Yleisperustelut
Hallituksen esityksen keskeisenä sisältönä on Euroopan
neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan
hyväksyminen ja voimaansaattaminen sekä neuvoston
rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevan puitepäätöksen
täytäntöönpano.
Lisäpöytäkirjan ja puitepäätöksen
tavoitteena on lisätä kansainvälistä ja
eurooppalaista yhteistyötä julkisesti, erityisesti
tietoverkoissa levitettävien rasististen ja muukalaisvihamielisten
lausumien torjumiseksi puuttumatta kuitenkaan kansallisissa oikeusjärjestelmissä noudatettaviin
periaatteisiin ilmaisunvapaudesta. Kumpaankin instrumenttiin sisältyy
velvoitteita kriminalisoida rasistisista vaikuttimista tehtyjä rikoksia.
Suomen lainsäädännön saattamiseksi
vastaamaan edellä mainittuja velvoitteita hallituksen esityksessä ehdotetaan,
että rikoslain säännöksiä kiihottamisesta
kansanryhmää vastaan ja rangaistuksen koventamisperusteista
tarkistetaan. Niin ikään velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi esitetään
uutta törkeää tekomuotoa kiihottamiselle
kansanryhmää vastaan ja oikeushenkilön rangaistusvastuun
laajentamista rasistisiin rikoksiin. Samalla kansallisista syistä rikoslain säännöksiin
esitetään muutoksia, joiden tarkoituksena on nykyaikaistaa
ja selkeyttää säännöksiä.
Esityksen perusteluista ilmenee, että rasistisista
vaikuttimista tehtyjen rikosten tekeminen erityisesti tietojärjestelmien
välityksellä on viime aikoina lisääntynyt.
Lakivaliokunta pitää rasististen rikosten
torjumista tärkeänä, sillä kyseiset
rikokset loukkaavat ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita.
Toisaalta rasistisia rikoksia koskevan sääntelyn
on demokraattisessa yhteiskunnassa oltava tasapainossa perustuslaissa
turvatun sananvapauden kanssa. Rangaistavuuden ja sananvapauden
suhteeseen on esityksen valmistelussa kiinnitetty asianmukaisesti huomiota.
Rangaistavuuden piiriin kuuluvassa toiminnassa kyse voi olla
esimerkiksi sellaisen mielipiteen tai viestin levittämisestä,
jossa johonkin kansanryhmään kohdistuvaa väkivaltaa
tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai
toivottavana taikka kyseiseen kansanryhmään kuuluvia
henkilöitä väitetään
esimerkiksi muita alempiarvoisiksi. Sen sijaan, kuten esityksen
perusteluissa todetaan, esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan
tai siitä vastuussa olevan ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan
täytä rangaistavuuden edellytyksiä.
Hallituksen esityksen perustelujen ja saamansa selvityksen perusteella
lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Kyse on pitkälti voimassa olevien
rangaistussäännösten täsmentämisestä ja
osin rangaistavuuden lievästä laajentamisesta,
joille on valiokunnan mielestä hyväksyttävät
perusteet ja painava yhteiskunnallinen tarve. Valiokunta siten puoltaa
lisäpöytäkirjan hyväksymistä siltä osin
kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan ja hallituksen esitykseen sisältyvien
lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Ottaen
huomioon, että lisäpöytäkirjan
velvoitteisiin ja niiden suhteeseen sananvapauteen liittyy esityksen perusteluissa
kuvattuja rajanvetotilanteita, valiokunta pitää tarpeellisena,
että Suomi käyttää hyväkseen
lisäpöytäkirjan mahdollistaman liikkumavaran.
Sananvapauden korkean suojan säilymiseksi valiokunta siten
puoltaa esityksessä tarkoitettujen varaumien tekemistä lisäpöytäkirjan
kriminalisointivelvoitteisiin. Vastaavat varaumat ovat tehneet lisäpöytäkirjan
jo ratifioineet Norja ja Tanska. Ruotsissa on valmistunut lisäpöytäkirjan
ratifioimista koskeva ehdotus, jossa myös ehdotetaan vastaavien
varaumien tekemistä.
Yksityiskohtaiset perustelut
2. Laki rikoslain muuttamisesta
6 luku. Rangaistuksen määräämisestä.
5 §. Koventamisperusteet.
Voimassa olevan pykälän 1 momentin 4
kohdassa säädettyjä rangaistuksen
koventamisperusteita esitetään selvyyden vuoksi
täydennettäviksi ihonvärillä,
syntyperällä, uskonnolla, vakaumuksella, seksuaalisella
suuntautumisella ja vammaisuudella. Vastaavia lisäyksiä esitetään
myös muun muassa rikoslain 11 luvun 10 §:ään.
Lakivaliokunta pitää täydennyksiä kannatettavina.
Esitys ei tuo muutosta siihen, että kohdassa samoin
kuin 11 luvun 10 §:ssä mainittaisiin
voimassa olevan rikoslain mukaisesti erikseen käsite "rotu".
Tätä ratkaisua on perusteltu sillä, että kyseistä käsitettä käytetään
sekä lisäpöytäkirjassa
että puitepäätöksessä samoin
kuin pyrkimyksellä välttää käytännön
soveltamisongelmia. Lakivaliokunnan mielestä näitä perusteluja voidaan
pitää sinällään ymmärrettävinä.
Toisaalta, kuten esityksen perusteluissa todetaan, on yleisesti
tiedossa, ettei ole olemassa kuin yksi ihmisrotu. Lisäksi
perusteluista ilmenee, että perustuslakivaliokunta
on aiemmin neuvoston puitepäätösehdotuksesta
antamassaan lausunnossa kiinnittänyt kyseisen käsitteen
käyttämiseen huomiota ja katsonut, että sana
on korvattavissa esimerkiksi termillä "alkuperä"
(PeVL 26/2002 vp). Lakivaliokunta ei
kuitenkaan tässä yhteydessä ehdota käsitteen
"rotu" poistamista tai sen korvaamista toisella käsitteellä ottaen huomioon,
että kyseistä käsitettä käytetään useassa
muussakin rikoslain säännöksessä kuin niissä,
jotka ovat käsiteltävänä tämän
esityksen yhteydessä. Niin ikään käsitettä käytetään
ainakin poliisin säilyttämien henkilöiden
kohtelusta annetun lain (841/2006) 4 §:n
2 momentissa, tutkintavankeuslain (768/2005)
5 §:n 2 momentissa ja vankeuslain (767/2005)
5 §:n 2 momentissa. Lakivaliokunta pitää kuitenkin
tarpeellisena ja asianmukaisena, että jatkossa
sopivassa yhteydessä arvioidaan käsitteen "rotu"
käyttämistä niin rikoslaissa
kuin muissakin edellä mainituissa laeissa.
11 luku. Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan
10 §. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Voimassa olevassa pykälässä säädettyjä tekotapoja
esitetään täydennettäviksi lainvastaisen aineiston
saataville asettamisella ja sellaisen aineiston saatavilla pitämisellä.
Tarkoitus on ottaa sääntelyssä huomioon
tietojärjestelmien lisääntynyt käyttö.
Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, ettei säännöksessä kriminalisoida
tiettyä rasistista mielipidettä tai aineistoa
itsessään, vaan kyseisen mielipiteen tai aineiston
levittäminen yleisön keskuuteen.
Pykälän perusteluista ilmenee, että "asettaa saataville"
tarkoittaa muun muassa aineiston toimittamista yleisön
saataville internetin keskustelupalstalla tai muulla sivustolla
samoin kuin esimerkiksi linkkien perustamista ja kokoamista aineiston
saattamiseksi helpommin saataville. Rikokseen voi siten syyllistyä paitsi
laatimalla lainvastaista aineistoa myös perustamalla linkkejä sellaiselle
sivustolle, jossa on tällaista aineistoa. On
kuitenkin syytä korostaa, että linkittämisen
rangaistavuus edellyttää, kuten muutkin tekotavat,
tahallisuutta. Linkittäjän on siten oltava tietoinen
siitä, että linkitetyssä sivustossa uhataan,
panetellaan tai solvataan pykälässä tarkoitettua
kansanryhmää. Rangaistavuuden edellytykset eivät
siten täyty esimerkiksi, jos henkilö perustaa
linkin sivustolle, jossa ei sillä hetkellä ole
lainvastaista aineistoa, mutta linkittämisen
jälkeen siihen sisällytetään
sellaista aineistoa hänen tietämättään.
"Saatavilla pitäminen" selventää vuorostaan sen,
että säännöksessä tarkoitettu
teko katsotaan jatkuvaluonteiseksi rikokseksi. Lakivaliokunta kiinnittää huomiota
myös siihen, että lainvastaisen aineiston saatavilla
pitäminen voi ulottua myös sivustojen ylläpitäjään,
joka ei ole laatinut aineistoa, mutta joka teknisesti myötävaikuttaa aineiston
levittämiseen. Kyse voi olla esimerkiksi yhtiöstä,
joka tarjoaa yksityishenkilöille teknisen mahdollisuuden
nk. blogi-sivuston ylläpitämiseen, tai nk. portaalin
taikka keskustelupalstan ylläpitäjästä.
Ylläpitäjän rikosoikeudellinen vastuu
edellyttää kuitenkin tahallisuutta eli ennen kaikkea
tietoisuutta aineiston lainvastaisuudesta. Käytännössä kyse
voi olla esimerkiksi siitä, että ylläpitäjän
huomiota kiinnitetään sivustolla olevaan lainvastaiseen
materiaaliin, mutta tällaisesta tiedosta huolimatta ylläpitäjä tietoisesti
sallii aineiston pitämisen sivustollaan eikä ryhdy
toimenpiteisiin sen poistamiseksi sivustolta, vaikka se olisi ylläpitäjälle
teknisesti mahdollista.
Esitys merkitsee lakivaliokunnan mielestä varsin maltillista,
nykytilaa selkeyttävää askelta ylläpitäjän
vastuun sääntelyssä. Saadun tiedon mukaan
oikeusministeriössä on esityksen valmistelun yhteydessä lähetetty
lausunnolle myös ministeriössä laadittu
muistio, jossa on pohdittu mahdollisia vaihtoehtoja ylläpitäjän
vastuun lisäämiseksi. Saadun lausuntopalautteen
perusteella on kuitenkin selvää, ettei vastuun
lisääminen ole ongelmatonta. Valiokunta pitää hyvänä, että ylläpitäjän
vastuukysymyksiä on pyritty selvittämään
esitykseen sisältyvää muutosta laajemminkin.
On kuitenkin järkevää ja tarkoituksenmukaista,
että jatkossa ensin seurataan, miten nyt käsiteltävänä olevaan
esitykseen sisältyvää ylläpitäjäänkin
ulottuvaa sääntelyä jatkossa sovelletaan.
Sitä, onko ylläpitäjän vastuuta tarpeen
ja mahdollista entisestään laajentaa, voidaan
arvioida, kun nyt esitetystä muutoksesta on saatu kokemuksia.