Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
1. Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta
Yleistä.
Hallituksen esityksen sisältämällä lakiehdotuksella
pyritään tehostamaan käräjäoikeuksien
toimintaa. Käräjäoikeuksien tulevia yhdistämisiä silmälläpitäen
esitys sisältää myös ehdotuksen,
jonka mukaan käräjäoikeudessa voisi kahden
käräjäoikeuden yhdistämisen
seurauksena olla kaksi laamannin virkaa, joista toiseen kuuluisi
toimiminen viraston päällikkönä.
Lakivaliokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen,
että suuremmissa käräjäoikeusyksiköissä tuomarit
voivat ainakin jossain määrin erikoistua tietyn
tyyppisten juttujen käsittelyyn (ks. LaVL 18/2004
vp). Valiokunta huomauttaa tässä yhteydessä myös
siitä, että erikoisalojen riittävää asiantuntemusta
voidaan tämän lisäksi pyrkiä turvaamaan
käräjäoikeuksien keskinäistä yhteistyötä kehittämällä ja
tiivistämällä. Niin ikään
käräjäoikeuksien yhteistyöllä voidaan
vaikuttaa henkilöstövoimavarojen riittävyyteen myös
muutoin. Valiokunnan saamien tietojen mukaan esimerkiksi Rovaniemen
hovioikeuspiirissä on tuomareille annettu määräyksiä toiseen käräjäoikeuteen,
kun on tarvittu vaikkapa vahvennettua kokoonpanoa. Valiokunta muistuttaa edelleen
myös siitä, että käräjäoikeuksien
tarjoamien oikeuspalvelujen tulee olla kaikkien kohtuullisesti
saavutettavissa. Tämän vuoksi päätöksiä käräjäoikeuksien
tuomiopiirien yhdistämisistä ei voida tehdä pelkästään
saavutettavia kustannussäästöjä silmälläpitäen,
vaan huomiota tulee aina kiinnittää myös
niihin vaikutuksiin, joita päätöksillä on
tuomioistuimissa asioivien mahdollisuuksiin kääntyä tuomioistuinlaitoksen
puoleen. Tuomiopiirejä yhdistettäessä palvelujen
saatavuudesta tulee huolehtia esimerkiksi istuntopaikkoja koskevin
järjestelyin. Valiokunta kiinnittää huomiota
myös perustuslain 122 §:n 1 momenttiin,
jonka mukaan hallintoa järjestettäessä tulee
pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan
suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet
saada palveluja omalla kielellään samanlaisten
perusteiden mukaan.
1 §.
Pykälään lisätään
uusi 4 momentti, jonka mukaan silloin, kun käräjäoikeudessa
on useampi kuin yksi laamannin virka, yhteen näistä kuuluu
toimiminen viraston päällikkönä.
Tällöin käräjäoikeuden
päällikkönä toimivaan laamanniin sovelletaan,
mitä laissa tai asetuksessa säädetään
laamannista.
Hallituksen esityksen perustelujen (s. 9/I) mukaan
käräjäoikeuksia yhdistettäessä voi
syntyä tilanteita, joissa yhdistettävien käräjäoikeuksien
laamannien virat siirtyvät samaan käräjäoikeuteen.
Tämän vuoksi on erityisellä lain säännöksellä tarpeen
mahdollistaa se, että käräjäoikeudessa
voi olla useampi kuin yksi laamannin virka. Perustelujen mukaan
tällainen tilanne on poikkeuksellinen ja ohimenevä.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan viiden seuraavan vuoden aikana
periaatteessa noin 60—80 prosenttia laamanneista voi lähteä eläkkeelle,
mikä sinänsä voisi mahdollistaa yhdistämisten
toteuttamisen. Koska eläkeikä on toisaalta nykyisin
varsin joustava, eläkkeelle siirtyvien laamannien määrä ei
kuitenkaan tulle olemaan näin suuri. Lakivaliokunta pitääkin
ehdotusta perusteltuna etenkin sen vuoksi, että se mahdollistaa
käräjäoikeuksien yhdistämisen
suunnittelun riippumatta siitä sattumanvaraisesta
seikasta, milloin jommankumman yhdistettävän käräjäoikeuden
laamanni jää eläkkeelle. Samalla uudistuksella
voidaan ainakin jossain määrin välttää niitä epäkohtia,
joita avoimiksi tulleisiin laamannin virkoihin annettaviin pitkiin
viranhoitomääräyksiin mm. tuomarin
riippumattomuuden kannalta periaatteellisesti liittyy.
Ehdotetun momentin sanamuodosta ei kuitenkaan ilmene, että kyseessä on
käräjäoikeuksien yhdistämiseen
liittyvä poikkeuksellinen tilanne. Tällainen käräjäoikeuden
virkarakenteen eräänlainen välitila lakkaa
viimeistään silloin, kun se laamanni, joka ei
toimi viraston päällikkönä, siirtyy
eläkkeelle. Lakivaliokunta ehdottaa, että momenttia
selvennetään sen tarkoitusta paremmin vastaavaksi.
18 a §.
Pykälän 1 momentin mukaan käräjäoikeudessa
voi olla toimintayksikkönä osastoja. Tällainen
osasto voidaan pykälän 2 momentin nojalla
perustaa eri lainkäyttöasioissa tarvittavan
asiantuntemuksen ja käsittelyn sujuvuuden turvaamiseksi.
Tällöin osaston perustamisesta määrätään
käräjäoikeuden työjärjestyksessä.
Pykälän 3 momentin mukaan käräjäoikeuteen voidaan
perustaa osasto myös sen turvaamiseksi, että virka-alueen
suomen- ja ruotsinkielisellä väestöllä on
mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään
samanlaisten perusteiden mukaan. Tällaisen osaston perustamisesta
ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö.
Lakivaliokunnan mielestä henkilön oikeus käyttää tuomioistuimessa
omassa asiassaan omaa kieltään on hänen
oikeusturvansa kannalta olennainen kysymys. Tämän
oikeuden toteutumista ei tule pyrkiä turvaamaan
pelkästään käytettävää kieltä koskevin
säännöksin vaan myös muunlaisilla
lainsäädännöllisillä järjestelyillä,
joilla voidaan edistää oikeutta oman kielen käyttämiseen.
Tämän vuoksi lakivaliokunta tukee ehdotusta siitä,
että käräjäoikeuksiin voidaan
perustaa erityisiä osastoja eri kieliryhmien yhdenvertaisen
kohtelun turvaamiseksi. Samalla valiokunta toisaalta muistuttaa
siitä, että yksinomaan lainsäädännöllä ei
kyetä turvaamaan sitä, että yksilön
oikeus oman kielensä käyttämiseen
myös tosiasiallisesti toteutuu (ks. myös LaVL 18/2004 vp).
Lainsäädännön kehittämisen
ohella on siksi myös tarpeen ylläpitää ja
kehittää tuomareiden toisen kotimaisen kielen
taitoa sekä koulutusta järjestämällä että riittävin palkkauksellisin
kannustimin.
Valiokunta ehdottaa jäljempänä erikseen
säädettäväksi kielitaitovaatimuksista
sellaiseen tuomarin virkaan, joka on sijoitettu momentin mukaiselle,
kielellisin perustein muodostetulle osastolle. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa, että pykälän
3 momentin viimeinen virke poistetaan tarpeettomana.
Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 12/I) kiinnitetään
huomiota myös siihen, että pykälässä tarkoitettujen
osastojen perustaminen edistäisi myös mahdollisuutta
tuomioistuinharjoitteluun ruotsin kielellä. Perusteluissa
arvioidaan, että notaarin virkoja ei ilmeisesti kuitenkaan erikseen
kohdennettaisi kielellisin perustein muodostetulle osastolle, jotta
notaarit saisivat tuomioistuinharjoittelussa mahdollisimman monipuolisen
kuvan koko käräjäoikeuden toiminnasta.
Valiokunnan mielestä tällainen lähtökohta
vastaa yleisiä pyrkimyksiä kehittää tuomioistuinharjoittelua
nykyistä koulutuksellisemmaksi.Ks. esim. Tuomarikoulutustyöryhmä 2:n
mietintö Tuomarikoulutus, s. 19 (oikeusministeriön
työryhmämietintö 2004:2) ja Tuomioistuinlaitoksen
kehittämiskomitean mietintö, s. 350 (komiteanmietintö 2003:3).
18 b §. (Uusi)
Käräjäoikeudessa asian käsittelykieli
rikos-, riita- ja hakemusasioissa määräytyy
kielilain (423/2003) 14—16 §:n
mukaan. Näiden säännösten soveltaminen
saattaisi kuitenkin johtaa siihen, että myös perustettavalla osastolla
käsiteltävässä asiassa käytettäisiin
käsittelykielenä mahdollisesti hyvinkin usein
virka-alueen väestön enemmistön kieltä.
Tällainen tilanne ei vastaisi osaston perustamisen tarkoitusta.
Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että lakiin
lisätään uusi pykälä,
jonka mukaan 18 a §:n 3 momentin nojalla perustetulla
osastolla käytetään asian käsittelykielenä kielilain
14—16 §:stä poiketen virka-alueen
väestön vähemmistön kieltä.
Toisaalta myös tällaisella kielellisin
perustein muodostetulla käräjäoikeuden osastolla
voidaan käsitellä asioita, joissa asianosaisten
kielellisten oikeuksien huomioon ottaminen edellyttää virka-alueen
väestön enemmistön kielen käyttämistä.
Näiden tapausten varalta valiokunta ehdottaa pykälän
pääsääntöä täydennettäväksi
säännöksellä, jonka mukaan tuomioistuin
voi asianosaisten oikeutta ja etua silmälläpitäen
päättää virka-alueen väestön enemmistön
kielen käyttämisestä. Momentin toinen
virke sisältää viittauksen kielilain
tulkkausta sekä toimituskirjojen ja muiden asiakirjojen
käännöksiä koskeviin säännöksiin,
joita noudatetaan soveltuvin osin myös käräjäoikeuden kielellisin
perustein muodostetulla osastolla.
Valiokunta muistuttaa samalla siitä, että asian käsittelykielestä riippumatta
muun muassa asianosaisella ja asiassa kuultavalla on oikeus kielilain
10 §:n nojalla käyttää myös
käräjäoikeuden kielellisin perustein
muodostetulla osastolla käsiteltävässä asiassa
joko suomea tai ruotsia.
18 c §. (Uusi)
Kielilain voimassa olevan 26 §:n mukaan valtion
viranomainen käyttää työkielenään
virka-alueen väestön enemmistön kieltä, jollei
toisen kielen tai molempien kielten taikka erityisestä syystä vieraan
kielen käyttäminen ole tarkoituksenmukaisempaa.
Valiokunta on edellä ehdottanut, että 18 a §:n 3
momentin nojalla perustetulla osastolla asian käsittelykielenä on
pääsääntöisesti virka-alueen väestön
vähemmistön kieli. Osastolla toimivien tuomareiden
ja muun henkilökunnan kielellisten valmiuksien ylläpitämiseksi
on sen vuoksi perusteltua, että tällaisella osastolla
käytetään myös työkielenä kyseistä vähemmistökieltä.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa lakiin lisättäväksi
tätä tarkoittavan uuden pykälän.
Johtolause.
Koska valiokunta on edellä ehdottanut lakiin
lisättäväksi uuden 18 b ja 18 c §:n, on
myös lakiehdotuksen johtolausetta tarkistettava.
2. Laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain
12 §:n muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)
12 §. Tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa
koskevat kelpoisuusvaatimukset.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta
kielitaidosta annetun lain (424/2003)
6 §:n 2 momentin mukaan tuomarin virkaan
vaadittavista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista
säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa.
Nämä kelpoisuusvaatimukset on äskettäin
uudistettu (ks. LaVM 3/2003 vp — HE 103/2003
vp).
Lakivaliokunta on edellä puoltanut ehdotusta, jonka
mukaan käräjäoikeuteen voidaan perustaa
erityinen osasto käräjäoikeuden virka-alueen
suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielellisten
oikeuksien turvaamiseksi. Koska tarkoituksena on taata nimenomaan
kielellisen vähemmistön oikeuksien toteutuminen,
on tällaiselle osastolle sijoitettavien tuomarin virkojen
suomen ja ruotsin kielen kelpoisuusvaatimuksista perusteltua säätää erikseen
nimenomaan tätä tarkoitusta silmälläpitäen.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että näiden
virkojen kohdalla virka-alueen väestön vähemmistön
kieltä koskevaksi kelpoisuusvaatimukseksi säädetään
tämän kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen
taito. Koska perustettavan osaston tuomareiden tulee toisaalta pystyä käsittelemään
asioita molemmilla kansalliskielillä, ehdotetaan samalla,
että osastoon sijoitettavien tuomarin virkojen kelpoisuusvaatimukseksi
virka-alueen väestön enemmistön kielen
osalta säädetään kyseisen kielen hyvä suullinen
ja kirjallinen taito.
Valiokunta ehdottaa, että uusi momentti sijoitetaan
lakiteknisesti pykälän 2 momentiksi,
jolloin nykyisin 2 momenttina oleva viittaussäännös
siirtyy 3 momentiksi.
3. Laki kielilain muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)
16 a §. Asian käsittelykieltä koskevat
poikkeukset eräissä tapauksissa.
Valiokunta on edellä ehdottanut, että käräjäoikeuteen
käräjäoikeuslain 18 a §:n
3 momentin nojalla perustetussa osastossa käytettävästä asian
käsittelykielestä säädetään
käräjäoikeuslain 18 b §:ssä.
Jotta tämä asian käsittelykieltä koskeva
erityistapaus ilmenisi myös kielilaista, valiokunta ehdottaa
lakiin lisättäväksi pykälän,
joka sisältää asianomaisen viittaussäännöksen.
26 §. Valtion viranomaisen työkieli.
Voimassa olevan pykälän mukaan valtion viranomainen käyttää työkielenään
virka-alueen väestön enemmistön kieltä,
jollei toisen kielen tai molempien kielten taikka erityisestä syystä vieraan kielen
käyttäminen ole tarkoituksenmukaisempaa.
Valiokunta on edellä ehdottanut, että käräjäoikeuslain
18 a §:n 3 momentin nojalla perustetulla osastolla käytetään
myös työkielenä virka-alueen väestön
vähemmistön kieltä. Tästä säädetään
käräjäoikeuslain 18 c §:ssä.
Jotta tämä asian käsittelykieltä koskeva
erityistapaus ilmenisi myös kielilaista, valiokunta ehdottaa,
että pykälään lisätään
asianomaisen viittaussäännöksen sisältävä uusi 2
momentti.