Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa

2 §. Lain soveltamisala.

Pykälän 2 momentin mukaan ehdotettua lakia sovelletaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, hallinto-oikeudessa ja vakuutusoikeudessa. Lisäksi lain säännökset koskevat myös markkinaoikeutta, työtuomioistuinta ja muutoksenhakuasioita käsittelemään perustettua lautakuntaa silloin, kun asian käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996).

Lakivaliokunta on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa säädettävää lakia koskevassa mietinnössään (LaVM 24/2006 vp) ehdottanut, että työtuomioistuimeen sovelletaan vain mainittua lakia. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että viittaus työtuomioistuimeen poistetaan nyt esillä olevasta säännöksestä.

4 §. Oikeudenkäyntiä koskevien tietojen julkisuus.

Pykälässä säädetään oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkisuudesta. Sen 1 momentin mukaan julkisia ovat, jollei 5 §:stä muuta johdu, mm. tiedot asianosaisen tai muun asiaan osallisen henkilöllisyydestä. Ehdotetussa muodossa säännös viittaa "henkilöllisyys"-termin vuoksi korostetusti vain luonnollisiin henkilöihin. Koska esimerkiksi asiaan osallisena on usein myös oikeushenkilö, valiokunta ehdottaa, että säännöksessä käytetään "henkilöllisyyden" sijasta ilmaisua "asianosaisen tai muun asiaan osallisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot". Ehdottamansa muutoksen vuoksi valiokunta on kielellisistä syistä tarkistanut momentin alkuosaa.

5 §. Salassa pidettävät tunnistetiedot.

Pykälän 1 momentin mukaan tiedot asianosaisen tai muun asiaan osallisen henkilöllisyydestä olisivat salassa pidettäviä, jos ne yhdessä hallintotuomioistuimen asiakirjarekisteriin tai päätökseen merkittyjen muiden tietojen kanssa ilmaisisivat momenttiin sisältyvässä kolmen kohdan luettelossa mainitun salassapitoperusteen soveltamisalaan kuuluvan seikan.

Hallituksen esityksessä säännöstä perustellaan (s. 22/II) lähinnä yksityisyyden suojalla. Hallintotuomioistuimen päätöksestä ja sen perusteluista voidaan antaa tieto siten, että niistä poistetaan tiedot, joiden avulla asianosainen voidaan tunnistaa. Tästä huolimatta asianosaisen henkilöllisyys on kuitenkin selvitettävissä päätöstä koskevien diaaritietojen — kuten päätöspäivän, diaarinumeron tai taltionumeron — avulla. Tämän vuoksi diaaritietojen kattava julkisuus johtaisi esityksen perustelujen mukaan siihen, että muutoksen hakeminen heikentäisi asianosaisen yksityisyyden suojaa.

Kuten hallituksen esityksen perusteluissakin (s. 22/II) mainitaan, hallintotuomioistuinten diaaritietojen julkisuutta voidaan rajoittaa vain välttämättömistä syistä. Tällaisista rajoituksista säädettäessä joudutaan suhteuttamaan toisiinsa ennen kaikkea yhtäältä oikeudenkäynnin julkisuus ja toisaalta yksityisyyden suoja. Vaikka tunnistetiedot salattaessa muut diaaritiedot — kuten tiedot asian yksilöidystä laadusta ja sen käsittelyn vaiheesta — pysyvätkin julkisina, valiokunnan mielestä salassapitointresseille annetaan ehdotetun säännöksen sanamuodon valossa nyt aiheettoman suuri painoarvo. Paremman tasapainon saavuttamiseksi valiokunta ehdottaa momenttia täydennettäväksi niin, että asianosaisen tai muun asiaan osallisen tunnistetiedot voidaan pitää salassa vain, jos se on välttämätöntä momentissa tarkoitettujen etujen suojelemiseksi. Näin ollen kussakin tapauksessa on huolellisesti erikseen harkittava, seuraako säännöksessä tarkoitettujen tunnistetietojen julkisuudesta, että ne muihin oikeudenkäyntiä koskeviin tietoihin yhdistettyinä todella ilmaisevat momenttiin sisältyvässä luettelossa tarkoitetun, salassa pidettävän seikan. Valiokunta korostaa välttämättömyys-vaatimuksesta johtuvan, että kovin vähäisenä pidettävä mahdollisuus tällaisen seikan paljastumiseen ei vielä oikeuta pitämään tunnistetietoja salassa. Lisäksi on erikseen harkittava, missä oikeudenkäynnin vaiheessa tunnistetietojen salassapitoon oikeuttava seuraus syntyy.

Lakivaliokunta muistuttaa myös siitä julkisuuslain valmisteluasiakirjoissa mainitusta seikasta, että diaareilla ja niitä vastaavilla asiakirjahakemistoilla on keskeinen merkitys julkisuusperiaatteen käytännön toteutumisen kannalta (ks. HE 30/1998 vp, s. 58 s.). Tästä sekä lain 1 ja 4 §:n julkisuutta korostavasta pääsäännöstä johtuu valiokunnan mielestä vaatimus, jonka mukaan nyt esillä olevaa pykälää on poikkeussäännöksenä sovellettava suppeasti niin, että diaarien ja vastaavien asiakirjarekisterien julkisuus voidaan pitää mahdollisimman laajana.

Valiokunta on tehnyt momenttiin samanlaisen sanonnallisen tarkistuksen kuin edellä 4 §:n 1 momenttiin.

6 §. Salassa pidettävän tunnistetiedon antaminen.

Pykälässä säädetään niistä tilanteista, joissa tunnistetieto voidaan antaa siitä huolimatta, että se on 5 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettävä.

Tietyn tyyppisissä asioissa diaaritietojen salassapito saattaa olla välttämätöntä heti asian vireilletulosta lähtien, jotta henkilön yksityiselämään liittyvää erittäin arkaluonteista tietoa voidaan suojata. Näin on esimerkiksi silloin, kun henkilö otetaan mielenterveyslain (1116/1990) perusteella tahdosta riippumattomaan hoitoon. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että tällöin ehdotetut säännökset saattaisivat ainakin ääritapauksissa johtaa tilanteeseen, jossa edes lähiomaiset eivät voisi saada tietoa henkilön tilanteesta.

Tämän tyyppisten seurausten estämiseksi valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 2 momentin. Sen mukaan muutoin salassa pidettävät asianosaisen tunnistetiedot saa antaa tämän lailliselle edustajalle, lähiomaiselle tai muulle läheiselle, jos se on perustellusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien ja etujen turvaamiseksi. Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun henkilö otetaan tahdosta riippumattomaan hoitoon ja on aiheellista ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvojan määräämiseksi hänelle. Tiedon saantiin oikeutettu henkilöpiiri on määritelty samalla tavoin kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 9 §:ssä (ks. HE 185/1991 vp, s. 17/I). Jotta yksityisyyden suojaa ei tällaisissakaan tapauksissa tarpeettomasti kavennettaisi, tietoja pyytävän tulee ehdotetun säännöksen mukaan kuitenkin aina esittää perusteltu syy tiedustelulleen. Tällaiseksi syyksi voidaan hyväksyä yleisluonteinenkin ilmoitus siitä, mitä tarkoitusta varten tietoja pyydetään. Lisäksi tietojen luovuttamista harkittaessa tulee luonnollisesti ottaa huomioon myös asianosaisen itsensä mahdollisesti ilmaisema tahto siitä, ettei hänen asiaansa koskevia tietoja luovuteta edes lähiomaisille.

7 §. Oikeudenkäyntiasiakirja.

Pykälä sisältää oikeudenkäyntiasiakirjan määritelmän. Valiokunta on tehnyt pykälän ensimmäiseen virkkeeseen sanonnallisen tarkistuksen.

20 §. Muutoksenhaku hallintoasiana tehtyyn päätökseen.

Pykälän 1 momentissa säädetään muutoksenhausta tiettyihin, säännöksessä nimettyjen tuomioistuinten tekemiin oikeudenkäynnin julkisuutta koskeviin ratkaisuihin. Koska valiokunta on edellä 2 §:n kohdalla ehdottanut, että nyt esillä olevaa lakia ei sovelleta työtuomioistuimeen, on viittaus siihen poistettava momentista.

2. Laki hallinto-oikeuslain 12 ja 22 §:n muuttamisesta

Hallinto-oikeuslain 12 ja 22 §:ää ehdotetaan muutettaviksi niin, että niissä molemmissa viitataan lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen 12 § on kokonaisuudessaan muutettu lailla 675/2006, joka on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Uudessa 12 §:ssä on kolme momenttia, jolloin nyt ehdotettu säännös sijoittuu pykälän 4 momentiksi.

Tapahtuneen muutoksen vuoksi lakivaliokunta on tarkistanut lakiehdotuksen johtolausetta.

3. Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 8 ja 16 c §:n muuttamisesta

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että 8 §:stä ilmenisi korkeimman hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus oikeudenkäynnin julkisuutta koskevissa asioissa. Lisäksi 16 c §:ään ehdotetaan lisättäväksi viittaus lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettu laki on kokonaisuudessaan uudistettu. Laki on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Ehdotettua 8 §:ää vastaava sääntely sisältyy uuden lain 6 §:ään. Näin ollen 8 §:ää koskeva ehdotus on käynyt tarpeettomaksi, minkä vuoksi valiokunta on poistanut sen lakiehdotuksesta.

Uuteen korkeinta hallinto-oikeutta koskevaan lakiin ei sisälly oikeudenkäynnin julkisuutta koskevia erityissäännöksiä, koska lakia valmisteltaessa otettiin jo huomioon nyt käsiteltävänä oleva lakiehdotus. Uutta lakia säädettäessä oli kuitenkin tiedossa, että se tulee voimaan ennen nyt käsiteltävänä olevaa lakia, minkä vuoksi aiemman lain 16 c § ja siihen sisältynyt oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva sääntely jätettiin vielä voimaan. Koska mainittu erityissääntely ei oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan uuden sääntelyn voimaantultua ole enää tarpeen eikä vastasäädettyä lakia korkeimmasta hallinto-oikeudesta ole aiheellista muuttaa lisäämällä siihen pelkkä viittaussäännös oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa säädettävään lakiin, valiokunta on muuttanut lakiehdotuksen tarkoittamaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun aiemman lain vielä voimassa olevan 16 c §:n kumoamista.

5. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta

16 §. Asiakirjan antamistavat.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jossa rajoitettaisiin tiedon antamistapoja silloin, kun viranomaisen kuvaama kuulustelu tai muu tapahtuma on kuvattu videotallenteelle tai muulle vastaavalle tallenteelle. Tällöin tallenteesta saisi antaa kopion vain erityisestä syystä, jollei tallenteella esiintyvä kuultava henkilö anna luovuttamiseen suostumustaan.

Ehdotettu säännös on hallituksen esityksen perustelujen (s. 44/II) mukaan tarpeellinen sen vuoksi, että videointia käytetään yhä useammin tietojen tallentamisessa. Vastaavan tyyppinen säännös on ehdotettu otettavaksi myös oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa koskevaan lakiin. Ehdotuksesta antamassaan mietinnössä (LaVM 24/2006 vp) lakivaliokunta on pitänyt säännösehdotuksen perusteluista ilmi käyvää huolta yksityisyyden suojan toteutumisesta sinänsä aiheellisena. Se on kuitenkin samalla katsonut, että kyseinen säännös on sen tarkoitukseen nähden tarpeettoman joustamaton.

Edellä esittämistään syistä lakivaliokunta ehdottaa myös nyt esillä olevaa momenttia muutettavaksi niin, että kopio tallenteesta luovutetaan vain, jos tallenteella kuultava henkilö siihen suostuu tai jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on ilmeistä, ettei kopion antaminen johda hänen yksityisyyden suojansa loukkaamiseen. Tällöin siis edellytetään, että tuomioistuin ennen tallenteen julkisuutta koskevaa ratkaisua tekee asiassa erityisesti tallenteen sisällön huomioon ottavan arvion niistä seurauksista, joihin kopion luovuttaminen voi johtaa. Toisaalta on korostettava sitä, että vaikka tuomioistuin luovuttaisikin tallenteesta kopion, siitä ei vielä sinällään seuraa oikeutta saattaa tallenteen sisältö esimerkiksi joukkotiedotusvälineen avulla yleisön saataviin. Tätä kysymystä on arvioitava muun lainsäädännön ja tiedotusvälineiden itsesääntelynormiston avulla.

24 §. Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat.

Pykälän 1 momentin 27 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi maininta nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmasta.

Viime vuoden lokakuun alusta tuli voimaan uusi vankeuslaki (767/2005), jonka myötä vankeinhoidon yhdeksi keskeiseksi välineeksi tuli rangaistusajan suunnitelman laatiminen jokaiselle vangille. Tämä asiakirja sisältää vankeuslain 4 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan suunnitelman vangin sijoittamisesta, toiminnasta rangaistusaikana, valvotusta koevapaudesta ja ehdonalaisesta vapauttamisesta sekä poistumisluvan myöntämisestä. Hyvissä ajoin ennen vangin todennäköistä vapauttamista suunnitelmaa täydennetään vapauttamissuunnitelmalla ja valvontasuunnitelmalla. Valiokunnan arvion mukaan kyseiset asiakirjat sisältävät vangin olosuhteista ja häneen kohdistettavista toimenpiteistä sellaisia tietoja, että niiden on syytä olla salassa pidettäviä. Siksi valiokunta ehdottaa, että nämä suunnitelmat mainitaan tässä kohdassa nimenomaisesti.

Vankeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä säädettiin myös laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä. Sen mukaisesti elinkautiseen vankeuteen tai koko rangaistuksen rangaistuslaitoksessa suorittamaan määrätyn ehdonalaista vapauttamista koskeva asia käsitellään Helsingin hovioikeudessa, jossa se tulee vireille vangin hakemuksella. Tämän hakemuksen johdosta Rikosseuraamusviraston on annettava lausunto hovioikeudelle. Tässä lausunnossaan Rikosseuraamusviraston on todettava, puoltaako vai vastustaako se vapauttamista ja onko vanki määrättävä rikoslain 2 c luvussa tarkoitettuun valvottuun koevapauteen. Rikoslain 2 c luvun 12 §:ssä tarkoitettua koko rangaistusajan vankilassa suorittamisen uutta käsittelyä varten Helsingin hovioikeuden on myös pyydettävä lausunto siitä, onko koko rangaistusaikaa suorittavaa enää pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Tämä lausunto ei edellytä uutta mielentilatutkimusta vaan lausuntoa niistä seikoista, joiden perusteella tuomittua on aikanaan pidetty vaarallisena.

Valiokunnan mielestä myös edellä mainitut, pitkäaikaisvankien vapauttamiseen liittyvät lausunnot ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden salassapito on perusteltua. Siksi valiokunta ehdottaa, että kohtaan lisätään niitä koskeva maininta.

8. Laki kunnallisen eläkelain 155 §:n muuttamisesta

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen HE 86/2006 vp pohjalta lain kunnallisen eläkelain muuttamisesta. Laki on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Lainmuutoksella kunnallisen eläkelain säännökset on sovitettu yhteen niin ikään tämän vuoden alusta voimaan tulleen yksityisen sektorin työeläketurvaa koskevan uuden työntekijän eläkelain kanssa. Samalla kuntien eläkelautakunta on lakkautettu. Muutosta haetaan edelleen kunnallisen eläkelain mukaan, mutta asiat käsittelee työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (ks. HE 91/2006 vp). Aiemman lain mukaiset 155 §:n säännökset on tarpeettomina poistettu laista. Tämän vuoksi nyt esillä oleva ehdotus kunnallisen eläkelain 155 §:n muuttamisesta on käynyt tarpeettomaksi, ja se on hylättävä.

9. Laki valtion eläkelain 23 a §:n muuttamisesta

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen eduskunta on hyväksynyt valtion eläkelain kokonaisuudistuksen, joka on tullut voimaan tämän vuoden alusta (ks. HE 173/2006 vp). Samalla valtion eläkelautakunta on lakkautettu, ja sille kuuluneet asiat käsittelee nykyisin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (ks. HE 91/2006 vp). Tähän esitykseen sisältyvän 7. lakiehdotuksen mukaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettuun lakiin otetaan viittaussäännös oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa säädettävään lakiin. Tämän vuoksi nyt esillä oleva ehdotus on käynyt tarpeettomaksi, ja se on hylättävä.

11. Laki työttömyysturvalain 12 luvun 3 §:n muuttamisesta

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on annettu laki työttömyysturvalain muuttamisesta (1089/2006), joka on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Kyseisellä lailla työttömyysturvalautakunnan nimi on muutettu työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnaksi, ja siitä säädetään työttömyysturvalain uudessa 12 a luvussa. Tämän vuoksi lakiehdotus on muutettava koskemaan työttömyysturvalain 12 a luvun 5 §:n 3 momenttia. Koska työttömyysturvalain 12 a luvun 5 §:n 1 ja 2 momentti koskevat suullisen käsittelyn järjestämistä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa, valiokunta on poistanut nyt esillä olevan lakiehdotuksen kaksi ensimmäistä virkettä.

Edellä mainittujen muutosten vuoksi valiokunta on myös tarkistanut lakiehdotuksen nimikettä, luvun numeroa ja otsikkoa sekä pykälän otsikkoa.

12. Laki sairausvakuutuslain 17 luvun 8 §:n muuttamisesta

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on annettu laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (1301/2006), joka on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Kyseisellä lailla sosiaalivakuutuslautakunnat on lakkautettu ja niissä käsitellyt asiat on siirretty perustettuun sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Samassa yhteydessä sairausvakuutuslain 17 luvun 8 § on kumottu. Tämän vuoksi nyt esillä oleva lakiehdotus on käynyt tarpeettomaksi, ja se on hylättävä.

14. Laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 15 §:n muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)

15 §. Käsittelyn julkisuus.

Tämän vuoden alusta on edellä 12. lakiehdotuksen kohdalla selostetuin tavoin tullut voimaan laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta (1299/2006). Sen 15 §:ssä säädetään käsittelyn julkisuudesta muutoksenhakulautakunnassa. Kyseinen säännös on nyt käsiteltävänä olevan 1. lakiehdotuksen vuoksi tarpeen muuttaa tähän kohdistuvaksi viittaussäännökseksi, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi tätä tarkoittavan uuden lakiehdotuksen.