Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta

3 luku. Yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen edellytysten selvittäminen

11 §. Rangaistusajan suunnitelma.

Pykälän 1 momentissa säädetään rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvistä tiedoista kaikkien yhdyskuntaseuraamusten osalta. Koska pykälän 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu velvollisuus pysyä asunnossa tai muussa paikassa sekä liikkumisen rajoittaminen eivät koske kaikkia yhdyskuntaseuraamuksia, valiokunta ehdottaa kohdan sanamuodon muuttamista yleisemmäksi koskemaan tuomitun velvollisuuksia. Samalla valiokunta ehdottaa selkeyssyistä, että kyseinen kohta siirretään momenttiin sisältyvässä luettelossa ensimmäiseksi ja muidenkin kohtien järjestystä muutetaan.

Pykälän 3 momentin mukaan rangaistusajan suunnitelma on laadittava yhteistyössä tuomitun kanssa. Koska pykälässä on kyse rikoksesta epäillystä laadittavasta rangaistusajan suunnitelmasta, valiokunta ehdottaa momentin sanamuodon muuttamista siten, että kyseinen suunnitelma on laadittava rikoksesta epäillyn kanssa.

12 §. Tukitoimenpiteet.

Pykälässä säädetään rikoksesta epäillyn tukitoimenpiteiden tarpeen selvittämisestä, yhteensovittamisesta ja kustannusvastuusta. Vastaavaa säännöstä ei sisälly nykyiseen lainsäädäntöön.

Lakivaliokunta toteaa, että rikoksentekijän tukitoimilla on usein keskeinen merkitys, kun pyritään toteuttamaan yhdyskuntaseuraamusten tavoitetta parantaa rikoksentekijän edellytyksiä elää rikoksetonta elämää. Käytännössä keskeisiä palveluja ovat yleisen palvelujärjestelmän tarjoamat palvelut, kuten päihde- ja mielenterveyshuollon toimenpiteet. Rikosseuraamuslaitoksen ja tuomitun kotikunnan välinen yhteistyö ei kuitenkaan nykyisin toimi tasavertaisesti eri puolilla maata (s. 38/I) ja viranomaisten välillä on paikoin epäselvyyttä siitä, kumman tahon velvollisuutena on järjestää ja maksaa tuomitun tukitoimet (s. 21/II). Tämän vuoksi tukitoimenpiteiden tehostaminen ja niiden käyttömahdollisuuksien täsmentäminen ehdotetuin tavoin lainsäädännöllä on tarpeen ja perusteltua. Jatkossa tulee kuitenkin seurata, onko sääntely riittävän yksiselitteistä ja toimiiko se sille asetettujen tavoitteiden ja tarkoituksen mukaisesti.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että pykälän 1 momentti koskee sanamuotonsa mukaisesti vain Rikosseuraamuslaitoksen ja sosiaaliviranomaisen välistä yhteistyötä. Koska myös terveydenhuollon tukitoimenpiteillä on merkitystä yhdyskuntaseuraamuksen tavoitteiden toteuttamisen kannalta, lakivaliokunta ehdottaa, että momentti laajennetaan koskemaan myös terveysviranomaista.

Pykälän 2 momentissa tarkoitettu kustannustenjako, jonka mukaan kunta vastaa kunnallisten peruspalveluiden kustannuksista ja Rikosseuraamuslaitos yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvien toimintojen kustantamisesta, ei hallituksen esityksen mukaan sisällä muutoksia voimassa olevaan tilanteeseen, eikä kyse ole kunnalle osoitettavista uusista tehtävistä (s. 60). Esityksen mukaan seuraamuksen täytäntöönpanoon liittyviä toimintoja ovat esimerkiksi erilaisiin rikollisuutta ehkäiseviin toimintoihin osallistuminen, kun taas kuntalaiselle kuuluvia toimintoja ja palveluja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi esityksessä tarkennetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden päihdetyöhön kuuluu perinteisesti päihteiden käytön puheeksi ottaminen, mini-interventio ja tarvittaessa ohjaaminen päihdehuollon erityispalveluihin.

Kustannustenjakoa koskeva säännös ja sitä koskevat perustelut ovat verraten yleisluonteisia. Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan ehdotettu kustannustenjako merkitsee sitä, että jos yhdyskuntaseuraamukseen tuomittu käyttää kunnan päihdehuollon palveluja ennen täytäntöönpanon käynnistymistä ja päihdehuollon toimet jatkuvat keskeytyksettä ja samoin järjestelyin yhdyskuntaseuraamuksen aikana, päihdehuollon kustannuksista myös yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanon aikana vastaa tuomitun kotikunta. Jos Rikosseuraamuslaitos ottaa osaksi seuraamuksen suorittamista jonkin sillä käytössä olevan päihdehuollollisen tai muun toimintaohjelman tukemaan kunnan järjestämän päihdehuollon osuutta, kyse on tältä osin Rikosseuraamuslaitoksen järjestämästä ja maksamasta toiminnasta. Rikosseuraamuslaitos voi myös rangaistusajan suunnitelmassa vahvistaa yhdyskuntaseuraamuksen toiminnan osaksi jonkin päihdehuollon palvelun, jonka järjestäjänä voisi toimia esimerkiksi päihdehuollon palveluita toteuttava järjestö, mutta tällöinkin toiminnan kustannukset maksaisi Rikosseuraamuslaitos.

Hallituksen esityksestä ilmenee myös, että kunta arvioi itsenäisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen eikä Rikosseuraamuslaitos voi edellyttää kunnan palveluja tukitoimenpiteiden yhteensovittamisen perusteella. Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan tämä merkitsee sitä, että jos tuomitun kotikunnan arvion mukaan tuomittu ei tarvitse esimerkiksi päihteettömyyttä tukevaa toimintaa, Rikosseuraamuslaitos ei voi edellyttää kunnan maksavan tällaista toimintaa. Rikosseuraamuslaitos voi kuitenkin itse etsiä palvelun järjestäjän, joka voi olla myös kunnan päihdehuollon toimija. Palvelun kustannukset maksaisi tällöin Rikosseuraamuslaitos.

Valiokunta myös korostaa, että ehdotettu sääntely ei edellytä yhdyskuntaseuraamusta suorittavan asettamista tukitoimenpiteissä muita kuntalaisia parempaan asemaan. Lähtökohtana on, että tuomittu saa kuntalaisena ne palvelut, jotka hänelle sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön perusteella kuuluvat.

Lopuksi valiokunta toteaa, että ehdotettu säännös koskee viranomaisten välistä yhteistyötä ennen yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoa ja sen aikana. Yhdyskuntaseuraamusten tavoitteiden kannalta on kuitenkin keskeistä myös se, että tukitoimenpiteitä tarpeen mukaan jatketaan täytäntöönpanon jälkeen, koska täytäntöönpanon päättyminen on usein haavoittuvin kohta toiminnan onnistumisen kannalta. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että tukitoimenpiteiden saatavuudesta pyritään myös tältä osin huolehtimaan.

4 luku. Täytäntöönpanon aloittaminen

18 §. Täytäntöönpanon lykkäys tai keskeytys.

Pykälän 2 momentissa säädetään rangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämisestä silloin, kun aloittamiselle on ehdottoman vankeusrangaistuksen tai muun yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisesta johtuva este. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös keskeyttämismahdollisuus olisi tällaisissa tilanteissa tarpeen. Tämän vuoksi ja joustavuuden lisäämiseksi valiokunta ehdottaa, että momentin ensimmäiseen virkkeeseen lisätään myös mahdollisuus täytäntöönpanon keskeyttämiseen.

Jotta voidaan välttää tilanteita, joissa täytäntöönpanoon joudutaan selvissä tapauksissa hakemaan lisäaikaa tuomioistuimelta, valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 4 momentti, joka mahdollistaa täytäntöönpanon keskeyttämisen tai lykkäämisen, jos tuomitun olosuhteiden muutos edellyttää täytäntöönpanoon kuuluvan toimintavelvollisuuden tai määrätyssä paikassa pysymisvelvoitteen uudelleen järjestämistä. Toimintavelvollisuuden uudelleen järjestäminen voi koskea yhdyskuntapalvelua, valvontarangaistusta ja nuorisorangaistusta. Sen sijaan määrätyssä paikassa pysymisvelvoitteen uudelleen järjestäminen koskee käytännössä vain valvontarangaistusta. Valiokunnan ehdottaman lisäyksen vuoksi hallituksen esitykseen sisältyvän pykälän 4 momentti siirtyy 5 momentiksi.

Nyt käsillä oleva pykälä ei mahdollista valvontarangaistuksen keskeyttämistä väliaikaisesti, jos tuomitun epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan eikä asiaa saada selvitetyksi välittömästi, vaikka tällainen mahdollisuus sisältyy voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että myös tätä koskeva keskeytysmahdollisuus lisätään uuden 4 momentin viimeiseksi virkkeeksi ja samalla laajennetaan säännös koskemaan myös yhdyskuntapalvelua ja nuorisorangaistusta.

5 luku. Yhdyskuntaseuraamuksen yleiset ehdot ja niiden rikkominen.

26 §. Törkeä velvollisuuksien rikkominen.

Ehdotetun lain 54 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään tuomioistuimessa noudatettavasta menettelystä, jos tuomittu rikkoo valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon liittyviä velvollisuuksiaan. Vastaavanlaiset säännökset on nuorisorangaistuksen osalta sisällytetty 66 §:n 2 ja 3 momenttiin. Lakivaliokunnan mukaan tällaiset säännökset ovat tarpeellisia kaikissa yhdyskuntaseuraamuksissa, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa niiden siirtämistä nyt käsillä olevan pykälän uudeksi 2 ja 3 momentiksi. Muutoksen vuoksi 54 §:n 2 ja 3 momentti sekä 66 §:n 2 ja 3 momentti tulee poistaa.

Velvollisuuksien törkeän rikkomisen seuraamuksesta säädetään kunkin yhdyskuntaseuraamuksen osalta erikseen (39, 55, 62 ja 67 §). Yhdyskuntapalvelun osalta tuomioistuin voi muuntaa yhdyskuntapalvelun suorittamatta olevan osan valvontarangaistukseksi tai ehdottomaksi valvontarangaistukseksi (39 §). Valvontarangaistuksen osalta tuomioistuimen on vuorostaan muunnettava valvontarangaistuksesta suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi (55 §). Sen sijaan nuorisorangaistuksessa tuomioistuimella on enemmän liikkumavaraa seuraamuksen suhteen (67 §). Valiokunnan mielestä jatkossa olisi hyvä pohtia erityisesti yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen osalta, olisiko perusteltua ja tarkoituksenmukaista laajentaa tuomioistuimen käytettävissä olevia vaihtoehtoja asianmukaisen seuraamuksen määräämiseksi. Esitykseen sisältyvästä kansainvälisestä vertailusta ilmenee, että eräissä maissa tuomioistuimilla on vastaavanlaisessa tilanteessa enemmän liikkumavaraa (s. 30/II).

6 luku. Toimivaltuudet.

28 §. Toimivaltuuksien käytön yleiset periaatteet.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momentissa käytetty ilmaisu "käskyin" muutetaan ilmaisuksi "määräyksin".

30 §. Päätösvalta.

Pykälässä säädetään päätösvallasta yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä. Pykälän 2 momentin mukaisissa asioissa päätösvalta on yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajalla tai työjärjestyksessä määrätyllä vankilan johtajalla, apulaisjohtajalla taikka rikosseuraamusesimiehellä. Saadun selvityksen mukaan vankilan johtajan, apulaisjohtajan tai rikosseuraamusesimiehen toimivalta on kuitenkin tarpeen lähinnä kiireellisissä asioissa. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että momentissa tarkoitetuissa asioissa päätöksen tekee pääsääntöisesti yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja ja että työjärjestyksessä määrätty vankilan johtaja, apulaisjohtaja taikka rikosseuraamusesimies voi tehdä päätöksen, jos asia ei siedä viivytystä.

7 luku. Erinäiset säännökset.

31 §. Tiedonsaantioikeus.

Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentissa säädetty Rikosseuraamuslaitoksen tiedonsaantioikeus kohdistetaan paitsi sosiaali- myös terveysviranomaisiin. Lisäksi tietopyynnön tarkemmaksi yksilöimiseksi valiokunta ehdottaa, että säännöksessä viitataan hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaan liittyviin tietoihin.

Esityksen valiokuntakäsittelyssä on tuotu esiin, että Rikosseuraamuslaitokselle tulisi säätää oikeus tarkastaa viranomaisrekistereistä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon liittyvien työ- tai toimintapaikkojen sekä niissä toimivien yhdyshenkilöiden taustatiedot sen varmistamiseksi, etteivät seuraamuksen täytäntöönpanossa mukana olevat yhteisöt ja yksityishenkilöt toimi harmaassa taloudessa. Lakivaliokunta ei kuitenkaan pidä perusteltuna tällaisen säännöksen lisäämistä lakiin esityksen valiokuntavaiheessa ilman tarkempaa selvitystä sääntelyn tarpeesta ja sen mahdollisista vaikutuksista. Saadun selvityksen valossa vaikuttaa myös mahdolliselta, että asiassa voidaan tukeutua yleislainsäädäntöön ottaen huomioon, että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta voi antaa tiedon, jos se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuksensa.

9 luku. Valvontarangaistus.

51 §. Rikokseen syyllistyminen törkeänä velvollisuuksien rikkomisena.

Pykälässä on kyse tilanteesta, jossa tuomitun epäillään syyllistyneen rikokseen, josta on seuraamuksena ankarampi rangaistus kuin sakkoa. Valiokunta ehdottaa pykälän otsikkoa muutettavaksi vastaamaan paremmin säännöksen sisältöä.

54 §. Menettely valvontarangaistuksen vankeudeksi muuttamisessa.

Edellä 26 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin viitaten valiokunta ehdottaa pykälän 2 ja 3 momentin poistamista ja tähän liittyen myös otsikon muuttamista.

11 luku. Nuorisorangaistus.

66 §. Velvollisuuksien törkeän rikkomisen käsittely.

Edellä 26 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin viitaten valiokunta ehdottaa pykälän 2 ja 3 momentin poistamista.

14 luku. Muutoksenhaku.

86 §. Muutoksenhakukelpoiset päätökset.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan tuomittu saa vaatia oikaisua Rikosseuraamuslaitoksen päätökseen, joka koskee 18 §:n 4 momentissa tarkoitettua täytäntöönpanon lykkäyksen tai keskeytyksen peruuttamista. Valiokunnan edellä ehdottamien muutosten vuoksi viittaus on tarpeen korjata viittaukseksi 18 §:n 5 momenttiin.

Ehdotettu säännös ei mahdollista oikaisua täytäntöönpanon lykkäyksestä eikä keskeytyksestä, vaan tällaisen peruuttamisesta. Ottaen huomioon, että lykkäystä tai keskeytystä ei välttämättä myönnetä ja myöntämisen edellytykset voivat olla tulkinnanvaraiset, valiokunta pitää ehdotusta tuomitun oikeusturvan kannalta ongelmallisena. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että säännös laajennetaan koskemaan myös 18 §:n 1, 2 ja 4 momentissa tarkoitettua lykkäystä ja keskeytystä.

4. Laki vankeuslain 4 luvun 6 §:n ja 21 luvun 2 §:n muuttamisesta

21 luku. Vapauttaminen.

2 §. Päätösvalta.

Hallituksen esityksessä vankeutta ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE 45/2014 vp) on esitetty muutoksia päätösvaltaa koskevaan vankeuslain 21 luvun 2 §:ään. Lakivaliokunta on 9.12.2014 hyväksymässään mietinnössä ehdottanut pykälän hyväksymistä hallituksen esityksen mukaisessa muodossa (LaVM 17/2014 vp). Tästä johtuen valiokunta ehdottaa, että nyt käsillä oleva 21 luvun 2 §:ää koskeva ehdotus sovitetaan yhteen edellä mainitun muutoksen kanssa ja että tämä otetaan huomioon myös lain johtolauseessa.

Hallituksen esityksessä ehdotettu pykälän viimeinen virke on samalla selkeyssyistä erotettu omaksi toiseksi momentikseen (Uusi 2 momentti).

6. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta

24 §. Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 27 kohtaa täydennetään niin, että salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja vankeusrangaistuksen sijasta suoritettavan valvontarangaistuksen seuraamusselvityksestä.