LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 23/2002 vp

LaVM 23/2002 vp - HE 101/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys vakuutusoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 4 päivänä syyskuuta 2002 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen vakuutusoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 101/2002 vp).

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä

  • lakialoitteen vakuutusoikeudesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (LA 150/2001 vp —Lauri Oinonen /kesk ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 15 päivänä marraskuuta 2001, ja
  • toimenpidealoitteen vakuutusoikeuden korvauskäytännön selvittämisestä tapaturma- ja ammattitautiasioissa (TPA 246/2001 vp — Lauri Oinonen /kesk ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 23 päivänä marraskuuta 2001.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Arja Manner, oikeusministeriö

eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio

hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen, sosiaali- ja terveysministeriö

oikeusneuvos Kari Kitunen, korkein oikeus

presidentti Pekka Hallberg, korkein hallinto-oikeus

vanhempi vakuutustuomari Erkki Noronen ja nuorempi vakuutustuomari Olli Olanterä, vakuutusoikeus

lakimies Reijo Hyvönen, Kansaneläkelaitos

puheenjohtaja Timo Havu, eläkelautakunta

toimistopäällikkö Kristiina Piilola, kuntien eläkelautakunta

lakimies Terttu Ujainen, opintotuen muutoksenhakulautakunta

puheenjohtaja Outi Antila, tapaturmalautakunta

puheenjohtaja Pekka Humalto, tarkastuslautakunta

toimistopäällikkö Jussi Kuusniemi, työttömyysturvalautakunta

toimistopäällikkö Sinikka Kauppinen, valtion eläkelautakunta

lakimies Janne Metsämäki, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

oikeustieteen tohtori Pekka Timonen, Suomen Lakimiesliitto

varatuomari, asiamies Mikko Nyyssölä, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT

professori Olli Mäenpää

Lisäksi valiokunta on saanut Suomen ylioppilaskuntien liitolta kirjallisen lausunnon.

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan, että vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Uudessa vakuutusoikeuslaissa säädettäisiin vakuutusoikeuden henkilöstöstä ja ratkaisukokoonpanoista eri asiaryhmissä sekä lainvoimaisen päätöksen poistamisesta ja purkamisesta.

Vakuutusoikeuden päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluisi kolme lakimiesjäsentä niin kuin nykyisin. Lääkärijäsen kuuluisi kokoonpanoon yhden lakimiesjäsenen asemesta, jos lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun.

Vakuutusoikeudessa olisi edelleen ns. maallikko- tai asiantuntijajäseniä, mutta näitä koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin nykyisestä. Erilaisia kokoonpanovaihtoehtoja vähennettäisiin ja maallikkojäsenet jäisivät pois kansaneläkeasioiden ja opintotukiasioiden käsittelystä.

Muutoksenhakusäännöksiä ehdotetaan osittain muutettaviksi. Tapaturmavakuutusasioissa voitaisiin edelleen hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen. Uutta olisi ylimääräistä muutoksenhakua koskeva järjestely. Korkein hallinto-oikeus voisi kaikissa toimeentuloturvan asiaryhmissä purkaa vakuutusoikeuden päätöksen, jos asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Siten ylimääräinen muutoksenhaku toimeentuloturva-asioissa ei enää ohjautuisi korkeimpaan oikeuteen muissa kuin niissä tapauksissa, joissa on kyse ylimääräisestä muutoksenhausta korkeimman oikeuden päätökseen.

Niissä toimeentuloturva-asioissa (sosiaalivakuutus- ja sosiaaliavustusasioissa), joissa nykyisin on yksiasteinen valitustie muutoksenhakulautakuntaan, avattaisiin muutoksenhaku vakuutusoikeuteen. Palkkaturva-asioissa muutoksenhaku työttömyysturvalautakunnan päätöksestä ohjattaisiin korkeimman hallinto-oikeuden sijasta vakuutusoikeuteen.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2003.

Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen.

Lakialoite

Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi vakuutusoikeuden lääkärijäsenen kelpoisuusvaatimuksia.

Toimenpidealoite

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin puolueettoman selvitysmiehen asettamiseksi selvittämään lakisääteisten tapaturma- ja ammattitautien korvauskäsittelyssä mahdollisesti olevia epäkohtia ja tekemään esitykset epäkohtien korjaamiseksi.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Lainuudistuksen tarpeellisuus

Esityksen tavoitteina on vahvistaa muutoksenhakujärjestelmää toimeentuloturva-asioissa, selkeyttää vakuutusoikeutta koskevaa lainsäädäntöä ja kehittää vakuutusoikeuden organisaatiota nykyistä joustavammaksi ja erikoistuneemmaksi. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa sääntelyä toimeentuloturvan eri asiaryhmissä. Tätä varten toimeentuloturva-asioiden nykyisin osittain yksiportainen muutoksenhakujärjestelmä ehdotetaan muutettavaksi kauttaaltaan kaksiasteiseksi siten, että ensimmäisenä oikeusasteena toimivat muutoksenhakulautakunnat ja toisena vakuutusoikeus.

Vakuutusoikeudesta on kehittynyt laaja-alainen toimeentuloturva-asioiden muutoksenhakutuomioistuin. Sen käsiteltäväksi tulee vuosittain yli 10 000 asiaa. Vakuutusoikeuden toiminnan sujuvuus ja päätösten korkea laatu on tärkeä yksittäisen ihmisen kannalta.

Vakuutusoikeutta koskeva nykyinen sääntely ei enää mahdollista riittävää toiminnan kehittämistä. Myös toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät laajempaa sääntelyn uudistamista. Siten vakuutusoikeuden organisaation kehittäminen nykyistä joustavammaksi ja erikoistuneemmaksi on perusteltua. Kaiken saamansa selvityksen perusteella valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Vakuutusoikeuden asiantuntijajäsenet

Vakuutusoikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa koskevaa säännöstöä ehdotetaan selkeytettäväksi. Huomattavin muutosehdotus on opintotukiasioita ja kansaneläkkeitä koskevien valitusten siirtäminen kolmen jäsenen peruskokoonpanon käsiteltäviksi. Näiden asioiden käsittelyyn ei enää osallistu ns. maallikko- eli asiantuntijajäseniä. Sen sijaan muissa kokoonpanoissa asiantuntijajäsenet säilyvät edelleen.

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden suhtautuminen tähän ehdotukseen on ollut ristiriitaista. On katsottu, että sääntelyssä pitää omaksua johdonmukainen linja: asiantuntijajäsenet joko osallistuvat kaikkien asioiden käsittelyyn tai sitten eivät minkään asiaryhmän käsittelyyn. Osa asiantuntijoista pitää hallituksen esitystä oikeansuuntaisena. Lisäksi on esitetty, että intressiedustus vaarantaa oikeudenkäynnin puolueettomuuden ja kyseenalaistaa tuomioistuimen riippumattomuuden.

Valiokunta hyväksyy ehdotetun ratkaisun ja toteaa, että perustuslakivaliokunta on esim. lausunnossaan PeVL 35/2001 vp katsonut, ettei asiantuntijajäsenten kuulumiselle tuomioistuimen kokoonpanoon ole valtiosääntöoikeudellista estettä.

Ylimääräinen muutoksenhaku

Ylimääräistä muutoksenhakua koskevaa toimivaltaa ehdotetaan siirrettäväksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle, joka voisi purkaa vakuutusoikeuden päätöksen, jos asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Esitystä perustellaan tältä osin viittaamalla menettelyllisiin seikkoihin eli siihen, että vakuutusoikeudessa sovelletaan hallintolainkäyttölakia. Samalla korkeimman oikeuden toimivalta supistuisi niin, että se voisi tutkia vain omiin päätöksiinsä kohdistuvat hakemukset.

Hallituksen esitys voi ääritapauksessa johtaa siihen, että sama kysymys olisi yhtäaikaisesti korkeimmassa oikeudessa valituslupa-asiana ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa ylimääräisenä muutoksenhakuna. Tällaisen ristiriitatilanteen mahdollistaminen ei ole hyvää lainsäädäntöä. Vaikka kysymys on ylimääräisestä muutoksenhausta eikä varsinaisesta muutoksenhausta, hallituksen esityksellä kavennettaisiin asianosaisten oikeusturvaa nykyiseen verrattuna, koska ylimääräinen muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi mahdollinen vain vakuutusoikeuden menettelyvirheen perusteella. Muissa asioissa esitys merkitsee ylimääräisen muutoksenhaun laventumista nykyisestään.

Lakivaliokunta katsoo, että korkeimman oikeuden toimivalta ylimääräisessä muutoksenhaussa on säilytettävä nykyisellään. Viime vuosina lakivaliokunta on johdonmukaisesti muuttanut esityksiä niin, että muutoksenhakulinjat ovat selkeitä ja johtavat vain yhteen tuomioistuimeen. Lakivaliokunnan kanta tarkoittaa sitä, että tapaturmavakuutuslakia, sotilasvammalakia ja rikosvahinkolakia ei muuteta esityksessä ehdotetulla tavalla. Tällöin muutoksenhakujärjestelmä ei muutu myöskään maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, ammattitautilain eikä sotilastapaturmalain mukaisissa asioissa.

Toimeentuloturvan lainkäyttöjärjestelmän kehittäminen ja uuden lainsäädännön toimeenpano

Toimeentuloturvan lainkäyttö- ja muutoksenhakujärjestelmä on jäänyt jälkeen siitä kehitystyöstä, jolla viime vuosikymmenen aikana on uudistettu yleisiä tuomioistuimia ja hallintotuomioistuimia sekä niiden lainkäyttöä. Lainsäädäntöä muutettiin keväällä 1999 siten, että vakuutusoikeudessa ja muutoksenhakulautakunnissa on mahdollista järjestää suullinen käsittely, jossa voidaan kuulla esimerkiksi etuuden hakijaa. Tuomareiden esteellisyyssäännöksiä käsitellessään lakivaliokunta kiinnitti mietinnössään erityistä huomiota siihen, että muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa on tarkkaan noudatettava tuomarin esteellisyyssäännöksiä (LaVM 6/2001 vpHE 78/2001 vp).

Nyt käsiteltävänä olevan lainsäädännön tavoitteena on huomattavasti suurempi muutos, jolla vakuutusoikeuden toiminta saadaan ajanmukaiselle tasolle. Ensin muutetaan vakuutusoikeuden organisaatio. Sen jälkeen on tarkoitus jatkaa toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean (ns. Tomu-komitean) muiden ehdotusten toimeenpanoa ja ulottaa uudistustyö myös muutoksenhakulautakuntiin. Osaksi jatkouudistus on jo käynnistynyt. Eduskunnalle on tämän hallituksen esityksen jälkeen annettu kaksi esitystä, joilla eläkelautakunta ja valtion eläkelautakunta irrotetaan itsenäisiksi toimielimiksi. Sen sijaan vakuutusoikeuslakiin välttämättä liittyvä nimityslakiesitys on toistaiseksi antamatta eduskunnalle.

Vakuutusoikeuden yhtenä ongelmana ovat pitkät käsittelyajat, keskimäärin 13—14 kuukautta. Tavoitteena on saada uuden organisaation myötä päätösten käsittelyajat lyhenemään. Asiantuntijakuulemisessa on tämän tavoitteen toteutumisesta esitetty eri suuntiin meneviä arvioita. Toisaalta on katsottu, että vakuutusoikeuden toiminnassa on tehostamisen varaa, toisaalta arvioitu, että uudistuksen läpivienti pidentää käsittelyaikoja entisestään. Valiokunnan saama vaikutelma on, että vakuutusoikeuden tarkoituksena on keskittyä organisaatiomuutoksen tehokkaaseen läpivientiin. Kaiken varalta on kuitenkin tarpeen, että hallitus seuraa uudistuksen toimeenpanoa, tuomioistuimen riippumattomuuden huomioon ottaen, ja tarvittaessa helpottaa tilannetta esimerkiksi määräaikaisin lisäresurssein.

Valiokuntakäsittelyssä on noussut esiin vakuutusoikeuden päätösten perustelemisessa ilmenneet puutteet, joita edelleen on siitä huolimatta, että asiasta on keskusteltu ja perusteluiden kehittämistä on vaadittu sekä kotimaassa että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksessä. Valiokunta katsoo, että kun uusi organisaatio on saatu ajetuksi sisään, on tarpeen ryhtyä kehittämään tuomioistuimen sisäistä työntekoa, esimerkiksi asioiden valmistelua ja päätösten perusteluiden kirjoittamista.

Suulliset käsittelyt ovat olleet vakuutusoikeudessa varsin harvinaisia. Niitä on järjestetty vuosittain 30—40. Muutoksenhakulautakunnissa suulliset käsittelyt ovat olleet yksittäisiä harvinaisuuksia. Myös suullisten käsittelyiden järjestämistä nykyistä useammin on syytä harkita.

Valiokunta kantaa erityistä huolta siitä, että työkyvyttömyyseläkeasioissa koko järjestelmää kohtaan tunnetaan kovin vähän luottamusta. Tämä johtunee paljolti siitä, että työkyvyttömyyden arviointi saattaa perustua puutteelliseen valmisteluun, joka ei tapahdu avoimesti hakijan kanssa, ja perustelemattomiin asiantuntijalausuntoihin. Ennen kaikkea epäluottamus perustunee siihen, että asiantuntijalääkärit eivät tapaa hakijaa henkilökohtaisesti kuten hakijan tutkinut lääkäri. Epäluottamusta lisää sekin, että hakija saa asiantuntijalääkärin lausunnon tietoonsa ainoastaan erikseen pyytämällä. Myös asiantuntijalääkärin roolia arvostellaan.

Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että asiantuntijalääkäri on tarpeen etenkin työkyvyttömyyseläkkeiden yhtenäisen ratkaisukäytännön ja hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.

Luottamuksen lisäämiseksi valiokunta pitää välttämättömänä, että vakuutusoikeus yhdessä muutoksenhakulautakuntien kanssa kehittää ja muuttaa toimintatapoja työkyvyttömyyseläkeasioiden käsittelyssä niin, että ainakin niissä tapauksissa, joissa lopputulokseksi näyttäisi tulevan kielteinen ratkaisu, hakijaa kuullaan hänen esittämänsä ja lautakunnan tai oikeuden hankkiman selvityksen johdosta sekä varataan hakijalle tilaisuus lisäselvityksen antamiseen.

Esityksen yhteensovittaminen muiden vireilläolevien lainmuutosten kanssa

Valiokuntakäsittelyn aikana on havaittu, että eduskunnassa on samanaikaisesti vireillä kaksi koulutus- ja erorahastolakia koskevaa lakiehdotusta, jotka ovat keskenään erisuuntaisia. Nyt po. esityksen 5. lakiehdotuksessa ehdotetaan koulutus- ja erorahastosta annettua lakia muutettavaksi, mutta vajaata kahta kuukautta myöhemmin annetussa hallituksen esityksessä HE 219/2002 vp laki ehdotetaan kumottavaksi tammikuun 1 päivänä 2003. Kumpikaan esitys ei sisällä viittausta toiseen asiaan vaikuttavaan esitykseen, vaikka hallituksen esityksen laatimisohjeiden mukaan tällainen tieto pitää sisällyttää hallituksen esityksen yleisperusteluihin.

Keskenään ristiriitaisten ehdotusten yhteensovittamiseksi valiokunta on joutunut odottamaan hallituksen esityksen HE 219/2002 vp käsittelyä. Tuo esitys puolestaan on ollut sidoksissa työttömyysturvalain uudistamista koskevaan esitykseen HE 115/2002 vp. Nyt kun työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on mietinnössään TyVM 8/2002 vp hyväksynyt uuden koulutusrahastolain, jolla kumotaan aikaisempi koulutus- ja erorahastolaki, lakivaliokunta osaltaan toteaa, että 5. lakiehdotus on tarpeettomaksi käyneenä hylättävä.

Lakivaliokunnassa on parhaillaan käsiteltävänä useampia vastaavanlaisia esityksiä, jotka on sovitettava yhteen, mutta valmisteluvaiheessa asiaan ei ole kiinnitetty huomiota. Tällainen valmistelu johtaa väistämättä sattumanvaraiseen tulokseen. Kun valtioneuvoston esittelylupajärjestelmä ei turvaa eri virkamiesten valmisteltavina olevien asioiden riittävää koordinointia, lakivaliokunta katsoo, että lainsäädännön valmisteluvaiheen tarpeita varten on luotava järjestelmä, jonka avulla voidaan luotettavasti selvittää vireillä olevat samaa lakia koskevat lainmuutoshankkeet. Sen jälkeen lainvalmistelijat on perehdytettävä lakiehdotusten yhteensovittamiseen. (Valiokunnan lausumaehdotus)

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Vakuutusoikeuslaki

8 §. Esittelijät.

Pykälässä säädetään vakuutusoikeuden esittelijöiden kelpoisuudesta ja virkanimikkeistä sekä heidän nimittämisestään.

Lakiehdotuksessa ei ole erityissäännöstä lyhytaikaisten esittelijöiden nimittämisestä määräajaksi, vaan kaikki nimitykset käsiteltäisiin vakuutusoikeuden hallintoistunnossa. Sen sijaan 2. lakiehdotuksessa tuomareiden nimittämislain muuttamiseksi vakuutusoikeuden ylituomarille ehdotetaan annettavaksi toimivalta nimittää tuomari vakuutusoikeuteen enintään kahden kuukauden määräajaksi. Tällainen 1. ja 2. lakiehdotuksen nimitystoimivaltaa koskevien säännösten eroavuus johtaa tarpeettomaan byrokratiaan. Valiokunta ehdottaakin, että pykälän 4 momenttiin lisätään säännös, jonka mukaan vakuutusoikeuden ylituomari voi nimittää kansliapäällikön, asessorin ja vakuutusoikeussihteerin enintään kahden kuukauden määräajaksi.

11 §. Työoloja tai yritystoimintaa tuntevat jäsenet.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa säädetään "erorahasta ja koulutukseen myönnettävästä tuesta".

Koulutus- ja erorahastosta annettu laki kumotaan 1.1.2003, kuten edellä yleisperusteluissa on selostettu. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa mainittujen sanojen poistamista pykälän 1 momentista.

18 §. Päätöksen poistaminen.

Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viimeiseksi valitusasteeksi tuleva vakuutusoikeus voi poistaa lainvoimaisen päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi erikseen säädetyin tavoin.

Valiokunta ehdottaa pykälän täydentämistä menettelysäännöksillä siten, että siihen lisätään viittaus hallintolainkäyttölakiin. Tarkoituksena on, että menettelyssä noudatetaan hallintolainkäyttölain 68 §:ssä säädettyä.

19 §. Päätöksen purkaminen.

Pykälässä on säännökset korkeimman hallinto-oikeuden toimivallasta purkaa vakuutusoikeuden päätös menettelyvirheen johdosta.

Edellä yleisperusteluissa esitettyyn korkeimman oikeuden asemaa koskevaan kantaansa viitaten valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 3 momentti, jonka mukaan korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole pykälässä tarkoitettua purkutoimivaltaa päätökseen, johon voidaan hakea muutosta ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla korkeimmalta oikeudelta.

3. Laki eläkkeensaajien asumistukilain 10 §:n muuttamisesta

Johtolause.

Johtolauseessa on jäänyt ottamatta huomioon lainmuutos 684/2002. Sen sijaan siinä on viittaus lakiin 887/1994, jota ei enää tarvita, koska 10 §:n kumpaakin momenttia on myöhemmin muutettu. Valiokunta on tehnyt johtolauseeseen näistä johtuvat korjaukset.

4. Laki kansaneläkelain 73 §:n muuttamisesta

73 §.

Pykälän 2 momentin mukaan tarkastuslautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen.

Pykälästä puuttuu menettelysäännös. Kun vakuutusoikeudessa ehdotetaan edelleen sovellettavaksi hallintomenettelylakia, on luontevaa, että sitä noudatetaan myös valitusta tehtäessä. Valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään maininta siitä, että valitusmenettelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia.

5. Laki koulutus- ja erorahastosta annetun lain 3 b ja 3 d §:n muuttamisesta

Yleisperusteluissa on todettu, että koulutus- ja erorahastosta annettu laki kumotaan 1.1.2003, kun uusi koulutusrahastolaki tulee voimaan. Tästä seuraa, että 5. lakiehdotus on tarpeettomaksi käyneenä hylättävä.

Uusi koulutusrahastolaki eroaa rakenteeltaan ja etuuksiltaan aikaisemmasta laista. Siinä ei tarvita kumottavaan lakiin ehdotettuja muutoksia.

6. Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 9 ja 14 §:n muuttamisesta

9 §. Muutoksenhaku.

Pykälän 1 momentin mukaan opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen.

Valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään samoin perustein kuin edellä 4. lakiehdotuksen 73 §:n kohdalla maininta siitä, että valitusmenettelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia.

14 §. Viittaussäännös.

Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutusoikeus voi poistaa lainvoimaisen päätöksen samoin kuin muissakin vakuutusoikeuden toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Pykälää kirjoitettaessa ei ole otettu huomioon siihen lailla 692/2002 tehtyjä muutoksia. Valiokunta ehdottaa lainmuutoksesta johtuvien sanonnallisten muutosten tekemistä pykälään.

Johtolause.

Myös johtolauseessa on jäänyt ottamatta huomioon lainmuutos 692/2002. Valiokunta on tehnyt johtolauseeseen tästä johtuvan korjauksen.

7. Laki sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain 7 ja 8 §:n muuttamisesta

7 §.

Pykälän 3 momentin mukaan tapaturmalautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen.

Valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään samoin perustein kuin edellä 4. lakiehdotuksen 73 §:n kohdalla maininta siitä, että valitusmenettelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia.

8. Laki palkkaturvalain 26 §:n muuttamisesta

26 §. Hallintovalitus.

Pykälän 2 momentin mukaan työttömyysturvalautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen.

Valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään samoin perustein kuin edellä 4. lakiehdotuksen 73 §:n kohdalla maininta siitä, että valitusmenettelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia.

Pykälän 3 momenttiin on tehtävä em. lisäyksestä johtuva lakitekninen korjaus.

9. Laki merimiesten palkkaturvalain 24 §:n muuttamisesta

24 §. Hallintovalitus.

Pykälän 2 momentin mukaan työttömyysturvalautakunnan (merimiehiä koskevaan) päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen.

Valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään samoin perustein kuin edellä 4. lakiehdotuksen 73 §:n kohdalla maininta siitä, että valitusmenettelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia.

Pykälän 3 momenttiin on tehtävä em. lisäyksestä johtuva lakitekninen korjaus.

10. Laki tapaturmavakuutuslain 43 ja 53 d §:n muuttamisesta

43 §.

Pykälän 1 momentin mukaan tapaturmalautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen. Valiokunta viittaa edellä 4. lakiehdotuksen 73 §:n kohdalla tehtyyn lisäykseen ja ehdottaa, että momenttiin lisätään maininta siitä, että valitusmenettelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia.

53 d §.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan ylimääräisen muutoksenhaun mahdollisuus vakuutusoikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Ylimääräinen muutoksenhaku korkeimman oikeuden päätöksestä ohjautuisi kuitenkin edelleen korkeimpaan oikeuteen.

Valiokunta on edellä yleisperusteluissa päätynyt siihen, ettei korkeimman oikeuden toimivaltaa muuteta. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, ettei momenttia muuteta. Tämän johdosta pykälä on poistettava lakiehdotuksesta.

Voimaantulosäännös.

Voimaantulosäännöksen 2 momentissa on 53 d §:n muuttamiseen liittyvä siirtymäsäännös. Kun valiokunta ei puolla 53 d §:n muuttamista, on myös voimaantulosäännöksen 2 momentti poistettava lakiehdotuksesta.

Johtolause ja lain nimike.

Valiokunnan 53 d §:n kohdalla tekemästä muutoksesta seuraa, että myös johtolausetta ja lain nimikettä on tarkistettava.

11. Laki rikosvahinkolain 27 §:n 3 momentin kumoamisesta ja

12. Laki sotilasvammalain 25 §:n 3 momentin kumoamisesta

Sekä 11. että 12. lakiehdotuksessa ehdotetaan kumottavaksi voimassa olevat säännökset ylimääräisestä muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen. Kun valiokunta edellä esitetyin perustein ehdottaa korkeimman oikeuden toimivallan säilyttämistä ennallaan, on 11. ja 12. lakiehdotus hylättävä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,

että 5., 11. ja 12. lakiehdotus hylätään,

että 1., 3., 4. ja 6.—10. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset),

että lakialoite LA 150/2001 vp hylätään,

että toimenpidealoite TPA 246/2001 vp hylätään ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Vakuutusoikeuslaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Vakuutusoikeuden tehtävä ja henkilöstö

1—7 §

(Kuten HE)

8 §

Esittelijät

(1—3 mom. kuten HE)

Kansliapäällikön, asessorin ja vakuutusoikeussihteerin nimittää vakuutusoikeuden hallintoistunto. Vakuutusoikeuden ylituomari voi kuitenkin nimittää kansliapäällikön, asessorin ja vakuutusoikeussihteerin enintään kahden kuukauden määräajaksi.

2 luku

Asioiden käsittely vakuutusoikeudessa

9 ja 10 §

(Kuten HE)

11 §

Työoloja tai yritystoimintaa tuntevat jäsenet

Vakuutusoikeudessa osallistuu tässä pykälässä tarkoitettujen asioiden käsittelyyn kaksi työelämän ja työmarkkinoiden tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevaa jäsentä. Heidät ja heidän varajäsenensä määrätään

1) edustavimpien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ehdotuksesta, kun on kysymys

a) yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevien työeläkeasioista;

b) tapaturmavakuutus- tai sotilastapaturma-asioista; tai

c) työttömyyspäivärahasta, työmarkkinatuesta, työvoimapoliittisesta koulutustuesta, koulutuspäivärahasta, aikuiskoulutustuesta, ylläpitokorvauksesta, vuorottelukorvauksesta, palkkaturvasta (poist.) taikka siitä, että henkilön pääsy työttömyyskassan jäseneksi on evätty tai hänet on erotettu kassan jäsenyydestä;

(2—5 kohta kuten HE)

(2 mom. kuten HE)

12—17 §

(Kuten HE)

3 luku

Ylimääräinen muutoksenhaku

18 §

Päätöksen poistaminen

Vakuutusoikeus voi poistaa lainvoimaisen päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi siten kuin siitä erikseen säädetään. Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta. Menettelystä päätöksen poistamisessa on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään valituksesta.

(2 mom. kuten HE)

19 §

Päätöksen purkaminen

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Päätöksen purkamista koskevia 1 momentin säännöksiä ei sovelleta päätökseen, johon voidaan hakea muutosta ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla korkeimmalta oikeudelta. (Uusi 3 mom.)

4 luku

Erinäiset säännökset

20—24 §

(Kuten HE)

_______________

3.

Laki

eläkkeensaajien asumistukilain 10 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 10 §, sellaisena kuin se on laeissa (poist.) 981/1996 ja 684/2002, seuraavasti:

10 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

4.

Laki

kansaneläkelain 73 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 73 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 886/1994, seuraavasti:

73 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tarkastuslautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

6.

Laki

lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 9 ja 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta 10 päivänä tammikuuta 1997 annetun lain (48/1997) 9 §:n 1 ja 3 momentti sekä 14 §, sellaisina kuin ne ovat laeissa 344/2001 ja 692/2002, seuraavasti:

9 §

Muutoksenhaku

Koulumatkatukea koskevaan Kansaneläkelaitoksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla opintotuen muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(3 mom. kuten HE)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 §

Viittaussäännös

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä opintotukilaissa säädetään opintotuen toimeenpanosta, tarkistamisesta ja keskeyttämisestä, takaisinperinnästä, itseoikaisusta, päätöksen poistamisesta, tietojen saamisesta, käytöstä ja luovuttamisesta, ulosmittaus- ja siirtokiellosta sekä rahoituksesta.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

7.

Laki

sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain 7 ja 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille 17 päivänä tammikuuta 1991 annetun lain (118/1991) 7 §:n 3 momentti ja 8 §:n 2 momentti seuraavasti:

7 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tapaturmalautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

8 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

8.

Laki

palkkaturvalain 26 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1998 annetun palkkaturvalain (866/1998) 26 §:n 2 momentti ja

lisätään 26 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

26 §

Hallintovalitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työttömyysturvalautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätöksen tiedoksisaantia koskee, mitä 1 momentissa säädetään.

Ylimääräisestä muutoksenhausta palkkaturva-asiassa annettuun 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain (poist.) 11 luvussa säädetään.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

9.

Laki

merimiesten palkkaturvalain 24 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 15 päivänä joulukuuta 2000 annetun merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) 24 §:n 2 momentti ja

lisätään 24 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

24 §

Hallintovalitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työttömyysturvalautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätöksen tiedoksisaantia koskee, mitä 1 momentissa säädetään palkkaturvapäätöksen tiedoksisaannista.

Ylimääräisestä muutoksenhausta palkkaturva-asiassa annettuun 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain (poist.) 11 luvussa säädetään.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

10.

Laki

tapaturmavakuutuslain 43 (poist.) §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 43 §:n 1 momentti (poist.), sellaisena kuin se on laissa 948/1992 (poist.), seuraavasti:

43 §

Kun vakuutuslaitokselle on tehty ilmoitus työtapaturmasta ja oikeus korvaukseen on riidaton, mutta vakuutuslaitos katsoo korvausvelvollisuuden kuuluvan toiselle vakuutuslaitokselle, on ensiksi mainittu vakuutuslaitos velvollinen viipymättä korvausvelvollisen vakuutuslaitoksen puolesta suorittamaan asianomaiselle korvauksen ennakkona määrän, joka suuruudeltaan likimääräisesti vastaa korvauksen määrää. Jollei päästä yksimielisyyteen siitä, mikä vakuutuslaitos on korvausvelvollinen, on tämä kysymys alistettava tapaturmalautakunnan ratkaistavaksi. Tapaturmalautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

53 d §

(Poist.)

_______________

Voimaantulosäännös

(1 mom. kuten HE)

(2 mom. poist.)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto toteuttaa nykyaikaisen järjestelmän, jonka avulla lainvalmistelijat voivat luotettavasti selvittää samanaikaisesti vireillä olevat samaa lainkohtaa koskevat uudistushankkeet.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Henrik Lax /r
  • vpj. Matti Vähänäkki /sd
  • jäs. Sulo Aittoniemi /alk
  • Leena-Kaisa Harkimo /kok (osittain)
  • Erkki Kanerva /sd
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Seppo Lahtela /kesk
  • Annika Lapintie /vas
  • Kari Myllyniemi /kesk
  • Kirsi Ojansuu /vihr
  • Veijo Puhjo /vas
  • Tero Rönni /sd
  • Mauri Salo /kesk
  • Petri Salo /kok
  • Timo Seppälä /kok
  • Marja Tiura /kok (osittain)
  • Harry Wallin /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Kaisa  Vuorisalo