Yleisperustelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan korjattavaksi vuoden
2011 alusta lukien voimaan tulleen nuoren rikoksesta epäillyn
tilanteen selvittämisestä annetun lain soveltamisessa
todetut käytännön ongelmat. Tällaisia
ongelmia liittyy seuraamusselvityksen pyytämiseen liian
aikaisessa vaiheessa, salaisten pakkokeinojen paljastumiseen esitutkinnan
ollessa vielä kesken ja velvollisuuteen pyytää seuraamusselvitys
aina myös ulkomaalaisesta rikoksesta epäillystä.
Seuraamusselvityksen tarkoituksena on kartoittaa nuoren rikoksesta
epäillyn sosiaalista tilannetta ja rikokseen syyllistymiseen
vaikuttaneita syitä sekä arvioida rikokseen
syyllistymisen riskiä ja edellytyksiä tukea
nuorta elämään rikoksetonta elämää.
Voimassa olevan lain mukaan esitutkintaviranomaisen on 14 vuorokauden
kuluessa siitä, kun nuori on kirjattu nuorena rikoksesta
epäiltynä esitutkintaviranomaisen tietojärjestelmään,
ilmoitettava nuoren rikoksesta syyttäjälle, sosiaaliviranomaiselle
ja Rikosseuraamuslaitokselle. Viranomaisten toimenpiteille laissa
varattujen erittäin tiukkojen määräaikojen
tarkoituksena on ollut turvata nuoren rikosasian nopea käsittely.
Käytännössä on osoittautunut,
ettei syyttäjällä ole aina
riittävästi tietoa asiasta ja nuoresta siinä vaiheessa,
kun hänen pitää pyytää Rikosseuraamuslaitokselta
seuraamusselvityksen laatimista. On ollut tilanteita, joissa seuraamusselvityksen
laadinta on käynnistynyt, mutta sittemmin on selvinnyt,
ettei kyseinen nuori ole syyllistynyt rikokseen tai teko on niin
vähäinen, että toimenpiteistä luovutaan.
Tästä saattaa seurata, että nuori joutuu
seuraamusselvityksen laadintaprosessiin, vaikkei hän olisi
syyllistynyt rikokseen tai rikos on niin vähäinen,
ettei esitutkintaa enempiä toimenpiteitä ole tarpeen
käynnistää. Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskuksissa ja
yhdyskuntaseuraamustoimistoissa tarpeettomien selvitysten määrä on
myös aiheuttanut turhaa työtä. Edellä esitetyn
perusteella lakivaliokunta kannattaa sitä, että määräaika
ilmoituksen tekemiselle alkaa kulua nuorta koskevan esitutkinnan
valmistumisesta.
Myös sellaisessa tapauksessa, jossa nuori on mukana
laajassa rikoskokonaisuudessa, jossa on useita rikoksesta epäiltyjä,
noudatettaisiin edellä mainittua ilmoitusaikaa. Lakivaliokunta
kuitenkin katsoo, että esitutkintaviranomaisen ilmoitus
nuoresta ennen rikoskokonaisuuden esitutkinnan valmistumista saattaa
johtaa siihen, että salaisten pakkokeinojen käyttö tulee
julki. Tämä voi vuorostaan vaikeuttaa tai vaarantaa esitutkinnan
suorittamista. Valiokunta katsoo, että salaisten pakkokeinojen
salassa pysymistä on tarpeen suojata tehokkaammin ja ehdottaa
tämän vuoksi 3 §:n muuttamista
jäljempänä selvitetyin tavoin.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi
velvollisuudesta pyytää nuoresta rikoksentekijästä seuraamusselvitys
silloin, kun hän ei ole Suomen kansalainen eikä hänellä ole
vakinaista asuntoa Suomessa. Nuoren tavoittamista seuraamusselvityksen
laadintaa varten on pidetty tällöin hankalana.
Lisäksi hallituksen esityksen perusteluissa esitetään,
että ulkomaalaisten, joilla ei ole asuinpaikkaa Suomessa,
tässä tarkoitetut rikokset eivät päädy
suomalaisen tuomioistuimen käsiteltäviksi, koska
näitä henkilöitä ei
pääsääntöisesti tavoiteta
oikeuskäsittelyyn haastamiseksi. Lakivaliokunnan saaman selvityksen
mukaan, toisin kuin hallituksen esityksen perusteluissa esitetään,
ulkomaalaisten rikoksentekijöiden asioita käsitellään
suomalaisissa tuomioistuimissa suhteellisen usein. Vuonna 2011 ulkomaalaisia
nuoria alle 21-vuotiaita rikoksesta epäiltyjä on
ollut syytettynä 2 196 ja tuomittu 2 113.
Vuonna 2011 on vankilaan tuomiotaan kärsimään
saapunut 21 ulkomaalaista henkilöä, jotka ovat
tuomion saadessaan olleet alle 21-vuotiaita. Tämän
vuoksi lakivaliokunta pitää tärkeänä,
että syyttäjät arvioivat näiden nuorten
osalta seuraamusselvityksen tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta
tapauskohtaisesti.
Eräissä asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin,
että seuraamusselvitysten laadintavastuun ollessa Rikosseuraamuslaitoksella
byrokratia on lisääntynyt, alaikäisten
rikoksesta epäiltyjen asioiden käsittely on viivästynyt
ja alaikäiset saattavat joutua asioimaan Rikosseuraamuslaitoksen
toimitiloissa samanaikaisesti aikuisten rikoksentekijöiden
kanssa. Lastensuojeluviranomaisilla oleva tieto olisi
tämän mukaan nopeammin siirrettävissä syyttäjälle
ilman nykyisen lain mukaisia välivaiheita.
Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan nuoren rikoksesta
epäillyn tilanteen selvittämisestä annettua
lakia valmisteltaessa vuonna 2010 selvitettiin yksityiskohtaisesti
kuntien ja Rikosseuraamuslaitoksen välisen yhteistyön sisältöä ja
vastuun jakautumista. Selvitystyön tuloksena päädyttiin
esitykseen, jossa Rikosseuraamuslaitos laatii seuraamusselvityksen
ja kunta sosiaaliselvityksen, joka on Rikosseuraamuslaitoksen käytössä sen
laatiessa seuraamusselvityksen. Sosiaaliselvityksen käyttöönotosta jouduttiin
kuitenkin luopumaan, koska kuntatahot katsoivat sen olevan
niille osoitettu lisätehtävä. Rikosseuraamuslaitos
tekee nykyisin yhteistyötä sosiaaliviranomaisten
kanssa. Lakivaliokunnalla ei ole huomauttamista siihen, että seuraamusselvitysvastuu
on Rikosseuraamuslaitoksella.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun
lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
3 §. Esitutkintaviranomaisen ilmoitus
nuoren rikoksesta.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että esitutkintaviranomaisen
14 vuorokauden aika ilmoittaa nuoren rikoksesta alkaa kulua esitutkinnan
valmistumisesta. Edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten
lakivaliokunta ehdottaa, että pykälään
lisätään uusi
2
momentti salaisten pakkokeinojen salassa pysymisen turvaamiseksi.
Sen mukaan tutkinnanjohtaja voi päättää,
että 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen määräaika
alkaa kulua vasta kyseisen rikoskokonaisuuden esitutkinnan
valmistuttua. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 1
momenttia täsmennetään siten, että siitä käy
ilmi, että kyse on nimen omaan nuorta koskevan esitutkinnan valmistumisesta.
4 §. Syyttäjän
pyyntö.
Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin tehdään
kielellinen muutos luettavuuden parantamiseksi.