Perustelut

Yleistä

Hallituksen esitys koskee eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun direktiivin (2011/99/EU) lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallista toimeenpanoa. Kyse on siitä, millä tavoin yhdessä jäsenvaltiossa lähestymiskiellolla tai sitä vastaavalla toimenpiteellä suojattu henkilö voi saada suojaa siirtyessään toiseen jäsenvaltioon. Kuuluakseen direktiivin soveltamisalaan kansallinen suojelutoimenpide on määrätty rikoksen tai väitetyn rikoksen seurauksena. Direktiiviä on täydennetty vuonna 2013 annetulla asetuksella yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta (N:o 606/2013). Sen alaan kuuluvat ne toimenpiteet, joita ei ole määrätty rikoksen tai väitetyn rikoksen seurauksena. Suoraan sovellettavan asetuksen tehokas soveltaminen edellyttää kansallisia menettelysäännöksiä, jotka sisältyvät nyt annettuun hallituksen esitykseen. Suomessa direktiivissä ja asetuksessa tarkoitetuista toimenpiteistä säädetään lähestymiskiellosta annetussa laissa (898/1998).

Lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Keskusviranomainen

Suomessa on noudatettu jo pitkään suorien yhteyksien pääsääntöä Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisessä oikeudellisessa yhteistyössä. Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että oikeusministeriö nimetään direktiivin mahdollistamalla tavalla avustavaksi viranomaiseksi, joka voi avustaa yhteydenpidossa käräjäoikeutta. Näin on tehty muitakin Euroopan unionin oikeudellista yhteistyötä koskevia lainsäädäntövelvoitteita täytäntöön pantaessa.

Suojelutoimenpiteen rikkomisen rangaistavuuden alkamisajankohta

Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rikoslain 16 luvun 9 a §:ään uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin rangaistavaksi poliisiasiain tietojärjestelmään ilmoitetun suojelutoimenpiteen sisältämän kiellon rikkominen. Ehdotuksessa on kyse suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun asetuksen mukaisesta yksityisoikeudenalaan kuuluvasta suojelutoimenpiteestä. Suojelutoimenpiteen rikkomisen rangaistavuuden alkamisajankohta olisi se hetki, jolloin Helsingin käräjäoikeus ilmoittaa toisessa jäsenvaltiossa määrätystä suojelutoimenpiteestä asetuksen soveltamista koskevan lain 4 §:n mukaan poliisiasiain tietojärjestelmään. Ilmoittamisen tarkka ajankohta on verifioitavissa esimerkiksi lähetetystä faksista. Kansallisten lähestymiskieltojen osalta vastaava hetki on se, kun kielto tulee voimaan eli kun käräjäoikeus tekee ratkaisun kieltoon määräämisestä. Koska asetuksen mukainen suojelutoimenpide on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta ja siten täytäntöönpanokelpoinen ilman erillistä tunnustamispäätöstä, ainoa kansallinen toimenpide on asiasta ilmoittaminen poliisiasiain tietojärjestelmään. Tämän vuoksi kyseinen ajankohta on perusteltu myös rangaistavuuden alkamisajankohdaksi.