Yleisperustelut

Rakenneuudistuksen tausta

Hallituksen esityksessä ehdotetaan hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistusta, jossa hovioikeuksien määrää vähennetään yhdellä ja hallinto-oikeuksien kahdella. Uudistuksen myötä hovioikeuksia olisi viisi ja hallinto-oikeuksia kuusi. Taustalla on pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma, jonka mukaan tuomioistuinten riittävän laaja toimipaikkaverkko turvataan ja hovi- ja hallinto-oikeuksia ja niiden toimialueita uudistetaan.

Vuonna 2010 toteutettiin käräjäoikeuksien rakenneuudistus, jossa käräjäoikeuksien määrää merkittävästi vähennettiin ja käräjäoikeuksista luotiin aiempaa suurempia yksiköitä. Tästä uudistuksesta saadut kokemukset ovat myönteisiä, ja uudistusta on yleisesti pidetty onnistuneena. Vastaavalla tavalla voidaan lakivaliokunnan mukaan arvioida, että aiempaa suurempien yksikköjen avulla voidaan myös hovi- ja hallinto-oikeuksissa vahvistaa sekä tuomioistuimen toimintakykyä että sen asiantuntemusta ja osaamista. Osa nykyisistä hovi- ja hallinto-oikeuksista on sekä asia- että henkilöstömäärältään varsin pieniä. Tuomioistuinverkoston tiivistämistä puoltaa myös se, että hovioikeuksien asiamäärät ovat vähentyneet ja myös hallinto-oikeuksien asiamäärät ovat kääntyneet laskuun.

Taustalla ovat myös tarpeet tehostaa toimintaa ja hakea säästöjä. Valtiontaloudellinen tilanne on viime vuosina kiristynyt, mikä heijastuu myös oikeusministeriön hallinnonalalle ja tuomioistuinlaitokseen. Oikeusministeriö on vuonna 2012 asettanut oikeusturvaohjelmaa valmistelevan neuvottelukunnan pohtimaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä, joilla tuomioistuinlaitoksen toimintaa ja tehtäviä pyritään sopeuttamaan valtiontalouden näkymiin. Odotettavissa on, että tulevina vuosina on tarpeen toteuttaa muitakin tuomioistuinlaitosta ja tuomioistuinmenettelyä koskevia merkittäviä uudistuksia.

Edellä esitetyn valossa valiokunta pitää hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistusta tarpeellisena ja perusteltuna sekä puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hovi- ja hallinto-oikeuksien sijaintipaikat ja nimet

Esityksessä ehdotetaan, että Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus yhdistetään ja sijoitetaan Kuopioon. Lisäksi ehdotetaan, että Kouvolan hallinto-oikeus ja Kuopion hallinto-oikeus yhdistetään ja sijoitetaan Kuopioon ja että Oulun hallinto-oikeus ja Rovaniemen hallinto-oikeus yhdistetään ja sijoitetaan Ouluun. Sijoituspaikkoja määritettäessä on kiinnitetty huomiota paitsi nykyiseen väestömäärään myös ennusteiden mukaiseen väestökehitykseen sekä tuomioistuinten maantieteelliseen sijaintiin tuomiopiirissään. Myös nykyisten tuomioistuinten henkilöstö- ja asiamäärät on otettu huomioon. Tuomioistuinten asiamääriä on niin ikään tarkoitus tasata tuomiopiirimuutoksilla, joista säädettäisiin myöhemmin valtioneuvoston asetuksella.

Hallituksen esittämä ratkaisu rakenneuudistukseksi poikkeaa hallituksen esitystä edeltäneen laajapohjaisen toimikuntatyön ehdotuksista siinä, että toimikunta ehdotti yhdistetyn hovioikeuden sijoituspaikaksi Kouvolaa. Lakivaliokunnan erityisesti Kouvolan seudulta kuulemat asiantuntijat ovatkin katsoneet, että hallituksen esittämä rakenneuudistus aiheuttaa haittaa Kouvolan seudulle sekä Kouvolan hovi- ja hallinto-oikeuksien henkilöstölle. Myös sen puolesta, että hallinto-oikeus sijoitettaisiin Rovaniemelle, on vedottu.

Se, että toimikuntatyössä on päädytty osin erilaiseen ratkaisuun kuin hallituksen esityksessä, ilmentää rakennemuutokseen ja tuomioistuinten sijoituspaikkojen määrittämiseen liittyviä haasteita. Kun tuomioistuimista muodostetaan aiempaa suurempia yksiköitä ja niiden toimialueita entisestään laajennetaan, voi tuomioistuimen sijoituspaikaksi olla useita varteenotettavia vaihtoehtoja. Nyt käsillä olevassa tapauksessa valiokunta on asiaa harkittuaan päätynyt puoltamaan hallituksen esittämiä sijoituspaikkoja. Kuopiota hovioikeuden sijoituspaikaksi puoltaa erityisesti sen maantieteellinen sijainti lähempänä tulevan tuomiopiirin keskiötä. Kuopiossa on jo nykyisin vahva oikeudellinen keskittymä, joka uudistuksen myötä entisestään vahvistuu. Toisaalta myös Rovaniemelle jää varsin vahva oikeudellinen keskittymä siitäkin huolimatta, että hallinto-oikeus sijoitetaan Ouluun.

Rakenneuudistuksen myötä Ouluun sijoittuvan hallinto-oikeuden tuomiopiiri laajenee maantieteellisesti erittäin merkittävästi. Siksi valiokunta on päätynyt ehdottamaan, että hallinto-oikeus nimetään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudeksi. Ehdotus poikkeaa hallituksen esittämästä ja hallinto-oikeuksien kohdalla noudatetusta tuomioistuinpaikkakunnan nimeen perustuvasta nimeämiskäytännöstä, mutta valiokunnan mielestä se vastaa paremmin hallinto-oikeuden maantieteellisesti merkittävästi laajentunutta tuomiopiiriä. Vastaavasta syystä valiokunta ehdottaa, että Kuopioon sijoittuvan hallinto-oikeuden nimi on Itä-Suomen hallinto-oikeus. Sen sijaan valiokunta ei pidä tarpeellisena muuttaa yhdistyvän hovioikeuden nimeä, koska Itä-Suomen hovioikeus kuvaa nimenä hyvin myös rakenneuudistuksen jälkeistä hovioikeutta ja sen tuomiopiiriä.

Saadun selvityksen mukaan valtioneuvoston asetuksella myöhemmin säädettävissä tuomiopiirimuutoksissa Hyvinkään käräjäoikeus siirrettäisiin joko Turun tai Helsingin hovioikeuden tuomiopiiriin ja Kainuun käräjäoikeus Itä-Suomen hovioikeuden piiristä Rovaniemen hovioikeuden tuomiopiiriin sekä Päijät-Hämeen maakunta Kouvolan hallinto-oikeuden tuomiopiiristä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin. Tavoitteena on tasata asiamääriä. Valiokunta pitää tärkeänä, että siirroissa otetaan huomioon eri vaihtoehtojen vaikutukset oikeuden saatavuuteen ja asianosaisten asemaan.

Taloudelliset ja muut vaikutukset

Hallituksen esityksen mukaan tuomioistuinten yhdistämisestä saadaan aikaan toimitilasäästöjä. Yhdistettävien hovi- ja hallinto-oikeuksien sijoittamisesta Kuopioon arvioidaan syntyvän vuotuista säästöä yhdistämisen jälkeen runsaat 450 000 euroa ja vuonna 2022, jolloin viimeistään nykyisen Kouvolan hallinto-oikeuden vuokrasopimus on päättynyt, hieman vaajat 700 000 euroa. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeuden yhdistämisestä syntyisi vuotuista säästöä noin 135 000 euroa. Toisaalta on varauduttava matkakäräjien ja suullisten käsittelyjen aiheuttamiin lisäkustannuksiin, joita arvioidaan Itä-Suomen hovioikeuden Kouvolaan tekemien matkakäräjien osalta aiheutuvan noin 60 000—70 000 euroa. Kaiken kaikkiaan yhdistymisestä arvioidaan kuitenkin syntyvän noin 2 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Näistä 1—1,5 miljoonaa euroa muodostuisi henkilöstösäästöistä (yhteensä noin 20 henkilötyövuotta) päällekkäisten toimintojen poistuessa ja toiminnan tehostuessa.

Osa lakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista on epäillyt hallituksen esityksen taloudellisia vaikutusarvioita samoin kuin Kuopion toimitilojen asianmukaisuutta. Lisäksi on tuotu esiin, että rakenneuudistuksen myötä oikeuden saatavuus ja asianosaisten asema heikkenee, kun etäisyydet tuomioistuimiin ja asianosaisten kustannukset kasvavat. Mainituista syistä on esitetty, että sen sijaan, että Kouvolaan ja Rovaniemelle jäisi pysyvät istuntopaikat, joissa ei ole tuomioistuimen henkilökuntaa, niihin tulisi jättää pysyvät sivukansliat. Lakivaliokunta on pyytänyt oikeusministeriöltä lisäselvityksiä edellä mainituista seikoista.

Toimitilajärjestelyt

Oikeusministeriön toimitilajärjestelyjä koskevan lisäselvityksen mukaan yhdistetyn hovioikeuden henkilöstötarve olisi noin 75 henkilötyövuotta. Oikeusministeriön näkemys on, että hovioikeuden koko henkilöstö voidaan sijoittaa nykyisiin Itä-Suomen hovioikeuden tiloihin, joissa on enimmillään työskennellyt 83 henkilöä. Pienillä muutostöillä tilat on järjestettävissä noin 90 henkilölle. Järjestely merkitsisi sitä, että Kouvolan hovioikeuden nykyisin käytössä oleva toimitila voidaan irtisanoa kokonaisuudessaan. Kuopioon sijoittuvan hallinto-oikeuden henkilöstötarve puolestaan on rakennemuutoksen jälkeen noin 60 henkilötyövuotta. Saadun selvityksen mukaan Kouvolasta siirtyvä henkilöstö voidaan lisäjärjestelyin sijoittaa hallinto-oikeuden nykyisiin tiloihin, joita on nykyisin kahdessa eri toimipisteessä Kuopiossa. Kouvolan hallinto-oikeuden käytössä olleisiin tiloihin voidaan vuorostaan sijoittaa sitä Itä-Suomen hovioikeuden henkilöstöä, joka jää Kouvolaan pääkäsittelyjen toimittamiseksi enintään vuoden 2016 loppuun asti. Tämän jälkeen tiloille pyritään löytämään muu käyttäjä vuoteen 2022 asti, jolloin vuokrasopimus päättyy. Rovaniemen hallinto-oikeuden toimitilat voidaan vuorostaan osoittaa oikeushallinnon muun viraston käyttöön, mikä tuo säästöjä toimitilakustannuksiin.

Valiokunnalla ei ole huomauttamista toimitilajärjestelyistä esitettyihin selvityksiin sinällään. Kuopioon sijoittuvan yhdistyvän hallinto-oikeuden osalta ei kuitenkaan ole tuomioistuimen eikä sen henkilöstön kannalta toivottavaa, että hallinto-oikeus työskentelee kahdessa eri toimipisteessä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että koko henkilöstö pyritään lähitulevaisuudessa sijoittamaan yhteen toimipisteeseen. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota oikeushallinnon toimitiloja koskevien vuokrasopimusten pitkäaikaisuuteen ja ehtojen joustamattomuuteen, sillä ne vaikeuttavat tarpeellisten tilauudistusten toteuttamista ja säästöjen aikaansaamista.

Oikeuden saatavuus ja asianosaisten asema

Etäisyys tuomioistuimen sijaintipaikkaan voi osalle kansalaisista rakennemuutoksen myötä pidentyä huomattavastikin. Tällä ei kuitenkaan valiokunnan mielestä ole merkittävää vaikutusta oikeuden saatavuuteen ja asianosaisten asemaan käytännössä, sillä valtaosa hallinto-oikeuden asioista käsitellään kirjallisesti, ja hovioikeudessakin asioiden käsittely on pääasiassa kirjallista. Niin ikään niissä tilanteissa, joissa suullinen istunto on tarpeen, tuomioistuin voi järjestää sen muuallakin kuin sijoituspaikassaan, sillä Kouvolaan jää pysyvä istuntopaikka sekä hovioikeudelle että hallinto-oikeudelle ja Rovaniemelle hallinto-oikeudelle. Lisäksi Kouvolan istuntopaikassa voi olla henkilöstöä Itä-Suomen hovioikeuden pääkäsittelyjen järjestämiseksi enintään vuoden 2016 loppuun asti. Tämä merkitsee sitä, että Kouvolan alueelta tulevat pääkäsittelyt hoidetaan pääosin Kouvolan istuntopaikkaan jäävän Itä-Suomen hovioikeuden henkilöstön toimesta eikä tarvetta järjestää matkakäräjiä juurikaan synny. Siirtymäkauden jälkeen hovioikeus järjestää matkakäräjiä myös Kouvolaan, joista aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan noin 60 000—70 000 euroa vuodessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan arvio perustuu Vaasan ja Rovaniemen hovioikeuksien matkakäräjistä syntyneisiin kustannuksiin, jotka on suhteutettu Kouvolassa arviolta järjestettävien matkakäräjien määrään. Arviossa on otettu myös huomioon Kainuun ja Hyvinkään käräjäoikeuden siirto toiseen hovioikeuspiiriin.

Matkakäräjien järjestäminen on ollut jo pitkään tavanomaista. Erityisesti Vaasan ja Rovaniemen hovioikeudet järjestävät niitä yleisesti. Matkakäräjien tekemisestä aiheutuu rasitetta tuomioistuimen matkustavalle henkilökunnalle, mutta Vaasan hovioikeudelta saadun arvion mukaan niistä saatava hyöty on kuitenkin selvästi suurempi kuin matkustavalle henkilökunnalle aiheutuva haitta. Vaasan hovioikeudessa vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan matkakäräjistä syntyy valtiolle ja asianosaisille vuosittain myös merkittäviä säästöjä. Edellä esitetyn valossa valiokunta pitää tärkeänä, että matkakäräjiä järjestetään tarvittaessa. Niin ikään tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää videoneuvotteluyhteyksiä, sillä myös tällä tavoin voidaan vähentää asianosaisten tarvetta matkustaa.

Sivukansliat

Valiokunnan oikeusministeriöltä saamien laskelmien mukaan sellainen vaihtoehto, jossa Kouvolaan jätettäisiin hallituksen esityksessä ehdotettujen pysyvien istuntopaikkojen sijasta sivukansliat sekä hovi- että hallinto-oikeutta varten, voisi tuoda hieman enemmän säästöjä toimitilakustannuksiin lyhyellä aikavälillä hallituksen esittämään vaihtoehtoon verrattuna. Sivukanslian jättäminen Rovaniemelle hallinto-oikeutta varten sen sijaan ei toisi vuokramenoihin lisäsäästöjä, koska vuokrakustannukset jäisivät tältä osin ennalleen. Hallituksen esittämä vaihtoehto tuleekin toimitiloja koskevissa kokonaiskustannuksissa pitemmällä aikavälillä viimeistään vuodesta 2022 lähtien halvemmaksi toimintojen keskittämisestä saatavien etujen vuoksi. Ottaen lisäksi huomioon, että suullisten käsittelyjen määrä on hallinto-oikeuksissa vähäinen, sivukanslioiden jättämistä Kouvolaan ja Rovaniemelle hallinto-oikeuksia varten ei valiokunnan mielestä voida pitää tarpeellisena eikä perusteltuna. Saadun selvityksen mukaan sivukanslioiden jättäminen myös vaarantaisi uudistuksen tavoitteet keskittää toimintoja aiempaa suurempiin yksiköihin ja hankaloittaisi tuomioistuinten käytännön toimintaa ja johtamista. Myös henkilöstösäästöjen toteutuminen edellyttää tuomioistuinyksiköiden tosiasiallista yhdistymistä.

Henkilöstön asema

Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus merkitsee sitä, että Kouvolan hovioikeuden ja Kouvolan hallinto-oikeuden henkilöstö siirtyy työskentelemään Kuopioon ja että Rovaniemen hallinto-oikeuden henkilöstö siirtyy työskentelemään Ouluun. Kouvolan hovioikeuden henkilökuntaa voi kuitenkin jäädä Kouvolaan enintään vuoden 2016 loppuun asti pääkäsittelyjen järjestämiseksi. Tuomioistuinten vakituiselle henkilöstölle turvataan vastaava virka yhdistyvässä tuomioistuimessa. Henkilöstölle, jolla ei ole mahdollisuutta siirtyä toiselle paikkakunnalle, pyritään oikeusministeriön mukaan järjestämään mahdollisuus siirtyä ministeriön hallinnonalan muihin virastoihin työssäkäyntialueella tai pääkaupunkiseudulla.

Rakenneuudistuksesta aiheutuu hankaluutta henkilöstölle, joka joutuu muuttamaan työskentelypaikkakuntansa ja kotinsa jopa useiden satojen kilometrien päähän. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakenneuudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa pyritään erityisesti minimoimaan henkilöstölle aiheutuvia haittoja ja hankaluuksia.

Hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten voimaantulo- ja siirtymäsäännöksissä säädetään henkilöstön siirtymisestä ja tuomareiden nimittämisessä noudatettavasta menettelystä. Tasavallan presidentti nimittäisi tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukaisessa järjestyksessä virkoja haettavaksi julistamatta Kouvolan hovioikeuden presidentin sekä vakinaisessa viroissa olevat hovioikeuksien laamannit ja hovioikeudenneuvokset vastaaviin virkoihin Itä-Suomen hovioikeuteen (1. lakiehdotus). Niin ikään tasavallan presidentti nimittäisi tuomareiden nimittämisestä annetun lain mukaisessa järjestyksessä virkoja haettavaksi julistamatta Rovaniemen hallinto-oikeuden vakinaisessa virassa olevan ylituomarin ja vakinaisessa virassa olevat hallinto-oikeustuomarit vastaaviin virkoihin Oulun hallinto-oikeuteen sekä Kouvolan hallinto-oikeuden vakinaisessa virassa olevat hallinto-oikeustuomarit vastaaviin virkoihin Kuopion tai Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (2. lakiehdotus). Muista tuomarien siirroista päätettäisiin lakiehdotusten mukaan valtion virkamieslain 47 §:n mukaisesti.

Perustuslain 103 §:n 1 momentin mukaan tuomaria ei voida julistaa virkansa menettäneeksi muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla. Momentin mukaan häntä ei myöskään voida ilman suostumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestämisestä. Säännöksen esitöiden (HE 1/1998 vp) mukaan momentissa säädetään tuomareiden erottamattomuuden periaatteesta. Muista virkamiehistä poikkeavan virassapysymisoikeuden tarkoituksena on omalta osaltaan turvata tuomioistuinten riippumattomuutta. Säännöksestä ei kuitenkaan seuraa, että tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestämistilanteissa tuomari voitaisiin siirtää vain toiseen tuomarin virkaan tai virkaan, johon liittyy tuomarin viralle ominainen virassapysymisoikeus (PeVL 3/1994 vp). Valtion virkamieslain 47 §:n mukaan tuomari voidaan siirtää vain sellaiseen virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana.

Liikevaihtovero-oikeuden lakkauttamista koskevaan hallituksen esitykseen (HE 143/1993 vp) ei sisältynyt siirtymävaiheen erityissäännöksiä tuomareiden siirtämisestä, vaan siirrot oli tarkoitus tehdä valtion virkamieslain säännösten perusteella. Ennen uuden perustuslain säätämistä antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta katsoi, että tuomareiden siirrot voidaan tehdä kyseisten säännösten mukaisesti, mutta valiokunnan käsityksen mukaan tulisi kuitenkin harkita sitä, että laissa säädettäisiin, mitkä liikevaihtovero-oikeuden tuomarit siirretään toiseen tuomarin virkaan (PeVL 3/1994 vp). Perustuslakivaliokunnan kannanotto on esitetty säätämisjärjestykseen vaikuttamattomana lausumana. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten lakivaliokunta ehdotti mietinnössään tuomarien siirtämistä koskevien säännösten lisäämistä asianomaiseen lakiehdotukseen (LaVM 11/1994 vp).

Nyt käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen sisältyvien säännösehdotusten ja niiden perustelujen valossa esityksessä on lakivaliokunnan mielestä kyse hovi- ja hallinto-oikeuksien uudelleenjärjestämisestä. Esitykseen sisältyy tuomareiden siirtämistä ja nimittämistä koskevat erityissäännökset, mitä voidaan edellä selvitetyn perustuslakivaliokunnan lausunnon valossa pitää perusteltuna. Säännöksissä täsmennettäisiin osittain ne tuomarit, jotka nimitetään vastaaviin toisen hovioikeuden tai hallinto-oikeuden tuomarin virkoihin, mutta osittain tuomareiden siirto jätettäisiin valtion virkamieslain 47 §:n varaan. Tällaiselle sisällölliselle ratkaisulle ei lakivaliokunnan näkemyksen mukaan ole edellä esitetyn valossa esteitä.

Tuomioistuinten uudelleenjärjestely voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että yksi tuomioistuin lakkautetaan ja yhdistetään toiseen tuomioistuimeen, tai niin, että molemmat tuomioistuimet lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan uusi tuomioistuin. Hallituksen esityksessä esitetyn perusteella lakivaliokunta katsoo, että hovioikeuksia koskevan rakennemuutoksen osalta kyse on siitä, että Kouvolan hovioikeus lakkautetaan ja yhdistetään Itä-Suomen hovioikeuteen. Yleisesti ottaen se, että tuomioistuimen tuomiopiiri merkittävästi laajenee, ei lakivaliokunnan näkemyksen mukaan ilman muita muutoksia vielä merkitse uuden tuomioistuimen perustamista. Tätä ei merkitse myöskään pelkästään tuomioistuimen nimen muuttaminen ilman muita muutoksia.

Lakivaliokunta on edellä ehdottanut, että rakennemuutoksen yhteydessä Kuopion hallinto-oikeus nimetään Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi ja Oulun hallinto-oikeus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudeksi, jotta hallinto-oikeuksien nimet vastaisivat paremmin maantieteellisesti merkittävästi laajentunutta tuomiopiiriään. Näissä tapauksissa on valiokunnan mielestä mahdollista katsoa, että kyse on uusien hallinto-oikeuksien perustamisesta. Tällöin on valiokunnan mielestä myös aiheellista, että vastaavalla tavalla kuin Kouvolan hallinto-oikeuden ja Rovaniemen hallinto-oikeuden nykyinen henkilöstö myös Kuopion hallinto-oikeuden ja Oulun hallinto-oikeuden nykyinen henkilöstö siirretään ja nimitetään uusiin hallinto-oikeuksiin. Tämän seurauksena siirtymäsäännöksiä on hallinto-oikeuksien osalta tarpeen täydentää valiokunnan jäljempänä tarkemmin ehdottamalla tavalla. Koska hovioikeuksien osalta valiokunta on edellä todetuin perustein katsonut, että kyse on Kouvolan hovioikeuden lakkauttamisesta ja yhdistämisestä Itä-Suomen hovioikeuteen, uudistuksella ei ole sellaista vaikutusta Itä-Suomen hovioikeuden ja sen henkilöstön asemaan, että nykyinen Itä-Suomen hovioikeuden henkilöstö pitäisi vastaavalla tavalla kuin nykyisen Kouvolan hovioikeuden henkilöstö nimittää yhdistyvän Itä-Suomen hovioikeuden virkoihin.

Voimaantulo

Uudistus on hallituksen esityksen mukaan tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. Edellä mainituin tavoin valiokunta ehdottaa, että hallinto-oikeuksien nimet muutetaan ja henkilöstön nimittämismenettelyä laajennetaan. Käytännössä uudet nimityspäätökset lisääntyvät noin 70:llä, joista tuomareita on noin puolet. Valiokunnan ehdottamilla muutoksilla on vaikutusta uudistuksen voimaantuloon. Oikeusministeriöltä saadun tiedon mukaan uudistus voi tulla voimaan aikaisintaan 1.4.2014.