Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset
Perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan lailla turvataan
jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa
omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia. Tuomareille,
tuomioistuinten asiantuntijajäsenille ja tuomioistuinten
esittelijöille asetettavat kansalliskieliä koskevat
kelpoisuusvaatimukset ovat yksi tärkeä keino turvattaessa
tämän oikeuden toteutumista käytännössä.
Oikeudellisten kelpoisuusvaatimusten asettamisella voidaan sinänsä luoda
muodolliset edellytykset sille, että oikeus käyttää omaa
kieltään toteutuu perustuslaissa edellytetyllä tavalla.
Käytännössä tilanne ei tosiasiallisen
kielitaidon osalta kuitenkaan ole ongelmaton.
Hallituksen esityksestä (s. 8/II) ilmenee,
että myös kaksikielisissä käräjäoikeuksissa
ja hallinto-oikeuksissa on huomattava määrä tuomareita,
joilla muodollisesti riittävästä kielitaidosta huolimatta
ei ole käytännössä sellaista
kielitaitoa, jota asian käsittely tai muu tehtävien
suorittaminen virka-alueen väestön vähemmistön
kielellä edellyttäisi. Jo tuomareiden nimittämisestä annettua
lakia (205/2000) säädettäessä lakivaliokunta
kiinnitti huomiota siihen, etteivät tuomioistuinten suullisiin
käsittelyihin osallistuvat, äidinkielenään
ruotsia puhuvat henkilöt aina tule oikein ymmärretyiksi.
Valiokunta piti tarpeellisena kiinnittää nimitysmenettelyssä huomiota
siihen, että tuomioistuimiin saadaan riittävästi
ruotsin kielen taitoisia tuomareita (LaVM 1/2000
vp, s. 8/I — HE 109/1999
vp). Valiokunta pitää tarpeellisena,
että tähän edelleen kiinnitetään
huomiota.
Myös tuomareita ja tuomioistuinten muuta lainkäyttöhenkilöstöä koskee
vuoden 2004 alusta voimaan tulevan, julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta
kielitaidosta annetun lain (424/2003) 3 §, jonka
mukaan virkaa täytettäessä on varmistauduttava
siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien
edellyttämä kielitaito. Kielellisten oikeuksien
tosiasiallisen toteutumisen kannalta vielä keskeisempi
kuin mainittu 3 § on valiokunnan mielestä lain
2 §:ään sisältyvä velvoite,
jonka mukaan viranomaisen on koulutusta järjestämällä ja
muilla henkilöstöpoliittisilla toimilla
huolehdittava siitä, että sen henkilöstöllä on
riittävä kielitaito viranomaisen tehtävien
hoitamiseksi kielilaissa (423/2003) ja muussa lainsäädännössä asetettujen
vaatimusten mukaisesti. Tämän mukaisesti valiokunta korostaa
riittävän kielikoulutuksen järjestämisen
tärkeyttä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
tätä varten ei kuitenkaan ole tarkoitus erikseen
osoittaa uusia taloudellisia voimavaroja. Tällaisessa tilanteessa
on syytä kiinnittää huomiota näiden
voimavarojen tehokkaaseen käyttöön kohdentamalla
koulutusta sellaisiin henkilöihin, joiden kielitaidon kohentaminen
on saatavissa aikaan vähimmällä panostuksella.
Erikseen on valiokunnan mielestä harkittava, millaisin
henkilökohtaisin taloudellisin kannustimin voisi olla mahdollista
tukea tuomareiden ja muun lainkäyttöhenkilöstön
kielitaidon kehittämistä. Viime kädessä on
kyse myös siitä, että etenkin tuomarin
ura pidetään lakimieskunnan keskuudessa myös
taloudellisesti kiinnostavana vaihtoehtona huolehtimalla näiden
tehtävien asianmukaisesta palkkauksesta (ks.
myös LaVL 17/2000 vp — K
2/2000 vp). Tällä tavoin voidaan
valiokunnan käsityksen mukaan yleisellä tasolla
pyrkiä turvaamaan kielitaitoisten henkilöiden
hakeutumista näihin tehtäviin.
Saamen kielen taitoa koskevat vaatimukset
Hallituksen esityksessä ei ehdoteta tuomareille tai
muulle lainkäyttöhenkilöstölle
asetettavaksi saamen kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia.
Nykyisinkin saamelaisten oikeus käyttää kieltään
tuomioistuimissa ja saada toimituskirja omalla kielellään
on käytännössä toteutettu tulkkia
ja kääntäjää apuna
käyttäen. Samanaikaisesti tämän
esityksen kanssa eduskunnan käsiteltävänä on
hallituksen esitys saamen kielilaiksi (HE 46/2003
vp). Kyseisen esityksen 14 §:n 3 momentin
mukaan saamen kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on
soveltuvin osin voimassa, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta
kielitaidosta säädetään. Tämän
viittaussäännöksen on nyt käsiteltävänä olevan
esityksen perustelujen (s. 9/II) mukaan tarkoitus koskea
myös tuomareita. Julkishenkilöstön kielitaidosta
annetun lain 7 §:n mukaan valtion viranomaisten henkilöstölle
voidaan ministeriön asetuksella asettaa muiden kuin suomen
ja ruotsin kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia työtehtävien
sitä edellyttäessä, jollei tällaisia
vaatimuksia lain nojalla aseteta valtioneuvoston asetuksella. Valiokunnan
mielestä ei ole asianmukaista, että jos tuomareille
katsotaan tulevaisuudessa tarpeelliseksi asettaa kelpoisuusvaatimukseksi
saamen kielen taito, siitä voitaisiin säätää ministeriön
asetuksella. Valiokunta edellyttää, että jos
tällaisia kelpoisuusvaatimuksia asetetaan, niistä säädetään
tuomareiden kielitaitoa koskevien muiden kelpoisuusvaatimusten tapaan
lailla.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain
muuttamisesta
12 §. Tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa
koskevat kelpoisuusvaatimukset.
Pykälän 3 momentti sisältää valtuutussäännöksen.
Sen mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia
pykälän 1 momentissa säädetyistä kielitaitoa
koskevista kelpoisuusvaatimuksista, jos tuomioistuimeen perustetaan
lailla tai lain nojalla osastoja tai virkoja suomen- ja ruotsinkielisen
väestön kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.
Esityksen perustelujen (s. 15/I) mukaan kysymystä mahdollisten
yksi- tai kaksikielisten osastojen tai yksikköjen perustamisesta
tuomioistuimiin ei kuitenkaan ratkaista tässä vaan
asianomaisten tuomioistuinlakien muutoksen yhteydessä.
Tällaisia esityksiä ei kuitenkaan ole vielä annettu
eduskunnan käsiteltäväksi. Valiokunta ei
pidä tarkoituksenmukaisena, että tuomareiden kielitaitoa
koskevista kelpoisuusvaatimuksista poikkeamista varten lakiin lisätään
valtuutussäännös tilanteessa, jossa ei
vielä ole tietoa kaikkien aiottujen uudistusten tarkasta
sisällöstä. Tämän vuoksi
valiokunta ehdottaa momentin poistamista.
2. Laki hovioikeuslain 6 §:n muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Voimaantulosäännöksen 3 momentin
mukaan määräajaksi esittelijäksi
nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan
loppuun. Voimaantulosäännöksen 4 momentin
mukaan esittelijän määräaikaiseen
virkasuhteeseen yksikieliseen tuomioistuimeen voidaan lain voimaan
tultua nimittää viimeistään
30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi
määräajaksi myös henkilö,
joka ei täytä laissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia
tuomiopiirin toisen kielen suullisen kielitaidon osalta. Esityksen
perustelujen (s. 17/I) mukaan säännöksen
on tarkoitus koskea sekä määräaikaisia virkoja
että virkasuhteita. Tämän tarkoituksen huomioon
ottamiseksi ja voimaantulosäännöksen
momenttien sanamuodon yhtenäistämiseksi valiokunta
ehdottaa säännöksen 3 ja 4 momentissa
käytettäväksi ilmaisua "määräaikaiseksi esittelijäksi".
3. Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Voimaantulosäännöksen 3 momentin
mukaan ennen lain voimaantuloa määräajaksi
käräjäviskaaliksi nimitetty on kielitaidon
osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan
loppuun ja ennen lain voimaantuloa notaariksi nimitetty puolestaan
harjoittelukauden loppuun. Voimaantulosäännöksen
4 momentin mukaan käräjäviskaalin määräaikaiseen virkasuhteeseen
ja notaariksi yksikieliseen tuomioistuimeen voidaan lain voimaan
tultua nimittää viimeistään
30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi
määräajaksi myös henkilö,
joka ei täytä laissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia
tuomiopiirin toisen kielen suullisen kielitaidon osalta. Esityksen
perustelujen (s. 18/I) mukaan säännöksen
on tarkoitus koskea sekä määräaikaisia virkoja
että virkasuhteita. Tämän tarkoituksen huomioon
ottamiseksi ja voimaantulosäännöksen
momenttien sanamuotojen yhtenäistämiseksi valiokunta
ehdottaa säännöksen 3 ja 4 momentin sanamuotoa
tarkistettavaksi.
4. Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 a §:n
muuttamisesta
Johtolause.
Valiokunta ehdottaa oikaistavaksi johtolauseessa olevan virheellisen
säädöskokoelmaviittauksen.
5. Laki hallinto-oikeuslain muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Voimaantulosäännöksen momenttien
sanamuodon yhtenäistämiseksi valiokunta ehdottaa
4 ja 5 momentissa käytettäväksi
ilmaisua "määräaikaiseksi esittelijäksi".
6. Laki vakuutusoikeuslain muuttamisesta
5 a §. Sivutoimisten jäsenten kielitaito,
4 §. Lääkärijäsenten
kelpoisuus ja määrääminen (Uusi) ja
5 §. Muiden sivutoimisten jäsenten määrääminen
(Uusi).
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi sekä vakuutusoikeuden
lääkärijäsenen ja lääkärivarajäsenen
että lain 5 §:ssä tarkoitettujen muiden
sivutoimisten jäsenten kielitaidosta. Valiokunta ei pidä lainsäädäntöteknisesti
onnistuneena ratkaisua, jossa vakuutusoikeuden sivutoimisten jäsenten
kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin
muista heille asetetuista kelpoisuusvaatimuksista erillään omassa
pykälässään. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa, että 5 a § poistetaan
lakiehdotuksesta ja että kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset
lisätään voimassa oleviin 4 §:n
1 momenttiin ja 5 §:n 1 momenttiin.
Voimaantulosäännös.
Valiokunta ehdottaa voimaantulosäännöksen
2 momenttiin tehtäväksi sanonnallisen korjauksen.
Lisäksi valiokunta ehdottaa säännöksessä mainittavaksi
erikseen myös lääkärivarajäsenet
sekä muiden sivutoimisten jäsenten varajäsenet,
koska esityksen perustelujen (s. 21/I) mukaan siirtymäsäännöksen on
tarkoitus koskea myös näitä.
7. Laki työtuomioistuimesta annetun lain 6 §:n
muuttamisesta
6 §.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi
työtuomioistuimen jäsenten ja varajäsenten
kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Ehdotettu säännös
ei kuitenkaan ole lainsäädäntöteknisesti selkeä,
koska se on ymmärrettävissä niin, etteivät
pykälän 1 momentissa asetetut kelpoisuusvaatimukset
enää koskisi 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuja
työtuomioistuimen jäseniä. Tämän vuoksi
lakivaliokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia selkeytettäväksi
poistamalla siitä viittaus saman pykälän
1 momenttiin. Samalla valiokunta ehdottaa momentin sanamuotoa muutettavaksi
siten, että momentista selvästi ilmenee sen koskevan
vain kielitaitoon liittyviä kelpoisuusvaatimuksia.