Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

1. Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta

Yleistä.

Hallituksen esityksen sisältämällä lakiehdotuksella pyritään tehostamaan käräjäoikeuksien toimintaa. Käräjäoikeuksien tulevia yhdistämisiä silmälläpitäen esitys sisältää myös ehdotuksen, jonka mukaan käräjäoikeudessa voisi kahden käräjäoikeuden yhdistämisen seurauksena olla kaksi laamannin virkaa, joista toiseen kuuluisi toimiminen viraston päällikkönä.

Lakivaliokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että suuremmissa käräjäoikeusyksiköissä tuomarit voivat ainakin jossain määrin erikoistua tietyn tyyppisten juttujen käsittelyyn (ks. LaVL 18/2004 vp). Valiokunta huomauttaa tässä yhteydessä myös siitä, että erikoisalojen riittävää asiantuntemusta voidaan tämän lisäksi pyrkiä turvaamaan käräjäoikeuksien keskinäistä yhteistyötä kehittämällä ja tiivistämällä. Niin ikään käräjäoikeuksien yhteistyöllä voidaan vaikuttaa henkilöstövoimavarojen riittävyyteen myös muutoin. Valiokunnan saamien tietojen mukaan esimerkiksi Rovaniemen hovioikeuspiirissä on tuomareille annettu määräyksiä toiseen käräjäoikeuteen, kun on tarvittu vaikkapa vahvennettua kokoonpanoa. Valiokunta muistuttaa edelleen myös siitä, että käräjäoikeuksien tarjoamien oikeuspalvelujen tulee olla kaikkien kohtuullisesti saavutettavissa. Tämän vuoksi päätöksiä käräjäoikeuksien tuomiopiirien yhdistämisistä ei voida tehdä pelkästään saavutettavia kustannussäästöjä silmälläpitäen, vaan huomiota tulee aina kiinnittää myös niihin vaikutuksiin, joita päätöksillä on tuomioistuimissa asioivien mahdollisuuksiin kääntyä tuomioistuinlaitoksen puoleen. Tuomiopiirejä yhdistettäessä palvelujen saatavuudesta tulee huolehtia esimerkiksi istuntopaikkoja koskevin järjestelyin. Valiokunta kiinnittää huomiota myös perustuslain 122 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

1 §.

Pykälään lisätään uusi 4 momentti, jonka mukaan silloin, kun käräjäoikeudessa on useampi kuin yksi laamannin virka, yhteen näistä kuuluu toimiminen viraston päällikkönä. Tällöin käräjäoikeuden päällikkönä toimivaan laamanniin sovelletaan, mitä laissa tai asetuksessa säädetään laamannista.

Hallituksen esityksen perustelujen (s. 9/I) mukaan käräjäoikeuksia yhdistettäessä voi syntyä tilanteita, joissa yhdistettävien käräjäoikeuksien laamannien virat siirtyvät samaan käräjäoikeuteen. Tämän vuoksi on erityisellä lain säännöksellä tarpeen mahdollistaa se, että käräjäoikeudessa voi olla useampi kuin yksi laamannin virka. Perustelujen mukaan tällainen tilanne on poikkeuksellinen ja ohimenevä.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan viiden seuraavan vuoden aikana periaatteessa noin 60—80 prosenttia laamanneista voi lähteä eläkkeelle, mikä sinänsä voisi mahdollistaa yhdistämisten toteuttamisen. Koska eläkeikä on toisaalta nykyisin varsin joustava, eläkkeelle siirtyvien laamannien määrä ei kuitenkaan tulle olemaan näin suuri. Lakivaliokunta pitääkin ehdotusta perusteltuna etenkin sen vuoksi, että se mahdollistaa käräjäoikeuksien yhdistämisen suunnittelun riippumatta siitä sattumanvaraisesta seikasta, milloin jommankumman yhdistettävän käräjäoikeuden laamanni jää eläkkeelle. Samalla uudistuksella voidaan ainakin jossain määrin välttää niitä epäkohtia, joita avoimiksi tulleisiin laamannin virkoihin annettaviin pitkiin viranhoitomääräyksiin mm. tuomarin riippumattomuuden kannalta periaatteellisesti liittyy.

Ehdotetun momentin sanamuodosta ei kuitenkaan ilmene, että kyseessä on käräjäoikeuksien yhdistämiseen liittyvä poikkeuksellinen tilanne. Tällainen käräjäoikeuden virkarakenteen eräänlainen välitila lakkaa viimeistään silloin, kun se laamanni, joka ei toimi viraston päällikkönä, siirtyy eläkkeelle. Lakivaliokunta ehdottaa, että momenttia selvennetään sen tarkoitusta paremmin vastaavaksi.

18 a §.

Pykälän 1 momentin mukaan käräjäoikeudessa voi olla toimintayksikkönä osastoja. Tällainen osasto voidaan pykälän 2 momentin nojalla perustaa eri lainkäyttöasioissa tarvittavan asiantuntemuksen ja käsittelyn sujuvuuden turvaamiseksi. Tällöin osaston perustamisesta määrätään käräjäoikeuden työjärjestyksessä.

Pykälän 3 momentin mukaan käräjäoikeuteen voidaan perustaa osasto myös sen turvaamiseksi, että virka-alueen suomen- ja ruotsinkielisellä väestöllä on mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Tällaisen osaston perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö.

Lakivaliokunnan mielestä henkilön oikeus käyttää tuomioistuimessa omassa asiassaan omaa kieltään on hänen oikeusturvansa kannalta olennainen kysymys. Tämän oikeuden toteutumista ei tule pyrkiä turvaamaan pelkästään käytettävää kieltä koskevin säännöksin vaan myös muunlaisilla lainsäädännöllisillä järjestelyillä, joilla voidaan edistää oikeutta oman kielen käyttämiseen. Tämän vuoksi lakivaliokunta tukee ehdotusta siitä, että käräjäoikeuksiin voidaan perustaa erityisiä osastoja eri kieliryhmien yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi. Samalla valiokunta toisaalta muistuttaa siitä, että yksinomaan lainsäädännöllä ei kyetä turvaamaan sitä, että yksilön oikeus oman kielensä käyttämiseen myös tosiasiallisesti toteutuu (ks. myös LaVL 18/2004 vp). Lainsäädännön kehittämisen ohella on siksi myös tarpeen ylläpitää ja kehittää tuomareiden toisen kotimaisen kielen taitoa sekä koulutusta järjestämällä että riittävin palkkauksellisin kannustimin.

Valiokunta ehdottaa jäljempänä erikseen säädettäväksi kielitaitovaatimuksista sellaiseen tuomarin virkaan, joka on sijoitettu momentin mukaiselle, kielellisin perustein muodostetulle osastolle. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 3 momentin viimeinen virke poistetaan tarpeettomana.

Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 12/I) kiinnitetään huomiota myös siihen, että pykälässä tarkoitettujen osastojen perustaminen edistäisi myös mahdollisuutta tuomioistuinharjoitteluun ruotsin kielellä. Perusteluissa arvioidaan, että notaarin virkoja ei ilmeisesti kuitenkaan erikseen kohdennettaisi kielellisin perustein muodostetulle osastolle, jotta notaarit saisivat tuomioistuinharjoittelussa mahdollisimman monipuolisen kuvan koko käräjäoikeuden toiminnasta. Valiokunnan mielestä tällainen lähtökohta vastaa yleisiä pyrkimyksiä kehittää tuomioistuinharjoittelua nykyistä koulutuksellisemmaksi. [Ks. esim. Tuomarikoulutustyöryhmä 2:n mietintö Tuomarikoulutus, s. 19 (oikeusministeriön työryhmämietintö 2004:2) ja Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintö, s. 350 (komiteanmietintö 2003:3).]

18 b §. (Uusi)

Käräjäoikeudessa asian käsittelykieli rikos-, riita- ja hakemusasioissa määräytyy kielilain (423/2003) 14—16 §:n mukaan. Näiden säännösten soveltaminen saattaisi kuitenkin johtaa siihen, että myös perustettavalla osastolla käsiteltävässä asiassa käytettäisiin käsittelykielenä mahdollisesti hyvinkin usein virka-alueen väestön enemmistön kieltä. Tällainen tilanne ei vastaisi osaston perustamisen tarkoitusta. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että lakiin lisätään uusi pykälä, jonka mukaan 18 a §:n 3 momentin nojalla perustetulla osastolla käytetään asian käsittelykielenä kielilain 14—16 §:stä poiketen virka-alueen väestön vähemmistön kieltä. Toisaalta myös tällaisella kielellisin perustein muodostetulla käräjäoikeuden osastolla voidaan käsitellä asioita, joissa asianosaisten kielellisten oikeuksien huomioon ottaminen edellyttää virka-alueen väestön enemmistön kielen käyttämistä. Näiden tapausten varalta valiokunta ehdottaa pykälän pääsääntöä täydennettäväksi säännöksellä, jonka mukaan tuomioistuin voi asianosaisten oikeutta ja etua silmälläpitäen päättää virka-alueen väestön enemmistön kielen käyttämisestä. Momentin toinen virke sisältää viittauksen kielilain tulkkausta sekä toimituskirjojen ja muiden asiakirjojen käännöksiä koskeviin säännöksiin, joita noudatetaan soveltuvin osin myös käräjäoikeuden kielellisin perustein muodostetulla osastolla.

Valiokunta muistuttaa samalla siitä, että asian käsittelykielestä riippumatta muun muassa asianosaisella ja asiassa kuultavalla on oikeus kielilain 10 §:n nojalla käyttää myös käräjäoikeuden kielellisin perustein muodostetulla osastolla käsiteltävässä asiassa joko suomea tai ruotsia.

18 c §. (Uusi)

Kielilain voimassa olevan 26 §:n mukaan valtion viranomainen käyttää työkielenään virka-alueen väestön enemmistön kieltä, jollei toisen kielen tai molempien kielten taikka erityisestä syystä vieraan kielen käyttäminen ole tarkoituksenmukaisempaa.

Valiokunta on edellä ehdottanut, että 18 a §:n 3 momentin nojalla perustetulla osastolla asian käsittelykielenä on pääsääntöisesti virka-alueen väestön vähemmistön kieli. Osastolla toimivien tuomareiden ja muun henkilökunnan kielellisten valmiuksien ylläpitämiseksi on sen vuoksi perusteltua, että tällaisella osastolla käytetään myös työkielenä kyseistä vähemmistökieltä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa lakiin lisättäväksi tätä tarkoittavan uuden pykälän.

Johtolause.

Koska valiokunta on edellä ehdottanut lakiin lisättäväksi uuden 18 b ja 18 c §:n, on myös lakiehdotuksen johtolausetta tarkistettava.

2. Laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)

12 §. Tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 2 momentin mukaan tuomarin virkaan vaadittavista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. Nämä kelpoisuusvaatimukset on äskettäin uudistettu (ks. LaVM 3/2003 vp — HE 103/2003 vp).

Lakivaliokunta on edellä puoltanut ehdotusta, jonka mukaan käräjäoikeuteen voidaan perustaa erityinen osasto käräjäoikeuden virka-alueen suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Koska tarkoituksena on taata nimenomaan kielellisen vähemmistön oikeuksien toteutuminen, on tällaiselle osastolle sijoitettavien tuomarin virkojen suomen ja ruotsin kielen kelpoisuusvaatimuksista perusteltua säätää erikseen nimenomaan tätä tarkoitusta silmälläpitäen. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että näiden virkojen kohdalla virka-alueen väestön vähemmistön kieltä koskevaksi kelpoisuusvaatimukseksi säädetään tämän kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Koska perustettavan osaston tuomareiden tulee toisaalta pystyä käsittelemään asioita molemmilla kansalliskielillä, ehdotetaan samalla, että osastoon sijoitettavien tuomarin virkojen kelpoisuusvaatimukseksi virka-alueen väestön enemmistön kielen osalta säädetään kyseisen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Valiokunta ehdottaa, että uusi momentti sijoitetaan lakiteknisesti pykälän 2 momentiksi, jolloin nykyisin 2 momenttina oleva viittaussäännös siirtyy 3 momentiksi.

3. Laki kielilain muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)

16 a §. Asian käsittelykieltä koskevat poikkeukset eräissä tapauksissa.

Valiokunta on edellä ehdottanut, että käräjäoikeuteen käräjäoikeuslain 18 a §:n 3 momentin nojalla perustetussa osastossa käytettävästä asian käsittelykielestä säädetään käräjäoikeuslain 18 b §:ssä. Jotta tämä asian käsittelykieltä koskeva erityistapaus ilmenisi myös kielilaista, valiokunta ehdottaa lakiin lisättäväksi pykälän, joka sisältää asianomaisen viittaussäännöksen.

26 §. Valtion viranomaisen työkieli.

Voimassa olevan pykälän mukaan valtion viranomainen käyttää työkielenään virka-alueen väestön enemmistön kieltä, jollei toisen kielen tai molempien kielten taikka erityisestä syystä vieraan kielen käyttäminen ole tarkoituksenmukaisempaa.

Valiokunta on edellä ehdottanut, että käräjäoikeuslain 18 a §:n 3 momentin nojalla perustetulla osastolla käytetään myös työkielenä virka-alueen väestön vähemmistön kieltä. Tästä säädetään käräjäoikeuslain 18 c §:ssä. Jotta tämä asian käsittelykieltä koskeva erityistapaus ilmenisi myös kielilaista, valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään asianomaisen viittaussäännöksen sisältävä uusi 2 momentti.