Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa
2 §. Lain soveltamisala.
Pykälän 2 momentin mukaan ehdotettua
lakia sovelletaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, hallinto-oikeudessa ja
vakuutusoikeudessa. Lisäksi lain säännökset koskevat
myös markkinaoikeutta, työtuomioistuinta ja muutoksenhakuasioita
käsittelemään perustettua lautakuntaa
silloin, kun asian käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996).
Lakivaliokunta on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa säädettävää
lakia
koskevassa mietinnössään (LaVM 24/2006 vp)
ehdottanut, että työtuomioistuimeen
sovelletaan vain mainittua lakia. Tämän vuoksi
valiokunta ehdottaa, että viittaus työtuomioistuimeen
poistetaan nyt esillä olevasta säännöksestä.
4 §. Oikeudenkäyntiä koskevien
tietojen julkisuus.
Pykälässä säädetään
oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkisuudesta.
Sen 1 momentin mukaan julkisia ovat, jollei 5 §:stä muuta
johdu, mm. tiedot asianosaisen tai muun asiaan osallisen
henkilöllisyydestä. Ehdotetussa muodossa säännös
viittaa "henkilöllisyys"-termin vuoksi korostetusti vain
luonnollisiin henkilöihin. Koska esimerkiksi asiaan osallisena
on usein myös oikeushenkilö, valiokunta ehdottaa, että säännöksessä käytetään
"henkilöllisyyden" sijasta ilmaisua "asianosaisen tai muun
asiaan osallisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot". Ehdottamansa
muutoksen vuoksi valiokunta on kielellisistä syistä tarkistanut
momentin alkuosaa.
5 §. Salassa pidettävät tunnistetiedot.
Pykälän 1 momentin mukaan tiedot
asianosaisen tai muun asiaan osallisen henkilöllisyydestä olisivat
salassa pidettäviä, jos ne yhdessä hallintotuomioistuimen
asiakirjarekisteriin tai päätökseen merkittyjen
muiden tietojen kanssa ilmaisisivat momenttiin sisältyvässä kolmen
kohdan luettelossa mainitun salassapitoperusteen soveltamisalaan kuuluvan
seikan.
Hallituksen esityksessä säännöstä perustellaan
(s. 22/II) lähinnä yksityisyyden
suojalla. Hallintotuomioistuimen päätöksestä ja
sen perusteluista voidaan antaa tieto siten, että niistä poistetaan
tiedot, joiden avulla asianosainen voidaan tunnistaa.
Tästä huolimatta asianosaisen henkilöllisyys
on kuitenkin selvitettävissä päätöstä koskevien
diaaritietojen — kuten päätöspäivän,
diaarinumeron tai taltionumeron — avulla. Tämän
vuoksi diaaritietojen kattava julkisuus johtaisi esityksen
perustelujen mukaan siihen, että muutoksen hakeminen heikentäisi
asianosaisen yksityisyyden suojaa.
Kuten hallituksen esityksen perusteluissakin (s. 22/II)
mainitaan, hallintotuomioistuinten diaaritietojen julkisuutta
voidaan rajoittaa vain välttämättömistä syistä.
Tällaisista rajoituksista säädettäessä joudutaan
suhteuttamaan toisiinsa ennen kaikkea yhtäältä oikeudenkäynnin
julkisuus ja toisaalta yksityisyyden suoja. Vaikka tunnistetiedot
salattaessa muut diaaritiedot — kuten tiedot asian yksilöidystä laadusta
ja sen käsittelyn vaiheesta — pysyvätkin
julkisina, valiokunnan mielestä salassapitointresseille
annetaan ehdotetun säännöksen sanamuodon
valossa nyt aiheettoman suuri painoarvo. Paremman tasapainon saavuttamiseksi
valiokunta ehdottaa momenttia täydennettäväksi
niin, että asianosaisen tai muun asiaan osallisen
tunnistetiedot voidaan pitää salassa
vain, jos se on välttämätöntä momentissa
tarkoitettujen etujen suojelemiseksi. Näin ollen kussakin
tapauksessa on huolellisesti erikseen harkittava, seuraako säännöksessä tarkoitettujen
tunnistetietojen julkisuudesta, että ne muihin oikeudenkäyntiä koskeviin
tietoihin yhdistettyinä todella ilmaisevat momenttiin sisältyvässä luettelossa
tarkoitetun, salassa pidettävän seikan. Valiokunta
korostaa välttämättömyys-vaatimuksesta
johtuvan, että kovin vähäisenä pidettävä mahdollisuus
tällaisen seikan paljastumiseen ei vielä oikeuta
pitämään tunnistetietoja salassa. Lisäksi
on erikseen harkittava, missä oikeudenkäynnin
vaiheessa tunnistetietojen salassapitoon oikeuttava seuraus syntyy.
Lakivaliokunta muistuttaa myös siitä julkisuuslain
valmisteluasiakirjoissa mainitusta seikasta, että diaareilla
ja niitä vastaavilla asiakirjahakemistoilla on
keskeinen merkitys julkisuusperiaatteen käytännön
toteutumisen kannalta (ks. HE 30/1998 vp,
s. 58 s.). Tästä sekä lain 1 ja 4 §:n
julkisuutta korostavasta pääsäännöstä johtuu
valiokunnan mielestä vaatimus, jonka mukaan nyt esillä olevaa
pykälää on poikkeussäännöksenä sovellettava
suppeasti niin, että diaarien ja vastaavien asiakirjarekisterien julkisuus
voidaan pitää mahdollisimman laajana.
Valiokunta on tehnyt momenttiin samanlaisen sanonnallisen tarkistuksen
kuin edellä 4 §:n 1 momenttiin.
6 §. Salassa pidettävän
tunnistetiedon antaminen.
Pykälässä säädetään
niistä tilanteista, joissa tunnistetieto voidaan antaa
siitä huolimatta, että se on 5 §:n
1 momentin mukaan salassa pidettävä.
Tietyn tyyppisissä asioissa diaaritietojen salassapito
saattaa olla välttämätöntä heti
asian vireilletulosta lähtien, jotta henkilön
yksityiselämään liittyvää erittäin
arkaluonteista tietoa voidaan suojata. Näin on esimerkiksi
silloin, kun henkilö otetaan mielenterveyslain (1116/1990) perusteella
tahdosta riippumattomaan hoitoon. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty
siihen, että tällöin ehdotetut säännökset
saattaisivat ainakin ääritapauksissa johtaa tilanteeseen,
jossa edes lähiomaiset eivät voisi saada tietoa
henkilön tilanteesta.
Tämän tyyppisten seurausten estämiseksi valiokunta
ehdottaa pykälään lisättäväksi
uuden 2 momentin. Sen mukaan muutoin salassa pidettävät
asianosaisen tunnistetiedot saa antaa tämän lailliselle
edustajalle, lähiomaiselle tai muulle läheiselle,
jos se on perustellusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien
ja etujen turvaamiseksi. Säännös voi
tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun henkilö otetaan
tahdosta riippumattomaan hoitoon ja on aiheellista ryhtyä toimenpiteisiin
edunvalvojan määräämiseksi hänelle.
Tiedon saantiin oikeutettu henkilöpiiri on määritelty
samalla tavoin kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun
lain (785/1992) 9 §:ssä (ks. HE 185/1991 vp,
s. 17/I). Jotta yksityisyyden suojaa ei tällaisissakaan
tapauksissa tarpeettomasti kavennettaisi, tietoja pyytävän tulee
ehdotetun säännöksen mukaan kuitenkin aina
esittää perusteltu syy tiedustelulleen. Tällaiseksi
syyksi voidaan hyväksyä yleisluonteinenkin ilmoitus
siitä, mitä tarkoitusta varten tietoja pyydetään.
Lisäksi tietojen luovuttamista harkittaessa tulee luonnollisesti
ottaa huomioon myös asianosaisen itsensä mahdollisesti
ilmaisema tahto siitä, ettei hänen asiaansa koskevia
tietoja luovuteta edes lähiomaisille.
7 §. Oikeudenkäyntiasiakirja.
Pykälä sisältää oikeudenkäyntiasiakirjan
määritelmän. Valiokunta on tehnyt pykälän
ensimmäiseen virkkeeseen sanonnallisen tarkistuksen.
20 §. Muutoksenhaku hallintoasiana tehtyyn päätökseen.
Pykälän 1 momentissa säädetään muutoksenhausta
tiettyihin, säännöksessä nimettyjen
tuomioistuinten tekemiin oikeudenkäynnin julkisuutta koskeviin
ratkaisuihin. Koska valiokunta on edellä 2 §:n
kohdalla ehdottanut, että nyt esillä olevaa
lakia ei sovelleta työtuomioistuimeen, on viittaus siihen
poistettava momentista.
2. Laki hallinto-oikeuslain 12 ja 22 §:n muuttamisesta
Hallinto-oikeuslain 12 ja 22 §:ää ehdotetaan muutettaviksi
niin, että niissä molemmissa viitataan lakiin
oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.
Hallituksen esityksen antamisen jälkeen 12 § on
kokonaisuudessaan muutettu lailla 675/2006,
joka on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Uudessa
12 §:ssä on kolme momenttia, jolloin
nyt ehdotettu säännös sijoittuu pykälän
4 momentiksi.
Tapahtuneen muutoksen vuoksi lakivaliokunta on tarkistanut lakiehdotuksen
johtolausetta.
3. Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 8 ja
16 c §:n muuttamisesta
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
siten, että 8 §:stä ilmenisi
korkeimman hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus
oikeudenkäynnin julkisuutta koskevissa asioissa. Lisäksi
16 c §:ään ehdotetaan
lisättäväksi viittaus lakiin oikeudenkäynnin
julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.
Hallituksen esityksen antamisen jälkeen korkeimmasta
hallinto-oikeudesta annettu laki on kokonaisuudessaan uudistettu.
Laki on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Ehdotettua
8 §:ää vastaava sääntely
sisältyy uuden lain 6 §:ään. Näin
ollen 8 §:ää koskeva ehdotus
on käynyt tarpeettomaksi, minkä vuoksi valiokunta
on poistanut sen lakiehdotuksesta.
Uuteen korkeinta hallinto-oikeutta koskevaan lakiin ei sisälly
oikeudenkäynnin julkisuutta koskevia erityissäännöksiä,
koska lakia valmisteltaessa otettiin jo huomioon nyt käsiteltävänä oleva
lakiehdotus. Uutta lakia säädettäessä oli
kuitenkin tiedossa, että se tulee voimaan ennen nyt käsiteltävänä olevaa
lakia, minkä vuoksi aiemman lain 16 c § ja
siihen sisältynyt oikeudenkäynnin julkisuutta
koskeva sääntely jätettiin vielä voimaan.
Koska mainittu erityissääntely ei oikeudenkäynnin
julkisuutta koskevan uuden sääntelyn voimaantultua
ole enää tarpeen eikä vastasäädettyä lakia
korkeimmasta hallinto-oikeudesta ole aiheellista muuttaa lisäämällä siihen
pelkkä viittaussäännös oikeudenkäynnin
julkisuudesta hallintotuomioistuimissa säädettävään
lakiin, valiokunta on muuttanut lakiehdotuksen tarkoittamaan korkeimmasta
hallinto-oikeudesta annetun aiemman lain vielä voimassa
olevan 16 c §:n kumoamista.
5. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain
muuttamisesta
16 §. Asiakirjan antamistavat.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan
lisättäväksi säännös,
jossa rajoitettaisiin tiedon antamistapoja silloin, kun viranomaisen
kuvaama kuulustelu tai muu tapahtuma on kuvattu videotallenteelle
tai muulle vastaavalle tallenteelle. Tällöin tallenteesta
saisi antaa kopion vain erityisestä syystä, jollei
tallenteella esiintyvä kuultava henkilö anna luovuttamiseen
suostumustaan.
Ehdotettu säännös on hallituksen
esityksen perustelujen (s. 44/II) mukaan tarpeellinen
sen vuoksi, että videointia käytetään
yhä useammin tietojen tallentamisessa. Vastaavan tyyppinen säännös
on ehdotettu otettavaksi myös oikeudenkäynnin
julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa koskevaan lakiin.
Ehdotuksesta antamassaan mietinnössä (LaVM 24/2006 vp)
lakivaliokunta on pitänyt säännösehdotuksen
perusteluista ilmi käyvää huolta yksityisyyden
suojan toteutumisesta sinänsä aiheellisena. Se
on kuitenkin samalla katsonut, että kyseinen säännös
on sen tarkoitukseen nähden tarpeettoman joustamaton.
Edellä esittämistään syistä lakivaliokunta
ehdottaa myös nyt esillä olevaa momenttia muutettavaksi
niin, että kopio tallenteesta luovutetaan vain, jos tallenteella
kuultava henkilö siihen suostuu tai jos tallenteen sisältö huomioon
ottaen on ilmeistä, ettei kopion antaminen johda hänen
yksityisyyden suojansa loukkaamiseen. Tällöin
siis edellytetään, että tuomioistuin ennen tallenteen
julkisuutta koskevaa ratkaisua tekee asiassa erityisesti tallenteen
sisällön huomioon ottavan arvion niistä seurauksista,
joihin kopion luovuttaminen voi johtaa. Toisaalta on korostettava
sitä, että vaikka tuomioistuin luovuttaisikin tallenteesta
kopion, siitä ei vielä sinällään
seuraa oikeutta saattaa tallenteen sisältö esimerkiksi
joukkotiedotusvälineen avulla yleisön saataviin.
Tätä kysymystä on arvioitava muun lainsäädännön
ja tiedotusvälineiden itsesääntelynormiston
avulla.
24 §. Salassa pidettävät
viranomaisen asiakirjat.
Pykälän 1 momentin 27 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi
maininta nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmasta.
Viime vuoden lokakuun alusta tuli voimaan uusi vankeuslaki (767/2005),
jonka myötä vankeinhoidon yhdeksi keskeiseksi
välineeksi tuli rangaistusajan suunnitelman laatiminen
jokaiselle vangille. Tämä asiakirja sisältää vankeuslain
4 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan suunnitelman
vangin sijoittamisesta, toiminnasta rangaistusaikana, valvotusta
koevapaudesta ja ehdonalaisesta vapauttamisesta sekä poistumisluvan
myöntämisestä. Hyvissä ajoin
ennen vangin todennäköistä vapauttamista
suunnitelmaa täydennetään vapauttamissuunnitelmalla
ja valvontasuunnitelmalla. Valiokunnan arvion mukaan kyseiset asiakirjat
sisältävät vangin olosuhteista ja häneen
kohdistettavista toimenpiteistä sellaisia tietoja, että niiden
on syytä olla salassa pidettäviä. Siksi
valiokunta ehdottaa, että nämä suunnitelmat
mainitaan tässä kohdassa nimenomaisesti.
Vankeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä säädettiin
myös laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä.
Sen mukaisesti elinkautiseen vankeuteen tai koko rangaistuksen rangaistuslaitoksessa
suorittamaan määrätyn ehdonalaista vapauttamista
koskeva asia käsitellään Helsingin hovioikeudessa,
jossa se tulee vireille vangin hakemuksella. Tämän
hakemuksen johdosta Rikosseuraamusviraston on annettava lausunto
hovioikeudelle. Tässä lausunnossaan Rikosseuraamusviraston
on todettava, puoltaako vai vastustaako se vapauttamista ja onko
vanki määrättävä rikoslain
2 c luvussa tarkoitettuun valvottuun koevapauteen. Rikoslain 2 c
luvun 12 §:ssä tarkoitettua koko rangaistusajan
vankilassa suorittamisen uutta käsittelyä varten
Helsingin hovioikeuden on myös pyydettävä lausunto
siitä, onko koko rangaistusaikaa suorittavaa enää pidettävä erittäin
vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Tämä lausunto
ei edellytä uutta mielentilatutkimusta vaan lausuntoa niistä seikoista,
joiden perusteella tuomittua on aikanaan pidetty vaarallisena.
Valiokunnan mielestä myös edellä mainitut, pitkäaikaisvankien
vapauttamiseen liittyvät lausunnot ovat luonteeltaan sellaisia,
että niiden salassapito on perusteltua. Siksi valiokunta
ehdottaa, että kohtaan lisätään
niitä koskeva maininta.
8. Laki kunnallisen eläkelain 155 §:n muuttamisesta
Hallituksen esityksen antamisen jälkeen eduskunta on
hyväksynyt hallituksen esityksen HE 86/2006
vp pohjalta lain kunnallisen eläkelain muuttamisesta.
Laki on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Lainmuutoksella
kunnallisen eläkelain säännökset
on sovitettu yhteen niin ikään tämän
vuoden alusta voimaan tulleen yksityisen sektorin työeläketurvaa
koskevan uuden työntekijän eläkelain
kanssa. Samalla kuntien eläkelautakunta on lakkautettu.
Muutosta haetaan edelleen kunnallisen eläkelain mukaan,
mutta asiat käsittelee työeläkeasioiden
muutoksenhakulautakunta (ks. HE 91/2006 vp).
Aiemman lain mukaiset 155 §:n säännökset
on tarpeettomina poistettu laista. Tämän
vuoksi nyt esillä oleva ehdotus kunnallisen eläkelain
155 §:n muuttamisesta on käynyt tarpeettomaksi,
ja se on hylättävä.
9. Laki valtion eläkelain 23 a §:n muuttamisesta
Hallituksen esityksen antamisen jälkeen eduskunta on
hyväksynyt valtion eläkelain kokonaisuudistuksen,
joka on tullut voimaan tämän vuoden alusta (ks. HE 173/2006 vp).
Samalla valtion eläkelautakunta on lakkautettu, ja sille
kuuluneet asiat käsittelee nykyisin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
(ks. HE 91/2006 vp). Tähän
esitykseen sisältyvän 7. lakiehdotuksen mukaan
työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettuun
lakiin otetaan viittaussäännös oikeudenkäynnin
julkisuudesta hallintotuomioistuimissa säädettävään
lakiin. Tämän vuoksi nyt esillä oleva
ehdotus on käynyt tarpeettomaksi, ja se on hylättävä.
11. Laki työttömyysturvalain 12 luvun 3 §:n muuttamisesta
Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on annettu
laki työttömyysturvalain muuttamisesta (1089/2006),
joka on tullut voimaan tämän vuoden
alusta. Kyseisellä lailla työttömyysturvalautakunnan
nimi on muutettu työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnaksi,
ja siitä säädetään
työttömyysturvalain uudessa 12 a luvussa.
Tämän vuoksi lakiehdotus on muutettava koskemaan
työttömyysturvalain 12 a luvun 5 §:n
3 momenttia. Koska työttömyysturvalain 12 a
luvun 5 §:n 1 ja 2 momentti koskevat suullisen
käsittelyn järjestämistä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa,
valiokunta on poistanut nyt esillä olevan lakiehdotuksen
kaksi ensimmäistä virkettä.
Edellä mainittujen muutosten vuoksi valiokunta on myös
tarkistanut lakiehdotuksen nimikettä, luvun numeroa ja
otsikkoa sekä pykälän otsikkoa.
12. Laki sairausvakuutuslain 17 luvun 8 §:n muuttamisesta
Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on annettu
laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (1301/2006),
joka on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Kyseisellä lailla
sosiaalivakuutuslautakunnat on lakkautettu ja niissä käsitellyt
asiat on siirretty perustettuun sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan.
Samassa yhteydessä sairausvakuutuslain 17 luvun
8 § on kumottu. Tämän vuoksi
nyt esillä oleva lakiehdotus on käynyt tarpeettomaksi,
ja se on hylättävä.
14. Laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun
lain 15 §:n muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)
15 §. Käsittelyn julkisuus.
Tämän vuoden alusta on edellä 12.
lakiehdotuksen kohdalla selostetuin tavoin tullut voimaan
laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta (1299/2006).
Sen 15 §:ssä säädetään
käsittelyn julkisuudesta muutoksenhakulautakunnassa. Kyseinen
säännös on nyt käsiteltävänä olevan
1. lakiehdotuksen vuoksi tarpeen muuttaa tähän
kohdistuvaksi viittaussäännökseksi, minkä vuoksi
valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi tätä tarkoittavan
uuden lakiehdotuksen.