Yleisperustelut

Käsiteltävänä olevassa esityksessä on kysymys oikeushallinnon lainkäyttöasioiden käsittelyä ja täytäntöönpanoa sekä oikeusministeriön hallinnonalan tutkimus- ja suunnittelutoimintaa palvelevasta oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä. Oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskevan lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sellaiset oikeushallinnon valtakunnalliset rekisterit, joista säädetään erityislaeissa. Laki ei myöskään koske viranomaiskohtaisia tietojärjestelmiä.

Mietinnössään LaVM 20/2006 vp —HE 85/2006 vp lakivaliokunta piti aiheellisena, että tuomioistuinten erilaisia tallentamis- ja ilmoitusvelvollisuuksia koskeva säädännäinen tilanne kartoitetaan ja tältä pohjalta arvioidaan, onko mahdollisesti tulevaisuudessa aiheellista antaa näistä asioista joitain yleisiä tai kokoavia, oikeudellisesti velvoittavia säännöksiä. Mietinnössä tarkoitettu kartoitus on tehty valmisteltaessa käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä. Selvitys osoitti, että oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän rekistereitä ja niihin talletettujen tietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö on osittain hajanaista ja puutteellista. Esimerkiksi henkilötietolain (523/1999) arkaluonteisten tietojen käsittelyyn oikeuttavat säännökset eivät tästä syystä ole selkeästi sovellettavissa tietojärjestelmään. Näin on esimerkiksi lainkäyttöasioiden täytäntöönpanoon liittyvien tietojenvälitystä palvelevien valtakunnallisten rekistereiden osalta. Erityislakeihin perustuviin rekistereihin ei todettu liittyvän yleisiä kehittämistarpeita.

Esitetty lainsäädäntö on tarpeellinen ja nykytilaa selkeyttävä. Esityksellä saatetaan oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö vastaamaan kaikilta osin henkilötietojen sääntelylle asetettuja vaatimuksia. Sääntely selkeyttää rekisterinpitoon liittyvät toimivalta- ja vastuusuhteet, kun Oikeusrekisterikeskus määritellään laissa oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjäksi. Laissa tarkoitetut oikeushallinnon viranomaiset eli tuomioistuimet, syyttäjäviranomaiset ja oikeusaputoimistot ovat puolestaan vastuussa rekisteriin tallettamistaan tiedoista, ja ne voivat käyttää oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän tietoja omien tehtäviensä hoitamiseksi. Esityksellä myös selkeytetään oikeushallinnon tietojärjestelmään talletettavien tietojen julkisuuden määräytymistä ja niiden luovuttamista muille viranomaisille sekä tuomioistuimen velvollisuutta ilmoittaa ja tallettaa tietoja tietojärjestelmään.

Lakivaliokunta tähdentää, ettei esitys merkitse uuden tietojärjestelmän luomista, vaan olemassa olevien tai toteuttamisvaiheessa olevien tietojenkäsittelyjärjestelmien sääntelyä. Esityksessä ei myöskään ole kysymys viranomaisten "yhteisestä" rekisteristä eikä julkisesta rekisteristä. Vaikka eri oikeushallinnon viranomaisilta saatuja tietoja on samassa tietojärjestelmässä, kaikki siihen talletetut tiedot eivät ole vapaasti muiden oikeushallinnon viranomaisten saatavissa. Oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä hallituksen esitykseen sisältyvän 3. lakiehdotuksen mukaisesti. Tätä voidaan pitää välttämättömänä, koska tietojärjestelmä sisältää arkaluonteisia tietoja. Tietojärjestelmän tietoja saa käyttää ja luovuttaa vain esitetyssä laissa tai muualla laissa olevien säännösten perusteella.

Lakivaliokunta katsoo, ettei tietojärjestelmän tietojen salassapito vaikuta kansalaisten mahdollisuuksiin valvoa ja seurata julkisen vallan käyttöä, koska tietojärjestelmä on vain tietoja välittävä järjestelmä, eikä salassapidolla ole vaikutusta tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten eikä oikeusaputoimistojen hallussa olevien asiakirjojen julkisuuteen. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan arvioinut tietojärjestelmän tietojen salassapitoa, eikä se ole nähnyt ehdotetun sääntelyn muodostuvan perustuslain kannalta ongelmalliseksi (PeVL 39/2009 vp).

Esimerkiksi oikeusaputoimistojen osalta tietojärjestelmään talletetaan tai sen kautta välitetään oikeusapupäätöksiä ja palkkio- ja kuluvaatimuksia koskevia tietoja oikeusavun sähköisen asioinnin osana. Tätä toimintaa osaltaan sääntelee 1.12.2009 voimaan tullut oikeusapulain muutos (927/2008, LaVM 12/2008 vp — HE 103/2008 vp). Muilta osin oikeusaputoimistojen tietoja tulee oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmään, mistä tietoja tuotetaan tilastollisessa muodossa ja siten, etteivät yksittäistä oikeusavun asiakasta koskeva tiedot paljastu ulkopuolisille.

Oikeushallinnon valtakunnallisten rekistereiden sääntelyssä havaitut puutteet ovat vaikeuttaneet sähköisen asioinnin kehittämistä hallinnonalalla. Valiokunta pitää sen vuoksi tärkeänä, että oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskeva sääntely luo yleiset edellytykset sähköisen asioinnin parantamiselle. Ensi vaiheessa uuden menettelyn piiriin tulevat määrältään suuret asiaryhmät, joiden käsittelyn sähköistämisestä on saatavissa nopeasti ja välittömästi merkittäviä hyötyjä. Esitys mahdollistaa esimerkiksi riidattomien velkomusasioiden sähköisen käsittelyn toteutuksen. Ulosottoasia voidaan vastaisuudessa saattaa vireille sähköisesti, kun ulosoton hakijan ei tarvitse toimittaa ulosottohakemuksensa liitteeksi täytäntöönpanoperustetta, vaan ulosottoviranomainen saa tiedon siitä suoraan oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä.

Valiokunta toteaa myönteisenä sen, että esitetty sääntely ottaa huomioon sähköisten tietojärjestelmien luomat mahdollisuudet kehittää muutoinkin sähköistä asianhallintaa ja sähköisiä palveluja. Esimerkiksi tiedotusvälineiden kannalta esitys merkitsee nykyistä parempia mahdollisuuksia saada keskitetysti ja teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja tuomioistuimissa vireillä olevista asioista. Tämä helpottaa tiedotusvälineiden käytännön työskentelyä ja säästää myös oikeushallinnon henkilöstön työtä.

Esityksen vaikutukset ulottuvat pääosin yleisiin tuomioistuimiin, kun kysymys on lainkäyttöasioiden täytäntöönpanoon liittyvästä tietojenvälityksestä. Siltä osin kuin uudistuksella pyritään luomaan edellytykset nykyaikaiselle sähköiselle asioinnille ja tiedonvälitykselle sekä kehittyneelle raportointi-, suunnittelu- ja tilastotuotannolle, lainsäädäntöuudistus on tarpeellinen myös hallintolainkäytön näkökulmasta. Esitetty sääntely luo perusteen myös hallinto-oikeuksien ilmoitusvelvollisuutta koskevissa asioissa, sitten kun tarvittavat selvitykset ja tekniset valmistelut on tehty. Ilmoitusmenettelyjen alkamisajankohdista säädetään erikseen oikeusministeriön asetuksella.

Hallituksen esityksen perusteluissa on tehty selkoa lakiehdotuksista aiheutuvista kertaluonteisista kustannuksista sekä muista taloudellisista ja henkilöstövaikutuksista. Esityksen perusteluista ilmenee, että uudistus pyritään sopeuttamaan lakien voimaantulon ja järjestelyjen siirtymäajan avulla käytettävissä oleviin voimavaroihin. Lakivaliokunta katsoo, että sähköisen asioinnin ja tietojärjestelmien kehittämisellä voidaan tavoittaa huomattavia tuottavuus- ja tehokkuusvaikutuksia. Sen vuoksi on tärkeää, että työtä hankkeiden toteuttamiseksi määrätietoisesti jatketaan ja että kehittämistyöhön osoitetaan riittävät voimavarat. (esim. LaVL 15/2008 vp, LaVL 5/2009 vp ja LaVL 19/2009 vp).

Lakivaliokunta toteaa, että esitys oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskevasta laista lukuisine liitelakeineen on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus. Esityksessä on kuitenkin onnistuttu sovittamaan yhteen henkilötietojen suojan, asiakirjojen julkisuuden ja salassapidon sekä oikeudenkäynnin julkisuuden vaatimukset. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja vähäisin muutosehdotuksin.