Yleisperustelut
Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta
tuomittava rangaistus, joka käsittää vähintään
20 ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä,
palkatonta työtä. Yhdyskuntapalvelua on Suomessa
käytetty vuodesta 1991 lähtien ensin alueellisena
ja sittemmin valtakunnallisena kokeiluna. Yleinen seuraamuslaji
yhdyskuntapalvelusta tuli vuonna 1997.
Käsiteltävänä olevan hallituksen
esityksen keskeisenä tarkoituksena on poistaa eräitä yhdyskuntapalvelun
käytännön täytäntöönpanossa havaittuja
ongelmia ja täsmentää lainsäädäntöä. Esityksen
perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen
perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa siihen sisältyvän
lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin
ja muutosehdotuksin.
Muun kuin työn osuus
Voimassa olevan lain mukaan enintään kymmenen
tuntia yhdyskuntapalvelurangaistuksesta voidaan suorittaa muuna
kuin työpalveluna. Muun toiminnan kuin työn tarkoituksena
on vähentää uusintarikollisuutta ja päihteiden
käyttöä sekä edistää yhdyskuntapalvelun
suorittamista asianmukaisesti. Muuta toimintaa toteuttavat nykyisin
muun muassa päihdeklinikat ja Liikenneturva Rikosseuraamuslaitoksen
hyväksymällä tavalla.
Hallituksen esityksessä muun toiminnan kuin työn
osuutta yhdyskuntapalvelussa esitetään lisättäväksi
30 tuntiin. Työn osuuden olisi kuitenkin oltava vähintään
puolet tuomitusta tuntimäärästä.
Lakivaliokunta kannattaa kuntouttavien toimenpiteiden osuuden lisäämistä,
sillä näin voidaan entistä paremmin edistää edellä mainittuja
tavoitteita vähentää uusintarikollisuutta
ja päihdeongelmia. Tämä on tärkeää,
koska lähes joka toisen yhdyskuntapalveluun tuomitun rangaistuksen
perusteena on törkeä rattijuopumus ja päihteiden
käyttö tai päihderiippuvuus on yleinen
ongelma myös muilla muusta rikoksesta yhdyskuntapalveluun
tuomituilla. Muun kuin työn osuuden lisääminen
mahdollistaa myös uusien toimintamuotojen kehittämisen
ja käyttöönoton.
Kuntouttavien toimenpiteiden lisääminen esitetyllä tavalla
ei tuo muutosta siihen nykyisen lain lähtökohtaan,
että yhdyskuntapalvelu on luonteeltaan keskeisesti työpalvelu.
Saadun selvityksen mukaan oikeusministeriössä on
vastikään aloitettu yhdyskuntaseuraamuksia koskevan
lainsäädännön kokonaisuudistuksen
valmistelu toimikuntatyönä, ja tässä yhteydessä arvioidaan
myös yhdyskuntaseuraamuksen kehittämisen edellytyksiä.
Valiokunta pitää kokonaisuudistuksen valmistelua
tärkeänä ja katsoo, että sen
yhteydessä on aiheellista kiinnittää huomiota
päihdeongelmien yleisyyteen tuomittujen keskuudessa. Arvioitaessa
kuntouttavien toimenpiteiden asemaa yhdyskuntapalvelussa on toisaalta
otettava huomioon, että päihdeongelmaisten kuntouttaminen
tapahtuu kuntien vastuulla.
Päihteettömyys ja sen valvonta
Voimassa olevan lain mukaan tuomittu ei saa palvelupaikalla
tai täytäntöönpanon vaatimissa tilaisuuksissa
käyttää alkoholia tai muuta päihdyttävää ainetta
eikä olla sellaisen vaikutuksen alainen. Esityksen keskeisenä tavoitteena
on tehostaa päihteettömyyden valvontaa, sillä muiden
päihteiden kuin alkoholin käytön valvonta- ja
testauskeinot eivät käytännössä ole
riittäviä. Tavoitteen toteuttamiseksi esitetään
nykyistä luotettavampia menetelmiä huumausaineiden käytön
testaamiseksi. Lisäksi esitetään, että huumausaineita
koskeva käyttökielto koskisi koko yhdyskuntapalvelun
aikaa, ei vain työ- tai toimintavelvoitteen aikaa, kuten
alkoholin käyttökielto.
Lakivaliokunta pitää tärkeänä,
että kaikkien päihteiden käyttöön
voidaan puuttua tehokkaasti ja uskottavasti, sillä päihteettömyys
on yhdyskuntapalvelun onnistumisen edellytys. Vastaavaa valvontaa
toteutetaan vankiloissakin. Myös palvelupaikkojen ja niiden
saatavuuden kannalta on keskeistä, että päihteiden
käyttöä valvotaan uskottavasti. Se, että huumausaineiden käyttö on
jo itsessään kriminalisoitu, ei käytännössä ole
riittävän tehokas keino puuttua huumausaineiden
käyttöön yhdyskuntapalvelussa, minkä vuoksi
huumausaineiden käytön kieltäminen myös
yhdyskuntapalvelulain mukaan on perusteltua. Huumausaineiden käyttökiellon
ulottamista koko yhdyskuntapalvelun aikaan puoltaa paitsi se, että huumausaineiden
käyttö on jo itsessään rikos,
myös se, että huumausaineiden käytön
tarkan ajankohdan osoittaminen on käytännössä vaikeaa.
Nykyistä luotettavampien testausmenetelmien käyttöönotto
edistää myös yhdyskuntapalveluun tuomitun
oikeusturvaa. Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta
pitää mainittuja muutosehdotuksia kannatettavina.
Huumausaineiden käyttökiellon ja tehostuvan
päihteettömyyden valvonnan arvioidaan jonkin verran
lisäävän yhdyskuntapalvelurangaistusten
muuntamista vankeudeksi. Toisaalta päihteiden käytön
valvonnan tehostaminen ja muun toiminnan kuin työn osuuden
lisääminen voivat parantaa yhdyskuntapalvelun
suorittamisen edellytyksiä ja näin ehkäistä päihdeongelmia
yhdyskuntapalvelun aikana.
Yksityiskohtaiset perustelut
Laki yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta
Johtolause.
Johtolauseeseen on tehty muutama lakitekninen tarkistus.
5 a §. Täytäntöönpanon
lykkäys tai keskeytys.
Voimassa olevaan lakiin esitetään lisättäväksi 5 a § yhdyskuntapalvelun
täytäntöönpanon määräaikaisesta
lykkäämisestä tai keskeyttämisestä. Täytäntöönpanon
lykkääminen ja keskeyttäminen määräajaksi
pykälässä tarkoitetuissa tilanteissa
on Rikosseuraamuslaitoksen harkinnassa ja edellyttää,
että kyseessä oleva syy tosiasiallisesti
estää yhdyskuntapalvelun suorittamisen. Lykkääminen
ja keskeyttäminen määräajaksi merkitsevät
sitä, että täytäntöönpano
siirtyy myöhempään ajankohtaan. Mahdollisia
väärinkäytöksiä epäiltäessä Rikosseuraamuslaitoksen ei
tarvitse myöntää lykkäystä tai
keskeytystä ja jo myönnetty lykkäys tai
keskeytys voidaan peruuttaa.
Pykälän 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos
voi lykätä tai keskeyttää yhdyskuntapalvelun
määräajaksi, jos yhdyskuntapalvelun suorittamiselle
on tuomitun sairaudesta, päihdekuntoutukseen osallistumisesta,
asevelvollisuuden suorittamisesta tai muusta näihin rinnastettavasta
hyväksyttävästä syystä johtuva
tilapäinen este. Momentin mukaan tuomitun sairaus on hyväksyttävä syy
lykätä tai keskeyttää täytäntöönpano
määräajaksi. Perustelujen mukaan säännöksen
on tarkoitus koskea lähinnä tilanteita, joissa
tuomitun sairaus aiheuttaisi melko pitkäaikaisen työkyvyttömyyden.
Keskeytystä ei siten tehtäisi nuhakuumeen tai
muun vastaavan tavanomaisen ja lyhytaikaisen sairauden perusteella,
sillä tällaisia poissaoloja on käytännössä sen
verran runsaasti, ettei olisi voimavarojen käytön
kannalta tarkoituksenmukaista tehdä näissä tapauksissa
keskeytyspäätöksiä. Jos ennakoimaton,
lyhytaikainen sairauspoissaolo on kuitenkin toistuvaa, Rikosseuraamuslaitos
voi 6 §:n 2 momentin nojalla pidentää toimeenpanosuunnitelmassa
vahvistettua suoritusaikaa enintään kolmella kuukaudella.
Jotta myös säännöstasolla on
mahdollisimman selkeää, milloin tuomitun sairaus
voi olla täytäntöönpanon lykkäämisen
tai keskeyttämisen perusteena, lakivaliokunta ehdottaa,
että 5 a §:n 1 momentin ilmaisua täsmennetään
perustelujen mukaisesti koskemaan muita kuin lyhytaikaisia
tuomitun sairauksia. Lisäksi valiokunta toteaa
selvyyden vuoksi, että 7 §:n 4 kohdassa
säädetty tuomitun velvollisuus ilmoittaa Rikosseuraamuslaitokselle
palveluun saapumisen esteestä ja sen syystä sekä vaadittaessa
esittää ilmoitetun esteen todenperäisyydestä todistus
tai selvitys koskee muun muassa sairastumisia niiden kestosta riippumatta.
Selvyyssyistä valiokunta ehdottaa myös, että momentissa
mainitaan esimerkkinä hyväksyttävästä syystä paitsi
asevelvollisuuden myös siviilipalveluksen suorittaminen.
Lisäksi yhdyskuntapalvelun käytännön
toimeenpanossa tehtyjen havaintojen perusteella valiokunta katsoo,
että esimerkkinä hyväksyttävästä syystä on
tarpeen mainita lapsen hoitaminen sairausvakuutuslaissa (1224/2004)
tarkoitetun äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja
vanhempainrahakauden aikana. Lisäys mahdollistaa sen, että vanhemmuus
ja pienen lapsen etu voidaan ottaa huomioon yhdyskuntapalvelun suorittamisessa.
Esimerkiksi sairausvakuutuslaissa tarkoitettu äitiysrahakausi
koskee verraten lyhyttä ajanjaksoa ennen ja jälkeen lapsen
syntymän, ja tämä ajanjakso on äidin
ja lapsen terveyden sekä lapsen hoidon kannalta kaikkein
kriittisin. Isyysrahakauden huomioon ottamista puoltavat paitsi
vanhemmuuden myös tasa-arvon edistämiseen liittyvät
syyt. Myös äitiysrahakauden jälkeisen
vanhempainvapaan pitäminen voi olla hyväksyttävä syy
lykätä tai keskeyttää täytäntöönpano
määräajaksi esimerkiksi siltä osin
kuin pienen lapsen hoito on tuonakin aikana siinä määrin
tosiasiallisesti riippuvainen tuomitusta, että yhdyskuntapalvelun
suorittaminen kyseisenä aikana muodostuu kohtuuttoman vaikeaksi.
Pykälän 2 momentin mukaan täytäntöönpanoa
voidaan lykätä myös silloin, kun aloittamiselle
on ehdottoman vankeusrangaistuksen tai muun yhdyskuntaseuraamuksen
suorittamisesta johtuva este. Kyse on tilanteesta, jossa ehdottoman
vankeusrangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon
suorittaminen sijoittuvat osin samaan aikaan. Rikoslain 6 luvun
11 §:ssä säädetään
niistä tilanteista, joissa vankeusrangaistus on este yhdyskuntapalveluun
tuomitsemiselle. Mainittu rikoslain säännös
koskee tuomitsemisvaiheessa huomioon otettavia seikkoja, kun taas
nyt käsiteltävänä oleva momentti
jo tuomittujen rangaistusten täytäntöönpanovaihetta
ja erilajisten rangaistusten täytäntöönpanon mahdollistamista.
Rikoslain säännös ei siten valiokunnan
mielestä muodosta estettä esitetyn momentin lisäämiselle
yhdyskuntapalvelulakiin.
7 §. Tuomitun velvollisuudet.
Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 3
kohtaa laajennetaan siten, että asiallisen käyttäytymisen
vaatimus ulotetaan paitsi palvelupaikalle myös muihin yhdyskuntapalvelun
täytäntöönpanon tilanteisiin.
7 a §. Päihteettömyyden valvonta.
Pykälän 2 momentissa säädetään
niistä toimenpiteistä, joihin 1 momentissa tarkoitettu
päihdevalvonta antaa aihetta. Jos tuomitun todetaan puhalluskokeen
perusteella olevan alkoholin vaikutuksen alainen, Rikosseuraamuslaitoksen
on ryhdyttävä 7 b §:ssä tai
8 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
Momentissa viitattu 7 b § koskee suullisen
tai kirjallisen huomautuksen antamista ja 8 §:n
1 momentti tilanteita, joissa velvollisuuksien rikkominen on törkeää ja
joissa asiasta tulee ilmoittaa syyttäjälle. Niissä tilanteissa,
joissa tuomittu on käyttänyt huumausainetta,
Rikosseuraamuslaitoksen on aina ryhdyttävä 8 §:n
1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
Käytännössä ne tilanteet,
joissa tuomittu on alkoholin vaikutuksen alainen, eroavat vakavuudeltaan
toisistaan. Tämän vuoksi on perusteltua, että Rikosseuraamuslaitos
voi ryhtyä eri toimenpiteisiin sen mukaan, kuinka vakavasta
rikkomuksesta on kyse. Momentin sanamuodon perusteella
ei kuitenkaan ole aivan selvää, millaisissa tapauksissa
Rikosseuraamuslaitoksen tulee ryhtyä 7 b §:ssä ja
milloin taas 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin
toimenpiteisiin. Jotta on selvää, että 8 §:n
1 momentin toimenpiteisiin ryhtyminen edellyttää sitä,
että alkoholin vaikutuksen alaisena olemista voidaan pitää olosuhteet
kokonaisuutena huomioon ottaen törkeänä, valiokunta
ehdottaa 7 a §:n 2 momentin sanamuotoa
täsmennettäväksi mainitulla tavalla.
8 §. Törkeä velvollisuuksien
rikkominen.
Pykälässä säädetään
törkeästä velvollisuuksien rikkomisesta.
Pykälän 1 momentin mukaan törkeää velvollisuuksien
rikkomista on muun muassa se, että tuomittu on päihtynyt
palvelupaikalla. Edellä 7 a §:n 2 momentin perusteluihin
viitaten valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään
viittaus 7 a §:n 2 momenttiin sen selkeyttämiseksi, että niissä tilanteissa,
joissa päihtymystila johtuu alkoholin käytöstä,
päihtymyksen pitäminen törkeänä velvollisuuksien
rikkomisena edellyttää olosuhteiden ottamista
huomioon kokonaisuutena.