Yleisperustelut
Yleistä
Esityksen tavoitteena on saattaa henkilötietojen käsittelyä rangaistusten
täytäntöönpanossa koskeva laki
ajan tasalle rikosseuraamusalan muuttuneen organisaation ja yhtenäistettyjen
toimintatapojen osalta. Niin ikään tavoitteena
on tehdä käytännön toiminnassa
tarpeellisiksi havaittuja rekisterisisältöjä ja
henkilötietojen käsittelyä koskevia täsmennyksiä sekä saattaa
tietojenvaihtosäännökset viranomaisten
yhteistyövelvoitteiden mukaisiksi. Lisäksi esitykseen
sisältyy säännöksiä rekisteröidyn
oikeudesta tietojen oikaisemiseen, poistamiseen ja suojaamiseen.
Asiaa koskeva aiempi hallituksen esitys (HE 2/2012
vp) peruutettiin helmikuussa 2013 valiokuntakäsittelyssä esille
nousseiden muutostarpeiden vuoksi. Silloiset perustuslakivaliokunnan
ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnot (PeVL
19/2012 vp, StVL 17/2012 vp)
on otettu huomioon tätä esitystä valmisteltaessa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Tietorekisterit ja viranomaisten keskinäinen tietojenvaihto
Rikosseuraamusalan nykyiseen rekisterikokonaisuuteen ja rekistereiden
tietosisältöihin ehdotetaan täsmennyksiä.
Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereitä olisivat täytäntöönpanorekisteri,
yhdyskuntaseuraamusrekisteri, valvonta- ja toimintarekisteri, turvallisuustietorekisteri
ja Rikosseuraamuslaitoksen potilasrekisteri. Rikosseuraamuslaitoksen
tietojärjestelmään kuuluisi myös
tapaajarekisteri, jota pidettäisiin vankeja ja Rikosseuraamuslaitoksen
yksikköön otettuja tapaamassa käyvistä henkilöistä.
Vankilassa säännönmukaisesti käyviä henkilöitä koskeva
asioijarekisteri kumotaan tarpeettomana samoin kuin nykyinen järjestystietorekisteri.
Nykyisen tapaamiskieltorekisterin sisältämät
tiedot siirtyisivät esityksen mukaisesti tapaajarekisteriin.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan (PeVL 70/2014
vp), että ehdotetuista henkilörekistereitä koskevista säännöksistä ilmenee
perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä edellytetyllä tarkkuudella, mitä tietoja
ja missä tarkoituksessa voidaan tallettaa samoin kuin tietoihin
oikeutettujen piiri.
Julkishallinnon viranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon
tarpeet ovat lisääntyneet ja moninaistuneet.
Esityksellä pyritään saattamaan viranomaisten
tietojenvaihtoa koskevat säännökset ajan
tasalle niin, että voidaan turvata tarvittava tietojenvaihto
huolehtimalla samalla tietojen luovuttamiseen liittyvistä tarkkarajaisuuden
vaatimuksista. Rikosseuraamuslaitoksen rekistereissä olevia
tietoja voidaan säädettyjen edellytysten täyttyessä luovuttaa
poliisille, Maahanmuuttovirastolle ja vastaanottokeskukselle, Oikeusrekisterikeskukselle,
ulosottoviranomaiselle, haastemiehelle, syyttäjälle,
tuomioistuimelle, Tullille, rajavartiolaitokselle, sotilasviranomaisille
ja Kansaneläkelaitokselle. Esityksessä ehdotetaan
myös säädettäväksi
edellytyksistä, joilla Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten
estämättä saada tietoa muilta viranomaisilta
laissa säädetyn tehtävänsä suorittamiseen.
Perustuslakivaliokunta katsoo (PeVL 70/2014 vp),
että ehdotetut valtuudet tietojen luovuttamisesta tai Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta
saada tietoja muilta viranomaisilta ovat rajattuja ja yksilöityjä.
Ehdotukset vastaavat tältä osin vaatimusta siitä,
että oikeus salassa pidettävien tietojen saamiseen
ja antamiseen on sidoksissa yksilöidysti niihin tilanteisiin,
joissa tietojen saaminen tai antaminen voi välttämättömistä syistä olla
perusteltua, ja ne on rajattava niihin henkilöihin,
joille tiedot ovat näistä syistä välttämättömiä (ks. PeVL
60/2010 vp). Näin ollen lakiehdotukset
voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Lakivaliokunta pitää ehdotettuja säännöksiä tietorekistereistä ja
viranomaisten välisestä tietojen luovuttamisesta
harkittuina ja tarkkarajaisina. Säännökset
huomioivat Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien käytönnön
tarpeet ja samalla vankien sekä Rikosseuraamuslaitoksen
yksikköön otettujen yksityiselämän
ja henkilötietojen suojan oikeudet. Myös tietosuojavaltuutettu
on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa katsonut esityksen olevan
tarpeellinen ja yhdenmukainen henkilötietojen suojasta
annettujen säännösten ja niiden taustalla
olevien normien kanssa.
Esityksen pääsääntönä on,
että viranomaisten välillä tietoja voidaan
luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin
sähköisesti. Tämä periaate ei
kuitenkaan koske turvallisuustietorekisterin, tapaamisrekisterin
tai Rikosseuraamuslaitoksen potilasrekisterin tietoja. Tämä siitä syystä,
että kyseisten rekisterien tiedot koskevat joko ulkopuolisia
henkilöitä tai ovat erityisen arkaluonteisia ja
tietojen käsittelyyn oikeutettuja on hyvin rajoitettu joukko
Rikosseuraamuslaitoksen sisällä. Valiokunta tähdentää,
että eri rekistereillä ja niiden sisältämien
tietojen vaihtamisella viranomaisten kesken on vaikutusta niin viranomaisten
lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen,
turvallisuuteen kuin rangaistusaikana tehtävien rikosten
ehkäisemiseenkin. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon
tehokkaalla toteuttamisella on merkitystä, ja
siksi valiokunta pitää tärkeänä,
että viranomaisten välisten tietojen luovuttamisen
tarpeita ja keinoja tarkastellaan samassa yhteydessä, kun
poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen uudet tietojärjestelmät
otetaan käyttöön.
Rekisteröidyn oikeudet
Yksityisyyden suojan vaatimukset ovat viime vuosina lisääntyneet.
Myös kansainväliset velvoitteet sisältävät
yhä tarkempia tietosuojan vaatimuksia. Esityksessä ehdotetaan
täsmennettäviksi säännöksiä rekisteröidyn
oikeudesta tietojen oikaisemiseen, poistamiseen ja suojaamiseen
sekä tarkennuksia säännönmukaisiin
tietojen tarkistamisiin. Sääntelyä on
oikeusministeriön mukaan edelleen tarkoitus täsmentää,
kun Rikosseuraamuslaitoksen uusi tietojärjestelmä otetaan
käyttöön lähivuosina. Esityksen
4 luku sisältää säännökset
rekisteröidyn oikeuksista. Säännöksissä säädettäisiin
henkilötietolain tiedonantovelvollisuudesta poikkeamisesta,
jos se olisi välttämätöntä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön
järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi. Lisäksi
säädettäisiin henkilötietolakia
laajemmasta tarkastusoikeuden rajoittamisesta, jos tarkastusoikeuden
toteuttamisesta voi todennäköisin syin seurata
vakava uhka Rikosseuraamuslaitoksen yksikön järjestykselle
ja turvallisuudelle tai sen henkilöstön tai muun
henkilön turvallisuudelle. Rekisteröidyn tarkastusoikeuden
rajoittamisesta huolimatta tietosuojavaltuutettu voi pyynnöstä tarkastaa
rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden.
Tarkastusoikeuden rajoitukset ovat ajankohtainen aihe Rikosseuraamuslaitoksessa.
Pohdintaa ovat herättäneet niin lokitietojen tarkastusoikeus
kuin myös tulosteiden luovuttaminen rekisteröidyille.
Turvallisuusuhkaa ovat kokeneet vangit sekä henkilökunta.
Henkilötietolain mukaan tarkastusoikeus koskee vain rekisteröityä hänen
omien tietojensa osalta eikä tarkastusoikeus ulotu esimerkiksi
lokitietoihin, koska niissä ovat rekisteröityinä muut
ihmiset. Tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa henkilötietolain 27 §:n
mukaisin perustein tai hallituksen esityksessä nyt ehdotetun
31 §:n mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus on
ratkaisussaan (KHO 2014:69) todennut, että loki on viranomaisen
asiakirja, johon sovelletaan julkisuuslain säännöksiä,
mutta samalla se voi olla julkisuuslain mukaisesti salassa
pidettävä asiakirja. Hallituksen esityksessä ehdotetaan
myös säännöstä tarkastusoikeuden
toteuttamisesta. Säännöksellä pyritään
selkeyttämään käytännön
toimintaa muun muassa siten, että rekisterinpitäjällä olisi
mahdollisuus olla antamatta tarkastettavista tiedoista tulostetta
tai muuta kirjallista dokumenttia, kun rekisteröidyllä on
muulla tavoin mahdollisuus tarkastaa ne tiedot, joihin hänellä on oikeus.
Valiokunta pitää ehdotettuja säännöksiä perusteltuina
ja korostaa Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan ohjeistuksen
ja koulutuksen merkitystä, jotta säännösten
tulkinnasta ei olisi epäselvyyttä ja rekisteröidyn
oikeudet voidaan turvata lain edellyttämällä tavalla.
Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että ehdotettujen säännösten
toimeenpano edellyttää myös riittäviä henkilöresursseja,
joista Rikosseuraamuslaitoksen tulee huolehtia.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa
2 luku. Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekisterit
6 §. Yhdyskuntaseuraamusrekisteri. 7 §. Valvonta-
ja toimintarekisteri.
Valiokunta pitää perusteltuna, että sosiaalityön
asiakasrekisteriä koskeviin säännöksiin
lisättäisiin viittaus myös muihin tarpeellisiin
sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä koskeviin
säännöksiin. Valiokunta ehdottaa siten,
että 6 §:n 3 momenttiin ja 7 §:n 3 momenttiin lisättäisiin
sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000)
lisäksi viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen
sähköisestä käsittelystä annettuun
lakiin (159/2007) sekä hallituksen
esityksessä (HE 345/2014 vp; EV
306/2014 vp) esitettyyn sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista
annettavaan lakiin.
8 §. Turvallisuustietorekisteri.
Turvallisuustietorekisterin tiedot olisivat poikkeuksellisia tapahtumia
koskevia, eivät sellaisia tietoja, jotka rekisteröidään
valvonta- ja toimintarekisteriin. Tavanomaiset tiedot olisivat aina
valvonta- ja toimintarekisterissä ja siellä lähtökohtaisesti rekisteröidyn
tarkastettavissa. Valiokunta ehdottaa, että muuta
henkilöä koskevan tiedon rekisteröinnin
peruste nostettaisiin korkeammalle tasolle eli välttämättömiin
tietoihin ja pykälän 3 momenttia täydennetään
tältä osin. Selkeyttääkseen
pykälän tulkintaa valiokunta ehdottaa myös 4 momenttia muutettavaksi
siten, että turvallisuustietorekisterin luotettavuutta
koskeva säännös vastaisi henkilötietojen
käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003)
12 §:n 2 momentin muotoilua.
10 §. Rikosseuraamuslaitoksen potilasrekisteri.
Valiokunta pitää perusteltuna, että sosiaali-
ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutettavat potilas-
ja asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevat
säännökset otetaan huomioon myös Rikosseuraamuslaitoksen
potilas- ja sosiaalityön asiakasrekistereissä.
Valiokunta ehdottaa tältä osin viittauksen ottamista
pykälään.
3 luku. Tietojen käsittelyn periaatteet
12 §. Arkaluonteisten tietojen käsittely.
Säännöksen selkeyttämiseksi
valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin jakamista
kolmeen erilliseen momenttiin, jolloin esitykseen lisättäisiin uusi
2 ja 3 momentti. Näin voitaisiin selkeästi
eriyttää rajaukset potilasrekisteriin talletettavista
tiedoista ja toisaalta sosiaalityön asiakasrekisteriin talletettavista
tiedoista. Rikollista tekoa, rangaistusta ja muuta rikoksen
seuraamusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain 11 §:ssä säädetyn
käsittelykiellon piiriin kuuluvia arkaluonteisia tietoja.
Tällaisten tietojen käsittelyn salliminen koskee
yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen
suojan ydintä (PeVL 37/2013 vp)
ja edellyttää yleensä, että ne
ovat välttämättömiä viranomaisen
tehtävien hoitamiseksi. Valiokunta katsoo, että Rikosseuraamuslaitoksen
mahdollisuus kerätä ja tallettaa arkaluonteisia
tietoja edellyttäisi välttämättömyyttä tarpeellisuuden
sijasta. Tältä osin ehdotetaan muutosta pykälän
2 momenttiin, josta tulisi pykälän uusi 4 momentti.
13 §. Tietojen käsittelyyn oikeutetut.
Pykälässä määritellään
ne virkamiehet, jotka ovat oikeutettuja käsittelemään
arkaluonteista ja salassa pidettävää tietoa.
Säännöksessä olisi perusteltua viitata
lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietolaissa
edellytettyyn käytönvalvontaan, joka koskee kaikkia
sähköisesti tallennettuja potilas- ja
asiakastietoja. Valiokunta ehdottaa, että pykälään
lisättäisiin uusi 3 momentti, jossa viitattaisiin
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun
lain (159/2007) edellyttämään
käytönvalvontaan.
14 §. Tietojen luovuttaminen poliisille, Maahanmuuttovirastolle
ja vastaanottokeskukselle.
Maahantulokieltoon määrääminen
liittyy usein maasta poistamisasiaan ja kiellon peruuttaminen oleskelulupa-asiaan,
mutta joissakin tilanteissa ne voivat esiintyä myös
itsenäisinä asioina. Valiokunta ehdottaa tarkistettavaksi
pykälän 2 momenttia siten, että säännös
kattaisi myös maahantulokieltoon määräämisen
sekä maahantulokiellon peruuttamista koskevan asian.
27 §. Tietojen luovuttaminen Rikosseuraamuslaitoksen
potilasrekisteristä.
Terveydenhuoltotietojen salassapidettävyyden vuoksi
tietojen luovuttamisen pääsääntönä on
rekisteröidyn kirjallinen suostumus luovuttamiseen. Tämän vuoksi
pykälässä on rajattu tarkasti ne potilasta koskevat
tiedot, jotka saadaan poikkeuksellisesti luovuttaa ilman kirjallista
suostumusta. Tällaisia ovat tiedot, jotka voisivat olla
välttämättömiä vangin
hengen, terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka muiden
henkilöiden hengen, terveyden tai turvallisuuden vaarantumisen estämiseksi.
Valiokunnan mielestä pykälässä on otettu
asianmukaisesti huomioon vankien ja muiden Rikosseuraamuslaitoksen
yksikköön otettujen yksityisyyden suoja ja toisaalta
poikkeuksellisissa olosuhteissa välttämätön
tiedonsaannin tarve henkilöiden itsensä sekä muiden henkilöiden
terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Käytännössä tällaisia
välttämättömiä, ilman
suostumusta luovutettavia tietoja voisi olla muitakin kuin väkivalta-,
itsemurha- tai tartuntariskiä koskevat tiedot. Tästä syystä valiokunta
ehdottaa täydennettäväksi 1 momentin
1 kohtaa siten, että myös tieto sairauskohtauksen
riskistä kuuluisi luovutettavien tietojen joukkoon.
Pykälän 2 momentissa rajataan Rikosseuraamuslaitoksen
muulle kuin terveydenhuollon ammattihenkilöstöön
kuuluvalle annettavat tiedot sellaisiin, joista ei ilmene sairauden
laatu tai terveydentilan tai hoidon yksityiskohta. Valiokunta on
kiinnittänyt huomiota tiedonsaannin turvaamiseen rikosseuraamusalan
organisaatiouudistuksesta antamassaan mietinnössä (LaVM 35/2010
vp). Käytännössä esimerkiksi
lääkärin antamat yleispiirteiset tiedot
rekisteröidyn tilanteesta voitaisiin merkitä valvonta-
ja toimintarekisteriin. Useimmiten kyse voisi olla kuljetus- tai
valvontatehtävissä toimivalle henkilölle annettavista
ohjeista, jotka liittyvät esimerkiksi henkilön
tarttuvaan tautiin tai itsetuhoisuuteen. Valiokunta pitää 2
momenttia perusteltuna.
28 §. Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja
tiedonantovelvollisilta.
Vangin tapaamisten jouhevaa järjestämistä läheisten
kanssa edesauttaisi se, että Rikosseuraamuslaitos
saisi tarvittavat tiedot väestötietojärjestelmästä vangin lähiomaisista
tai muista läheisistä. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1
momentin 2 kohtaan lisättäisiin
Rikosseuraamuslaitokselle mahdollisuus saada väestötietojärjestelmästä tieto
vangin tai Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otetun
sukulaissuhteesta ja asumisesta toisen henkilön kanssa.
Rikosseuraamuslaitokselle voisi olla hyödyllistä käyttää poliisin
henkilörekisteritietoja esimerkiksi silloin, kun ehdottomaan
vankeusrangaistukseen tuomitun osalta harkitaan avolaitokseen sijoittamista.
Valiokunta ehdottaa lisättäväksi 1
momentin 3 kohtaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut.
Lisäksi 1 momentin 6 kohtaan ehdotetaan
tehtäväksi kielellinen tarkennus. Samoin pykälän 2
momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen
muutos.
5 luku. Tietoturvallisuus ja tietojen säilyttäminen
34 §. Tietojen tarkistaminen ja poistaminen rekisteristä.
Sosiaalihuollon asiakastietojen säilyttämistä ja
hävittämistä koskevien erityissäännösten
soveltamiseksi on syytä lisätä pykälään viittaus
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettun
lakiin (159/2007) sekä sosiaalihuollon
asiakasasiakirjoista hyväksyttyyn lakiin (HE 345/2014
vp; EV 306/2014 vp). Valiokunta
ehdottaa pykälään lisättäväksi uusi
4 momentti.
36 §. Tietojen pysyvä säilyttäminen.
Sosiaalihuollon asiakastietojen säilyttämistä ja
hävittämistä koskevien erityissäännösten
soveltamiseksi on syytä lisätä pykälään
viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettun
lakiin (159/2007) sekä sosiaalihuollon
asiakasasiakirjoista hyväksyttyyn lakiin (HE 345/2014
vp; EV 306/2014 vp). Valiokunta
ehdottaa pykälään lisättäväksi uusi 3 momentti.
2. Laki vankeuslain muuttamisesta
Vankeuslain ja tutkintavankeuslain muuttamisen yhteydessä (HE
45/2014 vp; EV 255/2014 vp)
muutettiin vankeuslain 13 lukua siten, että luvun pykäläjärjestys
muuttui. Luvun muuttamisen yhteydessä ei kuitenkaan muutettu
vankeuslaissa olevia viittaussäännöksiä numeroltaan
muuttuneisiin pykäliin. Valiokunta ehdottaa viittaussäännösten
muuttamista vankeuslain 4 luvun 4 §:n 2 momentissa,
12 luvun 3 §:n 2 momentissa sekä 17
luvun 1 §:n 3 momentissa, 3 §:n
2 momentissa ja 5 §:n 1 momentissa. Tästä syystä myös
lakiehdotuksen nimikettä ja johtolausetta on tarkistettava.
3. Laki tutkintavankeuslain muuttamisesta
Vankeuslain ja tutkintavankeuslain muuttamisen yhteydessä (HE
45/2014 vp; EV 255/2014 vp)
muutettiin tutkintavankeuslain 9 lukua siten, että luvun
pykäläjärjestys muuttui. Luvun muuttamisen
yhteydessä ei kuitenkaan muutettu tutkintavankeuslaissa
olevia viittaussäännöksiä numeroltaan
muuttuneisiin pykäliin. Valiokunta ehdottaa viittaussäännösten
muuttamista tutkintavankeuslain 2 luvun 3 §:n
2 momentissa, 8 luvun 3 §:n
2 momentissa sekä 12 luvun 1 §:n 3 momentissa,
3 §:n 2 momentissa ja 5 §:n 1 momentissa. Tästä syystä myös
lakiehdotuksen nimikettä ja johtolausetta on tarkistettava.
5. Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetun lain 13 ja 19 §:n muuttamisesta
Poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen tietojenvaihdon parantamiseksi
valiokunta pitää perusteltuna laajentaa rekisteröitävien
henkilökuulutustietojen alaa koskemaan kaikkia yhdyskuntaseuraamuksia.
Nykyisin säännös koskee yhdyskuntaseuraamuksista
vain valvontarangaistusta. Tästä syystä valiokunta
ehdottaa lisättäväksi uusi 2 pykälä,
jolla muutetaan voimassa olevan lain säännöksiä.
Lisäyksen vuoksi muutetaan myös lakiehdotuksen nimikettä ja
johtolausetta.
19 §. Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille.
Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuutta hyödyntää poliisin
henkilörekisteritietoja on tarpeen laajentaa vastaavalla
tavalla kuin 1. lakiehdotuksen 28 §:ssä.
Tästä syystä valiokunta ehdottaa
lisättäväksi 1 momentin
12 kohdan luetteloon ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut.
Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi tekninen
muutos pykälän 4 momenttiin.