Perustelut

Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja on hyväksytty New Yorkissa joulukuussa 2002. Pöytäkirja täydentää yleissopimusta (SopS 59—60/1989), joka on tullut Suomessa voimaan vuonna 1989. Pöytäkirjan tarkoituksena on vahvistaa vapautensa menettäneiden henkilöiden suojaa kidutukselta ja ihmisarvoa loukkaavalta kohtelulta.

Pöytäkirjalla on perustettu kansainvälinen kidutuksen vastaisen komitean alakomitea. Sopimusvaltioilla on velvollisuus sallia alakomitean tehdä tarkastuksia paikoissa, joissa pidetään tai voidaan pitää vapautensa menettäneitä henkilöitä. Tämä velvollisuus on merkittäviltä osin samanlainen velvoite kuin kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun ja rangaistuksen estämiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa, joka on tullut Suomessa voimaan vuonna 1991. Alakomitean tavoitteena on vierailla kussakin sopimusvaltiossa kerran 4—5 vuodessa.

Sopimusvaltiot velvoitetaan lisäksi perustamaan tai nimeämään yksi tai useampi riippumaton kansallinen valvontaelin taikka ylläpitämään sellaista. Hallituksen esityksessä tämä tehtävä annetaan eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kansallisen valvontaelimen tulee esityksen mukaan voida antaa toimivaltaisille viranomaisille suosituksia, joiden tarkoituksena on parantaa vapautensa menettäneiden henkilöiden kohtelua ja oloja sekä ehkäistä kidutusta ja muuta yleissopimuksessa kiellettyä toimintaa. Kansallinen valvontaelin on pöytäkirjan 17 artiklan mukaan riippumaton.

Valinnainen pöytäkirja edellyttää, että sopimusvaltio antaa kansallisen valvontaelimen käyttöön tämän toiminnan kannalta tarvittavat resurssit. Pöytäkirjasta johtuvien tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää oikeusasiamiehen tarkastustoiminnan laajentamista, tarkastusten sisällön kehittämistä ja kanslian ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä. Eduskunnan oikeusasiamiehen nimeäminen kansalliseksi valvontaelimeksi tuo mukanaan myös uusia raportointivelvoitteita ja lisää kansainvälistä yhteistyötä. Lakivaliokunta pitää tämän vuoksi tärkeänä, että oikeusasiamiehellä on riittävät voimavarat pöytäkirjan velvoitteiden asianmukaiseksi hoitamiseksi. Uudet tehtävät eivät saa heikentää oikeusasiamiehen mahdollisuuksia hoitaa ja kehittää nykyisiä tehtäviään.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksessä tarkoitetun pöytäkirjan hyväksymistä sekä lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.