LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 35/2010 vp

LaVM 35/2010 vp - HE 279/2010 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys rikosseuraamusalan organisaatiouudistukseen liittyvien lakien muuttamiseksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta 2010 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen rikosseuraamusalan organisaatiouudistukseen liittyvien lakien muuttamiseksi (HE 279/2010 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Leena Kuusama, oikeusministeriö

hovioikeudenneuvos Pertti Lattunen, Helsingin hovioikeus

pääjohtaja Esa Vesterbacka, Rikosseuraamuslaitos

vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma, Psykiatrinen vankisairaala, Turun yksikkö

varapuheenjohtaja Ilpo Nummela, Vankilavirkailijain Liitto VVL ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • eduskunnan oikeusasiamies
  • Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus
  • Länsi-Suomen rikosseuraamusalue.

HALLITUKSEN ESITYS

Rikosseuraamusalan organisaatio on uudistettu vuoden 2010 alusta lukien siten, että Rikosseuraamusvirastosta, Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta on muodostettu Rikosseuraamuslaitos-niminen viranomainen. Uusi organisaatio koostuu keskushallintoyksiköstä, terveydenhuoltoyksiköstä ja kolmesta rikosseuraamusalueesta. Alueilla on arviointikeskus, yhdyskuntaseuraamustoimistoja ja vankiloita.

Uudistus toteutettiin vuoden alussa voimaan tulleella Rikosseuraamuslaitoksesta annetulla lailla. Uudistuksen yhteydessä organisaation nimi ja suurin osa siihen kuuluvien yksiköiden nimistä muuttuivat. Rikosseuraamuslaitosta koskevassa laissa on tehtäviä koskeva siirtymäsäännös, jossa muuttunut organisaatiorakenne ja nimien muutokset on otettu huomioon. Organisaatio tai sen yksiköt mainitaan myös useissa muissa laeissa, joissa olevat organisaatiorakennetta ja toimivaltaa koskevat säännökset tulisi myös tarkistaa.

Esitys sisältää ehdotuksen 10 sellaisen lain muuttamiseksi, joissa mainitaan Rikosseuraamusvirasto, Kriminaalihuoltolaitos, Vankeinhoitolaitos, Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikkö, Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimisto, aluevankila tai sijoittajayksikkö.

Esitys on luonteeltaan pääosin tekninen. Teknisten muutosten ohella sisällöllisiä muutoksia tehtäisiin joihinkin toimivaltasäännöksiin perustuslain vaatimusten ja käytännössä esiin tulleiden tarpeiden perusteella. Tämä koskisi nuorisorangaistuksesta ja ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetuissa laeissa olevia toimivaltasäännöksiä. Lisäksi laajennettaisiin vankeuslaissa säädettyä päivystävän virkamiehen toimivaltaa sekä tarkistettaisiin eräistä turvaamistoimenpiteistä terveydenhuoltohenkilökunnalle tehtäviä ilmoituksia ja vangin terveydentilan tutkimista koskevia säännöksiä.

Elinkautiseen vankeuteen tuomitun vangin vapauttamismenettelyä kehitettäisiin lisäämällä vankilassa tehtäviä riskiarvioita. Lisäksi tehostettaisiin ehdonalaisen vapauden valvontaa laajentamalla valvontatapaamisten sekä valvontaan kuuluvien tehtävien ja ohjelmien enimmäismäärää erityistä tukea ja valvontaa tarvitsevilla valvottavilla enintään 30 tuntiin kuukaudessa.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esitys rikosseuraamusalan organisaatiouudistukseen liittyvien lakien muuttamiseksi sisältää pääosin teknisiä, rikosseuraamusalan 1.1.2010 voimaan tulleesta organisaatiomuutoksesta (953/2009) aiheutuvia muutoksia useisiin lakeihin. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että lainsäädäntö tulee saatettua ajan tasalle myös näiltä osin.

Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia toimivaltasäännöksiin muun muassa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanottojen perusteella. Vankeuslaissa (767/2005) säädettyä päivystävän virkamiehen toimivaltaa laajennetaan siten, että vältyttäisiin aiheettomilta vapaudenmenetysajoilta tilanteissa, joissa vanki on vapautettava kiireellisesti virka-ajan ulkopuolella. Lisäksi tarkistetaan säännöksiä, jotka koskevat terveydenhuoltohenkilökunnalle tehtäviä ilmoituksia vangin sijoittamisesta tarkkailuun ja eristämistarkkailuun sekä niihin liittyvää vangin terveydentilan tutkimista. Rikosseuraamuslaitoksessa on otettu käyttöön sisäinen päivystysjärjestelmä. Ehdotetut säännökset ilmoitusten vastaanottamisesta ja terveydentilan tutkimisesta täydentävät järjestelmää mahdollistamalla tarvittaessa myös ulkopuolisen terveydenhuoltohenkilökunnan käytön. Järjestelmän joustavuus on tarpeen vankien perusoikeuksien ja turvallisuuden takaamiseksi. Rikosseuraamuslaitoksen ja ulkopuolisen terveydenhuollon yksikön välisessä toimeksiantosopimuksessa on tärkeä varmistua ilmoituksen vastaanottajan ja tutkimuksen tekijän riittävästä ammatillisesta kokemuksesta, tietojen salassapidosta ja suojaamisesta sekä muista tarvittavista seikoista.

Lisäksi pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annettua lakia (781/2005) ehdotetaan muutettavaksi siten, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön tulee liittää elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevassa asiassa Helsingin hovioikeudelle antamaansa lausuntoon myös riskinarviointiin perustuva arvio vangin riskistä käyttäytyä väkivaltaisesti. Arvion tekee Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön psykiatrinen vankisairaala. Elinkautisvankien riskinarviointi on yksi toimenpiteistä, joilla kehitetään vakaviin väkivaltatapauksiin syyllistyneiden vankien vapauttamismenettelyä. Selvityksen mukaan tarkoituksena on jatkossa laajemmin selvittää toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää vakavaan väkivaltarikokseen syyllistyneiden riskiä uusia väkivaltarikos. Valiokunta pitää kuitenkin ensiarvoisen tärkeänä, että riskinarvioinnin käyttöönotto toteutetaan jo nyt käsiteltävänä olevan esityksen yhteydessä.

Yksityiskohtaiset perustelut

5. Laki vankeuslain muuttamisesta

4 luku. Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan
11 §. Päätösvalta.

Pykälää on muutettu eduskunnan 19.1.2011 hyväksymän valvontarangaistusta ja sähköistä valvontaa avolaitoksissa koskevan lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä (HE 17/2010 vpLaVM 30/2010 vp). Nyt käsillä oleva pykäläehdotus on sovitettava yhteen mainitun lainmuutoksen kanssa. Lisäksi lain johtolausetta on tästä syystä tarkistettava.

7. Laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain muuttamisesta

1 §. Hakemus.

Elinkautiseen vankeuteen tuomitun ehdonalaista vapauttamista koskeva asia käsitellään Helsingin hovioikeudessa. Rikoslain 2 c luvun 10 §:n mukaan ehdonalaista vapauttamista harkittaessa on kiinnitettävä huomiota muiden säännöksessä mainittujen perusteiden lisäksi elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtaneen rikoksen laatuun sekä rikoslain 2 c luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin seikkoihin. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan ehdonalaista vapauttamista voidaan lykätä ilman vangin suostumusta, jos vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on olemassa ilmeinen vaara, että vanki vapauduttuaan syyllistyy henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen rikoksen estämiseksi. Helsingin hovioikeuden tulee siten nykyisenkin lain mukaan kiinnittää huomiota elinkautisvangin riskiin syyllistyä edellä tarkoitettuihin rikoksiin.

Voimassa olevan pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen on ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa todettava, puoltaako vai vastustaako se vapauttamista ja onko vanki määrättävä rikoslain 2 c luvussa tarkoitettuun valvottuun koevapauteen. Lausuntoon on liitettävä Rikosseuraamuslaitoksen arvio vapauttamisen edellytyksistä ja muu vankia koskeva selvitys. Käytännössä hovioikeudella on käytössään Rikosseuraamuslaitoksen lausunnon ohella muun muassa vankilanjohtajan lausunto, arviointikeskuksen johtajan selvitys sekä pääsääntöisesti psykologin lausunto niissä tilanteissa, joissa vangilla on ollut potilassuhde psykologiin. Arvio elinkautisvangin väkivaltaisuudesta perustuu nykyisin vankilan henkilökunnan konkreettisiin havaintoihin asiassa eikä vangista tehtyyn psykiatriseen arvioon. Nyt käsiteltävänä olevan ehdotuksen mukaan elinkautisvangista laaditaan aina riskinarviointiin perustuva oikeuspsykiatrinen arvio, joka liitetään muiden selvitysten lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen Helsingin hovioikeudelle antamaan lausuntoon. Tällainen vangista tehty psykiatrinen arvio antaa hovioikeudelle lisää tärkeää ja tarpeellista tietoa vapauttamisharkinnan tueksi. Elinkautisvankien väkivaltaista käyttäytymistä ennustava riskinarviointi yhdistettynä tehostettuun valvontaan sekä päihteiden käyttöön ja väkivallan vähentämiseen liittyviin toimintaohjelmiin edistää vapautuneen mahdollisuuksia elää rikoksetonta elämää ja lisää yhteiskunnan turvallisuutta.

Ehdotetun 1 §:n 2 momentin mukaan kyseessä on arvio "vangin riskistä käyttäytyä väkivaltaisesti". Esityksen perusteluista ilmenee, että ehdotetulla säännöksellä ei ole tarkoitus muuttaa rikoslaissa säädettyjä vapauttamisharkinnan perusteita. Selvityksen mukaan riskinarvioinnin perusteella ei välttämättä ole mahdollista tarkkaan arvioida sitä, millaiseen väkivaltarikokseen vanki mahdollisesti syyllistyy, vaan siinä voidaan arvioida väkivaltaisen käyttäytymisen riskiä yleensä. Valiokunta pitää näin ollen perusteltuna, että säännökseen ei sisälly nimenomaista viittausta rikoslain 2 c luvun 9 §:n 2 momenttiin. Toisaalta tarkoituksena ei ole myöskään se, että pelkästään riski mistä tahansa vähäisestäkin väkivaltaisesta käyttäytymisestä voisi johtaa ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen hylkäämiseen. Valiokunta katsoo, että säännöksen muotoilua on tarpeen tarkentaa, ja ehdottaa säännöstä muutettavaksi niin, että siinä viitataan vangin riskiin syyllistyä väkivaltarikokseen. Tarkoituksena on, että lausunnossa ilmaistaan tehdyt havainnot uusimisriskiarvioista. Ehdonalaiseen vapauteen päästäminen tapahtuu aina hovioikeuden kokonaisharkinnan perusteella, ja siten lopullinen kannanotto, voidaanko vanki päästää ehdonalaiseen vapauteen, jää jatkossakin hovioikeuden tehtäväksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että psykiatrisella vankisairaalalla on mahdollisuus saada käyttöönsä kaikki arvioinnin laatimiseksi tarvittavat tiedot. Valtaosaltaan riskiarvioinnissa käytettävät tiedot ovat Rikosseuraamuslaitoksen sisäisiä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992, jäljempänä potilaslaki) 13 §:n 2 momentin mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Sivullisella tarkoitetaan tässä laissa muita kuin asianomaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Siten potilasasiakirjoihin tai esimerkiksi henkilön vaarallisuudesta tai väkivaltariskistä laadittuihin asiakirjoihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa terveydenhuollon toimintayksikön sisäisesti ilman vangin kirjallista suostumusta, kun kyse on virkamiehen tiedonsaantitarpeesta virkatehtäviensä hoitamiseksi.

Terveydenhuollon toimintayksiköt määritellään potilaslain 2 §:ssä. Pykälän 4 kohtaan on tehty lailla 1230/2010 rikosseuraamusalan organisaatiouudistukseen liittyvä tekninen tarkistus, jonka mukaan terveydenhuollon toimintayksiköllä tarkoitetaan Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain nojalla perustettuja Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksilön sairaaloita, poliklinikoita ja muita toimintayksiköitä. Säännös ei kuitenkaan vastaa nykyistä organisaatiorakennetta. Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikköön kuuluvat sairaalat ja poliklinikat ovat muodostaneet vuodesta 2006 lukien yhden valtakunnallisen terveydenhuollon toimintayksikön. Valiokunta ehdottaa jäljempänä hyväksyttäväksi uuden 11. lakiehdotuksen, jolla mainittu lainkohta tarkistetaan nykytilan mukaiseksi. Samalla vältetään myös mahdolliset tulkintaepäselvyydet terveydenhuoltorekisterin ylläpitämisestä ja mahdollisuudesta luovuttaa salassa pidettäviä tietoja Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön sisällä.

Jos riskinarvioinnin laatimisessa tarvitaan tietoja Rikosseuraamuslaitoksen ulkopuolisilta terveydenhuoltoyksiköiltä, noudatetaan tietojen luovuttamista koskevia yleisiä säännöksiä. Selvityksen mukaan riskinarvioinnit voidaan aloittaa nykyisten säännösten puitteissa. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että selvitetään, onko tiedonsaantioikeuksia koskevia erityissäännöksiä tarpeen täydentää. Mahdolliset ehdotukset säännösten täydentämiseksi voidaan valmistella esimerkiksi vireillä olevan henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain (422/2002) muuttamista koskevan valmistelutyön yhteydessä.

Esityksen perustelujen (s. 16/I) mukaan, jollei elinkautisvankia päästetä ehdonalaiseen vapauteen, riskinarviointia voitaisiin hyödyntää suunniteltaessa hänelle vankilassa väkivallan vähentämiseen tähtääviä ja muita käyttäytymiseen vaikuttavia toimintoja ja toimintaohjelmia. Jos taas vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, riskinarvioinnin tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi valvonta-ajan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Valiokunnan käsityksen mukaan riskinarvioinnit ovat ainakin osittain potilaslain ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (558/1994) nojalla salassa pidettäviä. Selvityksen mukaan tietojen hyödyntäminen edellä tarkoitetulla tavalla ei kuitenkaan välttämättä edellytä sitä, että testin tulokset, terveydenhoitotiedot tai muut yksityiskohdat olisivat julkisia tai että tietoja olisi voitava luovuttaa salassapidon estämättä, vaan terveydenhuoltohenkilökunta, johon myös osa psykologeista kuuluu, voi arvion pohjalta välittää vankia koskevia toimenpiteitä valmistelevalle muulle henkilökunnalle yleisemmällä tasolla tietoa siitä, millaista toimintaa vangille voidaan järjestää. Henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain 18 §:n 2 momentin mukaan ilman henkilön kirjallista suostumusta voidaan antaa Rikosseuraamuslaitoksen muulle kuin terveydenhuollon ammattihenkilöstölle sellaisia vangin hoidon tai kohtelun kannalta tarpeellisia tietoja, joista ei ilmene sairauden laatu taikka muu terveydentilan tai hoidon yksityiskohta. Valiokunta katsoo, että edellä mainitun lain muuttamista koskevan valmistelutyön yhteydessä tulee arvioida myös lain 18 §:n säännösten toimivuutta tässä tarkoitetun tiedonsaannin kannalta sekä tarvittaessa valmistella ehdotukset säännösten täydentämiseksi.

8. Laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetun lain muuttamisesta

12 c §. Päätösvalta.

Lakiin esitetään lisättäväksi uusi 12 c §, jossa säädetään siitä, kuka Rikosseuraamuslaitoksen virkamies on toimivaltainen tekemään lakiin sisältyvät yksilön oikeusasemaan vaikuttavat päätökset. Lakivaliokunta on korjannut pykälän numeron juoksevan numeroinnin mukaisesti 12 a §:ksi. Muutos tulee ottaa huomioon myös lain johtolauseessa.

11. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)

2 §. Määritelmät.

Edellä 7. lakiehdotuksen yhteydessä todetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa, että potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n 4 kohtaan tehdään tekninen tarkistus, jolla saatetaan terveydenhuollon toimintayksikköä koskeva määritelmä Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikköä koskevilta osin vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta, ja valiokunta ehdottaa tätä koskevan uuden lakiehdotuksen hyväksymistä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa,

että 1—4., 6., 9. ja 10. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 5., 7. ja 8. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään uusi 11. lakiehdotus (Valiokunnan uusi lakiehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

5.

Laki

vankeuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vankeuslain (767/2005) 1 luvun 4, 6 ja 8—10 §, 11 §:n 1 momentti ja 12 §, 2 luvun 1 §:n 1 momentti ja 10 §:n 1 momentti, 3 luvun 8 ja 9 §, 4 luvun 7, 11 ja 12 §, 5 luvun 5 §:n 1 momentti ja 9 §, 6 luvun 2 §:n 3 momentti sekä 6 ja 7 §, 7 luvun 8 §, 8 luvun 8 §:n 1 momentti, 14 §:n 2 ja 3 momentti sekä 15 §, 9 luvun 2 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti, 9 §:n 3 momentti ja 10 §:n 2 momentti, 10 luvun 1 §:n 1 momentti sekä 7, 8, 10 ja 11 §, 12 luvun 11 §, 13 luvun 7 ja 12 §, 14 luvun 11 ja 12 §, 15 luvun 3 §, 10 §:n 3 momentti, 16 §:n 1 momentti ja 18 §:n 2 momentti, 16 luvun 9 §:n 1 ja 4 momentti sekä 10 §:n 2 momentti, 18 luvun 3 §:n 2 momentti, 4 §:n 3 momentti, 6 §:n 1 momentin johdantokappale ja 9 §, 19 luvun 1 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti ja 10 §:n 1 momentti, 20 luvun 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 momentin johdantokappale ja 9 §:n edellä oleva väliotsikko, 11 §:n 1 momentti sekä 12 ja 13 § sekä 21 luvun 3 §,

sellaisina kuin niistä ovat 4 luvun 11 § laissa 328/2011 sekä 12 luvun 11 § osaksi laissa 265/2007, seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta

4, 6 ja 8—12 §

(Kuten HE)

2 luku

Täytäntöönpanon aloittaminen

1 ja 10 §

(Kuten HE)

3 luku

Rangaistusajan laskeminen

8 ja 9 §

(Kuten HE)

4 luku

Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan

7 §

(Kuten HE)

11 §

Päätösvalta

Rangaistusajan suunnitelmasta ja vangin sijoittamisesta vankilaan päättää arviointikeskuksen johtaja. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää niistä avolaitoksista ja avolaitososastoista, joissa vankeja valvotaan teknisesti 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

12 §

(Kuten HE)

5 luku

Sijoittaminen vankilassa

5 ja 9 §

(Kuten HE)

6 luku

Siirtäminen vankilasta toiseen

2, 6 ja 7 §

(Kuten HE)

7 luku

Perushuolto ja asuminen

8 §

(Kuten HE)

8 luku

Toimintaan osallistuminen

8, 14 ja 15 §

(Kuten HE)

9 luku

Vangin omaisuus ja tulot

2, 5, 9 ja 10 §

(Kuten HE)

10 luku

Sosiaali- ja terveydenhuolto

1, 7, 8, 10 ja 11 §

(Kuten HE)

12 luku

Kirjeenvaihto ja puhelut

11 §

(Kuten HE)

13 luku

Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle

7 ja 12 §

(Kuten HE)

14 luku

Poistumislupa

11 ja 12 §

(Kuten HE)

15 luku

Vankilan järjestys ja kurinpito

3, 10, 16 ja 18 §

(Kuten HE)

16 luku

Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen

9 ja 10 §

(Kuten HE)

18 luku

Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö

3, 4, 6 ja 9 §

(Kuten HE)

19 luku

Ilmoitukset ja tiedon antaminen

1, 9 ja 10 §

(Kuten HE)

20 luku

Muutoksenhaku

1 ja 3 §

(Kuten HE)

Oikaisuvaatimus aluejohtajalle ja valitus hallinto-oikeuteen

9 ja 11—13 §

(Kuten HE)

21 luku

Vapauttaminen

3 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

7.

Laki

pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 ja 3 §, 5 §:n 2 momentti sekä 9 § seuraavasti:

1 §

Hakemus

(1 mom. kuten HE)

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön on hakemuksen johdosta annettava lausunto hovioikeudelle. Lausunnossaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön on todettava, puoltaako vai vastustaako se vapauttamista ja onko vanki määrättävä rikoslain (39/1889) 2 c luvussa tarkoitettuun valvottuun koevapauteen. Lausuntoon on liitettävä Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön arvio vapauttamisen edellytyksistä ja muu vankia koskeva selvitys. Elinkautiseen vankeuteen tuomittua koskevaan lausuntoon on lisäksi liitettävä arvio vangin riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

3, 5 ja 9 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

8.

Laki

ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetun lain (782/2005) 2, 3 ja 5 §, 7 §:n 3 momentti, 8 §, 9 §:n 2 momentti ja 10—12 § sekä

lisätään lakiin uusi 12 a § seuraavasti:

2, 3, 5 ja 7—12 §

(Kuten HE)

12 a §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Valiokunnan uusi lakiehdotus

11.

Laki

potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1230/2010, seuraavasti:

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) terveydenhuollon toimintayksiköllä kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettua terveyskeskusta ja muita kunnan toimintayksiköitä, jotka hoitavat kansanterveyslain mukaisia tehtäviä, erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitettua sairaalaa ja siitä erillään olevaa sairaanhoidon toimintayksikköä sekä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päättämää muuta hoitovastuussa olevaa kokonaisuutta, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä, työterveyslaitosta siltä osin kuin se tuottaa työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetussa laissa (159/1978) tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoidon palveluita, valtion mielisairaaloista annetussa laissa (1292/1987) tarkoitettuja valtion mielisairaaloita, terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987) tarkoitettuja sairaanhoitolaitoksia ja Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa (953/2009) tarkoitettua terveydenhuoltoyksikköä; sekä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 20    .

_______________

Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Janina Andersson /vihr
  • vpj. Anna-Maja Henriksson /r
  • jäs. Esko Ahonen /kesk
  • Kalle Jokinen /kok
  • Oiva Kaltiokumpu /kesk
  • Ilkka Kantola /sd
  • Sampsa Kataja /kok
  • Jari Larikka /kok
  • Outi Mäkelä /kok
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Mauri Salo /kesk
  • Kari Uotila /vas
  • Mirja Vehkaperä /kesk
  • Lasse Virén /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne