Perustelut

Hallituksen esityksessä on pääasiallisesti kyse määräaikaisten tuomareiden nimitysmenettelyn uudistamisesta. Nykyisin vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi tuomarin nimittää korkein oikeus käräjäoikeuden ja hallinto-oikeuden osalta sekä korkein hallinto-oikeus hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden osalta. Nyt esitetään, että kyseisten tuomioistuinten osalta enintään vuoden määräaikaisesta tuomarin nimityksestä päättää se tuomioistuin, jossa kyseinen virka on.

Lisäksi esitetään, että siinä tuomioistuimessa, jossa kyseinen virka on, nimityksestä päättää päällikkötuomari. Kun käräjäoikeuden laamannilla on jo nykyisin toimivalta nimittää tuomari alle vuoden määräajaksi, kyse on käräjäoikeuden laamannin nimitystoimivallan pidentämisestä yhdellä päivällä. Sen sijaan hovioikeuden, hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden päällikkötuomarit voivat nykyisin nimittää tuomarin enintään kahden kuukauden määräajaksi. Jos kyse on pidemmästä kuin kahden kuukauden mutta lyhyemmästä kuin vuoden määräaikaisuudesta, nimityksestä päättää kyseisen tuomioistuimen täysistunto tai vastaava monijäseninen toimielin.

Kyse on käytännössä merkittävästä asiasta, sillä enintään vuoden pituisten määräaikaisten tuomarinimitysten osuus on huomattava ja tällaiset nimitykset ovat olennaisia tuomariuran kannalta. Esitys kaventaisi ylimpien oikeuksien nimitystoimivaltaa ja siten heikentäisi niiden valvontamahdollisuuksia. Saadun tiedon mukaan ylimmät tuomioistuimet eivät kuitenkaan juurikaan ole päätyneet nimityspäätöksissään toiseen lopputulokseen kuin nimitysesityksen tehneet tuomioistuimet. On myös huomattava, ettei esitys vaikuta ylimpien oikeuksien asemaan nimitysasioissa, jotka koskevat yli vuoden pituisia tuomarin nimityksiä. Esitys ei tuo muutosta myöskään päällikkötuomarin nimittämiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen, sillä määräajan pituudesta riippumatta nimitystoimivalta olisi jatkossakin joko korkeimmalla oikeudella tai korkeimmalla hallinto-oikeudella. Niin ikään on huomattava, että vakinaisten tuomareiden nimitysmenettelystä säädetään erikseen.

Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta kannattaa alempien tuomioistuinten nimitystoimivallan laajentamista esityksessä tarkoitetuissa tapauksissa. Muutoksen voidaan arvioida sekä nopeuttavan että yksinkertaistavan nimitysmenettelyä sekä edistävän tulosjohtamisen tavoitteiden täyttämistä.

Esitys siitä, että täysistunnon tai muun vastaavan monijäsenisen kokoonpanon nimitystoimivalta poistetaan esityksessä tarkoitetuissa nimitysasioissa, on käytännössä ja periaatteessa merkittävä muutos, sillä useissa tuomioistuimissa täysistuntokäsittelylle on pitkät perinteet. Eräissä tuomioistuimissa, kuten Helsingin ja Turun hovioikeuksissa, täysistunnot ovat kuitenkin varsin laajoja. Kokoonpanoa, johon osallistuu useita kymmeniä henkilöitä, ei voida pitää nyt tarkoitetuissa nimitysasioissa tarkoituksenmukaisena. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, että päällikkötuomari vastaa tuomioistuimen toiminnan tuloksellisuudesta, mihin virkanimitykset olennaisesti vaikuttavat, valiokunta puoltaa päällikkötuomarin nimitystoimivallan lisäämistä. On myös huomattava, että nimitysmenettelyssä on pääsääntöisesti kuultava tuomioistuimen johtoryhmää tai, jos johtoryhmää ei ole, tuomioistuimen vakinaisia tuomareita. Tällä on merkitystä hakijoiden ansioiden vertailussa samoin kuin hakijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamisessa. Tuomioistuinten ja päällikkötuomareiden nimitystoimivallan kasvaessa on kuitenkin syytä korostaa nimitysasioiden mahdollisimman avoimen ja huolellisen valmistelun sekä nimitysratkaisujen selkeän perustelemisen merkitystä.

Määräaikaisten tuomarien nimittämistä koskevilla muutoksilla on merkitystä myös tuomarin uran avaamisessa, johon lakivaliokunta on aiemmissakin yhteyksissä kiinnittänyt huomiota (LaVM 1/2000 vp). Vaikka nimitystoimivaltaa koskevat muutokset eivät sinällään takaa sitä, että hakijoiden ansioita vertailtaisiin nykyistä monipuolisemmin tai että tuomioistuimeen entistä useammin nimitettäisiin myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisia hakijoita, ne tukevat nimitysmenettelyn nopeuttamista, millä on keskeinen merkitys tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisille hakijoille. Voidaan myös arvioida, että tuomioistuimen ja päällikkötuomarin nimitystoimivallan lisääminen on omiaan edistämään nykyistä laaja-alaisempien ja monipuolisempien rekrytointikäytäntöjen kehittämistä.

Ottaen huomioon esityksen periaatteellinen ja käytännön merkitys lakivaliokunta pitää tärkeänä, että muutosten soveltamista ja vaikutuksia jatkossa seurataan.

Lopuksi lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään vakuutusoikeuden kokoonpanosta asiassa, joka koskee tuomarin viran täyttämistä. Kyseisessä kohdassa on tarpeen säätää vakuutusoikeuden laamannin sijaisesta vastaavaan tapaan kuin 1 kohdassa säädetään hovioikeudenlaamannin sijaisesta. Valiokunta ehdottaa 3 kohtaa tämän johdosta täydennettäväksi.