Finanssivalvonnasta
annetussa laissa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn osallistuvalta asiantuntijajäseneltä
edellytetään
momentissa mainittua kelpoisuutta. Koska nyt käsiteltävänä olevaan
hallituksen esitykseen sisältyy ehdotus uudeksi laiksi
markkinaoikeudesta ja nykyinen markkinaoikeuslaki kumotaan, on edellä mainittu
nykyiseen markkinaoikeuslakiin tehty muutos tarpeen ottaa huomioon
nyt käsillä olevassa pykälässä.
Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1
momenttiin lisätään sanat "markkinointiin" ja "arvopaperimarkkinoihin". Lisäksi
edellä 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa
selostetuista syistä valiokunta ehdottaa, että momentissa
viitataan kilpailu- ja valvonta-asioihin.
3 luku. Asioiden käsittely.
29 §. Jaoston puheenjohtajan tehtävään
määrääminen.
Pykälän 1 momenttia on tarkistettu kielellisesti.
2. Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa
1 luku. Yleiset säännökset.
2 §. Kilpailuasiat.
Edellä 1. lakiehdotuksen 1 §:n
yksityiskohtaisissa perusteluissa on selostettu arvopaperimarkkinalainsäädännön
kokonaisuudistuksen yhteydessä (HE 32/2012 vp — TaVM 11/2012 vp)
tehtyä linjanmuutosta ja nykyisen markkinaoikeuslain
muutoksia. Koska nykyinen markkinaoikeuslaki edellä mainituin tavoin
kumotaan, on siihen tehdyt muutokset tarpeen ottaa huomioon myös
nyt käsiteltävänä olevan hallituksen
esityksen 2. lakiehdotuksessa. Nyt käsillä olevassa
pykälässä säädetään markkinaoikeuden
kilpailuasioina käsiteltävistä asioista.
Edellä 1. lakiehdotuksen 1 §:n yksityiskohtaisissa
perusteluissa mainituista syistä valiokunta ehdottaa,
että nyt käsiteltävänä olevan
pykälän otsikko muutetaan otsikoksi "Kilpailu-
ja valvonta-asiat" ja vastaava ilmaisun muutos tehdään
myös pykälän 1 ja 2 momentin johtolauseeseen.
Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 1
momenttiin lisätään uusi 7 kohta, jossa
viitataan Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (878/2008).
4 §. Teollis- ja tekijänoikeudelliset
asiat.
Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2
momentissa käytetty ilmaisu "riita- ja hakemusasiat" muutetaan
ilmaisuksi "riita-asiat", jotta säännös
vastaa 19. lakiehdotuksen 10 a §:ssä käytettyä ilmaisua.
5 §. Toimivalta teollis- ja tekijänoikeudelliseen asiaan
liittyvässä riita-asiassa.
Pykälän 1 momentissa säädetään
markkinaoikeuden toimivallasta käsitellä teollis-
ja tekijänoikeudelliseen asiaan liittyvä muu riita-asia.
Tämä olisi mahdollista, jos kantaja nostaa kanteet
samaan aikaan ja kanteet johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.
Hallituksen esityksessä säännöksessä tarkoitettua
mahdollisuutta pidetään asianosaisten kannalta
tarkoituksenmukaisena. Kanteiden samanaikaisuusvaatimus on ehdoton,
millä pyritään rajaamaan markkinaoikeuden
toimivalta mahdollisimman tarkkarajaisesti.
Lakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna
ja tarkoituksenmukaisena, mutta katsoo, että joissakin
yksittäistapauksissa kanteiden samanaikaisuusvaatimuksen
ehdottomuus voi johtaa kantajan kannalta epätarkoituksenmukaiseen
ja sääntelyn taustalla olevien tavoitteiden vastaiseen
lopputulokseen. Näin voi olla esimerkiksi sellaisessa tapauksessa,
jossa pykälän 2 momentissa tarkoitetussa vastakanteessa
esitetään sellainen uusi seikka, joka antaa kantajalle aiheen
1 momentissa tarkoitetun muun riita-asian kanteen laajentamiseen
tai muuttamiseen, mutta tämä ei ole mahdollista
kanteenmuutoskieltoa koskevien säännösten
nojalla. Edellä esitetyn vuoksi valiokunta ehdottaa, että kanteiden samanaikaisuusvaatimus
olisi pääsääntö, josta markkinaoikeus
voisi erityisestä syystä poiketa. On kuitenkin
perusteltua, että kanteen nostaminen on tällaisissa
tapauksissa ajallisesti tarkoin rajattu. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa lisäksi ajallisen takarajan
asettamista kanteen nostamiselle.
6 §. Markkinaoikeudelliset asiat.
Pykälä sisältää yleisen
säännöksen markkinaoikeudessa markkinaoikeudellisina
asioina käsiteltävistä asioista. Pykälässä viitataan
lakeihin, joissa säädetään markkinaoikeuden
toimivaltaan kuuluvista markkinaoikeudellisista asioista, tai nimenomaisesti
niihin säännöksiin, joissa tietty pykälässä tarkoitettuna
markkinaoikeudellisena asiana käsiteltävä asia
säädetään markkinaoikeuden
toimivaltaan kuuluvaksi. Tarkoitus on, että pykälä vastaisi
asiallisesti nykyisen eräiden markkinaoikeudellisten asioiden
käsittelystä annetun lain (1528/2001)
vastaavaa säännöstä. Kyseinen
laki on tarkoitus tässä yhteydessä kumota
(2. lakiehdotuksen 8 luvun 1 §:n 2 momentti).
Eduskunta on 6.11.2012 hyväksynyt lain eräiden
markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun
lain 3 §:n muuttamisesta (HE 108/2012
vp — TaVM 9/2012 vp).
Laki on vahvistettu 30.11.2012 ja se tulee voimaan 1.1.2013. Kyseisessä laissa
viittaus Kuluttajavirastosta annettuun lakiin on muutettu
viittaukseksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettuun lakiin.
Nyt käsiteltävänä olevan pykälän 1
momentin 2 kohta tulee yhteensovittaa edellä mainitun
lainmuutokseen kanssa, minkä vuoksi lakivaliokunta ehdottaa,
että kohtaan sisältyvää lakiviittausta
tarkistetaan.
Pykälän 1 momentin 6 kohdassa mainitaan Finanssivalvonnasta
annettu laki (878/2008) ja 7 kohdassa arvopaperimarkkinalaki
(495/1989). Eduskunta on 20.11.2012
hyväksynyt lain eräiden markkinaoikeudellisten
asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta
(HE 32/2012 vp — TaVM
11/2012 vp). Tässä yhteydessä on
kumottu lain 3 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdat. Muutos
liittyy edellä mainittuun arvopaperimarkkinalainsäädännön
kokonaisuudistukseen, jonka myötä eräiden
markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annettua
lakia ei enää jatkossa sovelleta Finanssivalvonnasta
annetussa laissa tai arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuihin asioihin. Nyt
käsiteltävänä olevan pykälän
1 momentin 6 ja 7 kohta vastaavat asiallisesti edellä mainittuja
kumottuja säännöksiä, minkä vuoksi
valiokunta ehdottaa, että ne poistetaan. Tämän
vuoksi seuraavien kohtien numerointi muuttuu.
Eduskunta on 27.11.2012 hyväksynyt lain kaupallisten
sopimusten maksuehdoista (HE 57/2012 vp — LaVM
14/2012 vp). Kyseisen lain 10 §:stä ilmenee,
että lain 8 tai 9 §:ssä tarkoitetun
ehdon käyttäminen voidaan kieltää tuomioistuimen
päätöksellä siten kuin elinkeinonharjoittajien
välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa
laissa (1062/1993) säädetään.
Nyt käsiteltävänä olevan pykälän
1 momentin 8 kohdassa (HE:n 10 kohta) on mainittu kyseinen elinkeinonharjoittajien
välisten sopimusehtojen sääntelystä annettu
laki. Kyseistä kohtaa voitaisiin siten soveltaa myös
silloin, kun kyse on kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain
tarkoittamista asioista. Lakivaliokunta kuitenkin katsoo, että on
selkeämpää, jos laki kaupallisten sopimusten
maksuehdoista mainitaan nimenomaisesti 1 momentissa omana kohtanaan.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että momenttiin
lisätään tätä koskeva uusi
9 kohta. Lisäyksen johdosta momentin seuraavien kohtien
numerointi muuttuu yhtä suuremmaksi.
2 luku. Kilpailu-asioiden käsittely.
1 §. Kilpailu-asioiden käsittely.
Edellä 1. lakiehdotuksen 1 §:n yksityiskohtaisissa
perusteluissa mainituista syistä valiokunta ehdottaa, että sekä nyt
käsiteltävänä olevan 2 luvun että 1 §:n pykälän
otsikon samoin
kuin pykälän 1 ja 2 momentin sanamuotoa
tarkistetaan viittaamalla kilpailu- ja valvonta-asioihin.
5 luku. Markkinaoikeudellisten asioiden käsittely.
2 §. Asian vireillepanoon oikeutetut.
Pykälässä säädetään
markkinaoikeudellisten asioiden vireillepanoon oikeutetuista. Tarkoitus
on, että pykälä vastaa asiallisesti tässä yhteydessä kumottavan
eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun
lain vastaavia säännöksiä.
Pykälän 1 momentin 2 kohtaan on
tarpeen tehdä vastaava lakiviittausmuutos Kilpailu- ja kuluttajavirastosta
annettuun lakiin kuin edellä 1 luvun 6 §:n
1 momentin 2 kohtaan.
Eduskunta on 27.11.2012 hyväksynyt lain eräiden
markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun
lain 3 §:n muuttamisesta (HE 57/2012
vp — LaVM 14/2012 vp).
Tässä yhteydessä pykälän
1 momenttiin on lisätty uusi 7 a) kohta ja muutettu 8 kohtaa.
Muutokset perustuivat samassa yhteydessä tehtyihin saatavien perinnästä annetun
lain muutoksiin. Nyt käsiteltävänä olevan
pykälän 1 momentin 3 kohta on tarpeen
yhteensovittaa edellä mainitun lainmuutoksen kanssa.
Eduskunta on 20.11.2012 hyväksynyt lain eräiden
markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun
lain muuttamisesta (HE 32/2012 vp — TaVM 11/2012 vp).
Tässä yhteydessä on muutettu lain 3 §:n
1 momentin 9 kohtaa niin, että siitä on poistettu
viittaus Finanssivalvonnan valvonnassa olevan hakemukseen. Nyt
käsiteltävänä olevan pykälän
1 momentin 4 kohta on tarpeen yhteensovittaa
edellä mainitun lainmuutoksen kanssa, minkä vuoksi
lakivaliokunta ehdottaa, että kohdasta poistetaan vastaava
viittaus.
Samassa yhteydessä on myös kumottu eräiden
markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun
lain 3 §:n 1 momentin 5 kohta, jonka mukaan arvopaperimarkkinalain
nojalla käsiteltävä asia tulee vireille
Finanssivalvonnan hakemuksella. Nyt käsiteltävänä olevan
pykälän 1 momentin 5 kohdassa ehdotetaan
otettavaksi huomioon lailla 891/2008 toteutetusta
arvopaperimarkkinalain muuttamisesta aiheutunut muutos,
jonka seurauksena markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvassa arvopaperimarkkinalain
mukaisessa asiassa asian vireille panijana on se Finanssivalvonnan
valvonnassa oleva eikä Finanssivalvonta. Tämäkin
muutos on kuitenkin edellä mainitun arvopaperimarkkinalainsäädännön
kokonaisuudistuksen yhteydessä tehdyn linjanmuutoksen vuoksi
käynyt tarpeettomaksi, minkä vuoksi lakivaliokunta
ehdottaa, että kohta poistetaan. Edellä mainitussa
yhteydessä myös eräiden markkinaoikeudellisten
asioiden käsittelystä annetun lain 3 §:n
1 momentin 6 kohta on kumottu, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa
sitä vastaavan nyt käsillä olevan pykälän
1 momentin 6 kohdan poistamista. Edellä mainitun
johdosta momentin seuraavien kohtien numerointi muuttuu kahta pienemmäksi.
Eduskunta on 27.11.2012 hyväksynyt lain eräiden
markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun
lain 3 §:n muuttamisesta (HE 57/2012 vp — LaVM 14/2012 vp).
Tässä yhteydessä pykälän
1 momentin 4 kohtaa on muutettu elinkeinonharjoittajien välisten
sopimusehtojen sääntelystä annetun lain
muutosten vuoksi. Nyt käsiteltävänä olevan
momentin 6 kohta (HE:n 8 kohta) on tarpeen yhteensovittaa
edellä mainitun lainmuutoksen kanssa.
Pykälän 5 momentissa säädetään
kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi
tarkoittavan hakemuksen vireillepanosta. Eduskunta on 20.11.2012
hyväksynyt lain eräiden markkinaoikeudellisten
asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta
(HE 32/2012 vp — TaVM 11/2012 vp).
Tässä yhteydessä on muutettu lain 3 §:n
2 momenttia niin, että siitä on poistettu viittaukset
Finanssivalvonnan hakemukseen. Nyt käsillä olevan pykälän
yhteensovittamiseksi mainitun lainmuutoksen kanssa lakivaliokunta
ehdottaa, että pykälän 5 momentin 2
ja 3 kohta poistetaan. Lisäksi momentti
on tarpeen sovittaa yhteen eduskunnan 27.11.2012 hyväksymän
lain eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun
lain 3 §:n muuttamisen kanssa (HE 57/2012 vp — LaVM 14/2012 vp),
minkä johdosta valiokunta ehdottaa, että momenttiin
lisätään uusi 2 kohta. Edellä mainittujen
muutosten vuoksi momentin viimeisen kohdan numerointi muuttuu yhtä pienemmäksi.
3 §. Toissijainen vireillepano-oikeus.
Pykälän 1 momenttiin on tarpeen
tehdä vastaava lakiviittausmuutos Kilpailu- ja kuluttajavirastosta
annettuun lakiin kuin edellä 1 luvun 6 §:n
1 momentin 2 kohtaan.
Eduskunta on 20.11.2012 hyväksynyt lain eräiden
markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun
lain muuttamisesta (HE 32/2012 vp — TaVM 11/2012 vp).
Tässä yhteydessä on kumottu
lain 4 §:n 2 momentti, joka vastaa nyt käsillä olevan
pykälän 2 momenttia. Nyt käsiteltävänä olevan
pykälän yhteensovittamiseksi edellä mainitun
lainmuutoksen kanssa lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän
2 momentti poistetaan.
8 §. Hakemuksen antaminen tiedoksi eräissä muissa
tapauksissa.
Edellä selostettujen 2 §:n 1 momenttiin
ehdotettujen muutosten vuoksi pykälän 1 momenttia tulee
tarkistaa niin, että siinä viitataan 2 §:n
1 momentin 5 kohtaan, ja pykälän 2
momenttia niin, että siinä viitataan 2 §:n 1
momentin 7 kohtaan.
Eduskunta on 20.11.2012 hyväksynyt lain eräiden
markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun
lain muuttamisesta (HE 32/2012 vp — TaVM 11/2012 vp).
Tässä yhteydessä lain 12 §:stä on
poistettu viittaus Finanssivalvontaan. Nyt käsillä oleva
pykälä vastaa asiallisesti edellä mainitun
lain 12 §:ää. Pykälän
yhteensovittamiseksi edellä mainitun lainmuutoksen kanssa
lakivaliokunta ehdottaa vastaavan viittauksen poistamista sen 2
momentista.
9 §. Väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen käsittely.
Pykälän 2 momenttiin on tarpeen tehdä vastaava
lakiviittausmuutos Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettuun lakiin
kuin edellä 1 luvun 6 §:n 1 momentin
2 kohtaan.
15 §. Korvaus valtion varoista.
Pykälän 1 momenttiin
on
tarpeen tehdä vastaava lakiviittausmuutos Kilpailu- ja
kuluttajavirastosta annettuun lakiin kuin edellä 1 luvun
6 §:n 1 momentin 2 kohtaan. Lisäksi
edellä selostettujen 2 §:n 1 momenttiin
ehdotettujen muutosten vuoksi pykälän 2 momenttia tulee
tarkistaa niin, että siinä viitataan 2 §:n
1 momentin 7 kohtaan.
6 luku. Erinäiset säännökset.
5 §. Oikeudenkäynnin julkisuus.
Edellä 1. lakiehdotuksen 1 §:n yksityiskohtaisissa
perusteluissa mainituista syistä valiokunta ehdottaa, että pykälässä viitataan
kilpailu- ja valvonta-asioihin.
7 §. Päätöksen
antaminen tai julistaminen hallintolainkäyttöasiassa.
Edellä 1. lakiehdotuksen 1 §:n yksityiskohtaisissa
perusteluissa mainituista syistä valiokunta ehdottaa, että pykälän 1
momentissa viitataan kilpailu- ja valvonta-asioihin.
7 luku. Muutoksenhaku markkinaoikeuden ratkaisuun.
1 §. Muutoksenhaku kilpailu- ja hankinta-asioissa.
Edellä 1. lakiehdotuksen 1 §:n yksityiskohtaisissa
perusteluissa mainituista syistä valiokunta ehdottaa, että pykälän
otsikossa samoin
kuin pykälässä
otetaan
huomioon myös valvonta-asiat. Lisäksi
pykälään on tehty vähäisiä kielellisiä tarkistuksia.
2 §. Muutoksenhaku valitusasioissa.
Pykälän 1 momentissa säädetään,
että valitus on tehtävä 30 päivän
kuluessa markkinaoikeuden päätöksen tiedoksisaannista.
Ehdotetulla säännöksellä pyritään
siihen, että myös teollisoikeudellisissa valitusasioissa
noudatettaisiin hallintolainkäyttölain mukaista
tavanomaista 30 päivän valitusaikaa. Pykälän 2
momentissa säädetään kuitenkin
mahdollisuudesta hakea uutta määräaikaa
muutoksenhakua varten. Lakivaliokunta pitää tärkeänä,
että teollisoikeudellisten asioiden käsittelyaikoja
pyritään lyhentämään.
Tämän vuoksi pääsääntö 30
päivän valitusajasta on kannatettava. Valiokunta
pitää kuitenkin perusteltuna, että tuomioistuimella
on yksittäistapauksessa mahdollisuus pidentää hakemuksesta
määräaikaa, sillä saadun selvityksen
mukaan teollisoikeudellisissa valitusasioissa saattaa esiintyä tilanteita,
joissa 30 päivän valitusaika on liian lyhyt.
16. Laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden
käsittelystä annetun lain kumoamisesta
2 §.
Pykälässä tarkoitetut Patentti-
ja rekisterihallituksen valituslautakunnassa päätoimisesti toimivat
ja 1. lakiehdotuksen mukaiset kelpoisuusehdot täyttävät
virkamiehet voidaan säännöksen mukaan
määrätä lain voimaan tullessa hoitamaan
markkinaoikeuden markkinaoikeustuomarin tai markkinaoikeusinsinöörin
virkaa enintään kahden vuoden määräajaksi.
Siirtämisestä päättää pykäläehdotuksen
mukaan oikeusministeriö ja siirtäminen
edellyttää virkamiehen suostumusta.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa
katsonut, ettei ehdotettu sääntely ole perustuslain
säännösten vastaista, mutta perustuslain
102 §:n sekä 3 §:n
3 momentissa turvatun tuomioistuimen riippumattomuuden kannalta
olisi perustellumpaa, että oikeusministeriön asemesta
virkamiehet määrää tehtäviinsä markkinaoikeus.
Lakivaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan esittämään
ja ehdottaa pykälän 1 momenttia muutettavaksi
edellä tarkoitetuin tavoin.
Sääntely ei edellytä, että säännöksessä tarkoitetut
virkamiehet määrätään
markkinaoikeuteen, vaan siirtämiseen sisältyy
harkinnanvaraa. Valiokunta pitää harkinnanvaraisuutta
perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Pykälän
perusteluista ilmenee, että nyt tarkoitettuja
virkamiehiä ei voida siirtää vakinaiseen
tuomarin virkaan markkinaoikeuteen. Tämän vuoksi
kaikki markkinaoikeuteen tulevat uudet markkinaoikeustuomarin
tai -insinöörin virat tullaan täyttämään
normaalin hakumenettelyn kautta. Nyt käsillä oleva
pykälä, joka mahdollistaa tiettyjen virkamiesten
määräämisen markkinaoikeuteen, muodostaa
näin ollen poikkeuksen tästä lähtökohdasta.
Lisäksi harkinnanvaraisuutta puoltaa se, että virkojen
siirtäminen ajankohtaistuu vasta vuoden 2014 alkupuolella.
19. Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
annetun lain muuttamisesta
10 a §.
Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2
momenttia kielellisesti selkeytetään suhteessa pykälän
1 momenttiin.
22. Laki todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia
koskevissa riita-asioissa annetun lain muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Valiokunta ehdottaa, että voimaantulosäännöksen 3
momentin viimeistä virkettä kielellisesti
selkeytetään.
36. Laki arvopaperimarkkinalain 10 luvun muuttamisesta
10 luku. Erinäisiä säännöksiä.
3 a §.
Eduskunta on 20.11.2012 hyväksynyt uuden arvopaperimarkkinalain,
jolla kumotaan 26.5.1989 annettu arvopaperimarkkinalaki (495/1989)
(HE 32/2012 vp — TaVM 11/2012 vp).
Tämän johdosta nyt käsillä olevaan
hallituksen esitykseen sisältyvä 36. lakiehdotus
on käynyt tarpeettomaksi, minkä vuoksi lakivaliokunta
ehdottaa, että se hylätään.
41. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain 44 §:n
muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)
44 §. Velvollisuus saapua markkinaoikeuden istuntoon
ja esittää asiakirjoja.
Eduskunta on 20.11.2012 hyväksynyt lain Finanssivalvonnasta
annetun lain muuttamisesta (HE 32/2012 vp — TaVM 11/2012 vp).
Lain 44 §:n 2 momentin mukaan asian käsittelystä ja
selvittämisestä säädetään
muutoin hallintolainkäyttölaissa ja markkinaoikeuslaissa
(1527/2001). Momentissa säädetään
myös, että käsittelyn ja asiakirjojen
julkisuudesta säädetään
erikseen. Nyt käsiteltävänä olevassa
hallituksen esityksessä ehdotetaan, että oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa
säädetään uusi laki (2. lakiehdotus),
johon sisältyvät säännökset
asian käsittelystä ja selvittämisestä markkinaoikeudessa.
Kyseisessä laissa viitataan hallintolainkäyttölakiin
ja siinä annetaan säännöksiä käsittelyn
ja asiakirjojen julkisuudesta. Edellä esitetyn perusteella
lakivaliokunta ehdottaa, että Finanssivalvonnasta annetun
lain 44 §:n 2 momenttia tarkistetaan niin, että siinä viitataan
pelkästään oikeudenkäynnistä markkinaoikeuteen
annettuun lakiin ja että momentin viimeinen virke käsittelyn
ja asiakirjojen julkisuudesta poistetaan.