Perustelut
Yleistä
Eduskunta teki käsitellessään hallituksen
esitystä HE 241/2001 vp viestintämarkkinoita
koskevan lainsäädännön muuttamisesta
esityksen Yleisradio Oy:stä annetussa laissa (1380/1993) olevasta
hallintoneuvoston velvoitteesta antaa vuosittainen kertomus eduskunnalle.
Valiokunta pitääkin välttämättömänä,
että eduskunta voi hallintoneuvoston kertomuksen pohjalta
käsitellä Yleisradio Oy:n toimintaa säännöllisesti
ja siten harjoittaa alaisensa yleisradioyhtiön ohjausta.
Julkinen palvelu
Kertomuksen mukaan tutkimukset osoittavat, että suomalaiset
arvostavat erittäin laajasti julkisen palvelun ohjelmistoja.
Yleisradio Oy:n ohjelmatoiminnan arvot ovat suomalaisuus, luotettavuus,
riippumattomuus, monipuolisuus ja korkea laatu. Julkisen palvelun
arvojen mukaista viihdettä kutsutaan kertomuksessa virikkeelliseksi
viihteeksi. Virikkeellisessä viihteessä korostuu
kertomuksen mukaan huolenpito katselijoiden ja kuuntelijoiden mielialoista,
siihen ei kuulu nolaaminen, kiusaaminen tai apatia ja passiivisuuden
ylläpito. Viihdeohjelmissa onkin mahdollisuus käsitellä yhteiskunnallisia
ilmiöitä huumorin ja satiirin keinoin.
Valiokunta käsitteli mietinnössään LiVM 21/2004
vp Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston kertomuksesta yhtiön
toiminnasta vuodelta 2003 laajasti julkista palvelua ja piti tärkeänä,
että Yleisradio Oy:n ohjelmisto on kattavaa, laadukasta
sekä monipuolista ja monimuotoista. Valiokunta korostaakin,
että ohjelmien tulee olla laadukkaita ja ammattimaisesti
tehtyjä.
Kuulo- ja näkövammaiset
Valiokunta on tätä kertomusta käsitellessään
halunnut erityisesti painottaa kuulo- ja näkövammaisiin
liittyviä kysymyksiä. Valiokunta korosti jo mietinnössään LiVM
21/2004 vp ohjelmiston kotimaisuuden lisäksi
julkisen palvelun tehtävään liittyviä vähemmistöille
osoitettuja palveluja ja katsoi, että vähemmistöt,
kuten kuulovammaiset ja kuurot, on hyvä ottaa huomioon myös
valtaväestölle osoitetuissa ohjelmissa. Asiantuntijakuulemisessa
on todettu, että Suomessa on arviolta noin 740 000
eriasteisesti kuulovammaista, joista noin 30 000 ei pysty
kuulemaan televisio-ohjelmien ääntä edes
apuvälineiden avulla. Viittomakielisten kuurojen osuus tästä on
vajaa viidennes eli noin 5 000. Viittomakieltä osaavia
henkilöitä arvioidaan Suomessa olevan noin 15 000.
Julkisen palvelun määritelmään
Yleisradio Oy:stä annetussa laissa sisältyy velvollisuus kohdella
ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen-
ja ruotsinkielisiä kansalaisia ja tuottaa palveluja saamen
ja romanin kielellä sekä viittomakielellä ja
soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille. Asiantuntijakuulemisessa
on todettu, että se palvelu viittomakielellä, jota
Yleisradio Oy toteuttaa, ei ole riittävä palvelemaan
viittomakielisiä kielivähemmistönä. Edelleen
tuotiin esiin, että viittomakielisten kuurojen näkökulmasta
Yleisradio Oy:n palvelu ei parantunut vuonna 2004. YLE24 tuottaa
edelleen päivittäisen viittomakielisen uutislähetyksen
sekä lauantaisin Viikko viitottuna -ohjelman. Uutislähetysten
pituus on viisi minuuttia, viikkokatsauksen 10 minuuttia. Edelleen
todettiin, että näiden lisäksi viittomakielellä ei
tuoteta säännöllisesti esimerkiksi päivittäisuutisointia syventäviä ajankohtaisohjelmia
ja myös muiden ohjelmien, kuten viittomakielisten lastenohjelmien,
näkyminen ruudussa on erittäin satunnaista.
Kertomuksessa todetaan, että Yleisradio Oy tekstittää noin
20 % ohjelmistostaan erikseen kuulovammaisia varten,
kun musiikkia, urheilua ja lastenohjelmia ei oteta lukuun. Koko
ohjelmistosta noin 60 % on tekstitetty. Kuulovammaisille
on myös YLE Teksti-TV:ssä laajat palvelusivustot.
Kuulovammajärjestöt ovat kuitenkin korostaneet
nykyisen ohjelmiston tekstityksen riittämättömyyttä ja
katsovat, että tavoitteena tulisi olla kaikkien ohjelmien
ja myös suorien lähetysten tekstittäminen.
Valiokunta katsoo, että kuulovammaisten tilannetta tulee
pyrkiä parantamaan muun muassa lisäämällä tekstitystä kotimaisilla
kielillä.
Valiokunta toteaa, että radio on perinteisesti ollut
näkövammaisille keskeinen tiedonsaannin lähde.
Uutis- ja ajankohtaisohjelmien sekä muiden asiaohjelmien
ohella myös viihde on tärkeällä sijalla.
Erityisesti Yleisradion kuunnelmatarjonta on näkövammaisia
lähellä. Asiantuntijakuulemisen mukaan kuunnelmien
osuus vähenee jatkuvasti ja perinteinen fiktiivinen kuunnelma
uhkaa kokonaan kadota YLEn kanavilta. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan suuri osa näkövammaisista toivoo tämän
suuntauksen muuttamista.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että heikkonäköisten
kannalta tärkeää olisi myös saada
tekstityksen koko ja kontrasti säädettäväksi
yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. DigiTV-tekniikka antanee
tähän hyvät mahdollisuudet. Valiokunta
toteaa, että tekstitys parantaa viestinnän tavoitettavuutta
monille erilaisille katsojaryhmille. Siitä hyötyvät
maahanmuuttajat, toista kieltä opettelevat, oppimisvaikeuksista kärsivät
ja lukemaan opettelevat lapset sekä suuri joukko ikääntyneitä ihmisiä.
Kysymys ei ole vain erityisryhmille suunnatusta palvelusta vaan siitä,
että televisio-ohjelmien seuraaminen tehdään
entistä esteettömämmäksi kaikille.
Liikennetiedotteet
Mietinnössään LiVM 21/2004 vp valiokunta kiinnitti
hallintoneuvoston huomiota siihen, että Yleisradio Oy:n
tulee toiminnassaan tarkastella julkisen palvelun tehtävää sekä sen
toteuttamista ja edelleen kehittämistä muun muassa
asiantuntijakuulemisessa esiin nousseessa liikenteelle ja sitä kautta
suurelle yleisölle tärkeässä kysymyksessä oikea-aikaisten
liikennetiedotteiden varmistamisessa. Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä,
että Yleisradio Oy on toimenpiteillään
parantanut liikennetiedotteiden oikea-aikaisuutta, ja kiinnittää tässä yhteydessä
huomiota
siihen, että Yleisradio Oy:n tulee tiedotteiden tavoitettavuuden
vuoksi varmistaa, että siihen käytetyn RadioSuomi-kanavan
ohjelmisto on suurta yleisöä kiinnostava.
Yleisradio Oy:n toiminnan rahoitus
Valiokunta kiinnittää uudelleen tässä yhteydessä huomiota
siihen, että Euroopan yhteisön perustamissopimukseen
liitetyssä pöytäkirjassa jäsenvaltioiden
julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta todetaan, että jäsenvaltioiden
julkinen yleisradiotoiminta liittyy suoraan jokaisen yhteiskunnan
demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin
samoin kuin tarpeeseen turvata viestinnän moniarvoisuus.
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräykset
eivät myöskään rajoita jäsenvaltioiden
toimivaltaa rahoittaa julkista yleisradiotoimintaa. Rahoitus tulee
myöntää yleisradioyritykselle kunkin
jäsenvaltion antaman, määrittelemän
ja järjestämän julkisen palvelun tehtävän
täyttämiseksi, eikä se saa vaikuttaa
yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa,
että se olisi yleisen edun vastaista, kun samalla otetaan
huomioon tällaisen julkisen palvelun tehtävän
toteuttaminen. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain
(745/1998) 6 §:n mukaan televisiomaksua määrättäessä on
muun ohessa otettava huomioon Yleisradio Oy:n mahdollisuus täyttää sille
asetetut julkista palvelua koskevat lakisääteiset
tehtävät, alan kilpailutilanne ja yleinen taloudellinen
kehitys.
Teknologian kehityksen myötä yleinen viestintäkenttä muuttuu
ja tätä kautta myös radion kuuntelu ja
television katselu. Radion mobiilia kuuntelua ei enää kukaan
aseta kyseenalaiseksi ja television mobiili katselu on tulevaisuuden haasteita.
Teknologian kehittymisen myötä on myös
syytä arvioida uudelleen televisiomaksun perusteita ja
tätä kautta Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamista.
Valiokunta katsoo, että rahoitusperusteita on syytä harkita
siten, että niitä kehitetään
uusien teknologioiden käyttöönottoa edesauttavalla
tavalla pitäen samalla huolta siitä, että Yleisradio
Oy:n julkisen palvelun tehtävän toteutuminen turvataan.
Valiokunta kantaa huolta siitä, että televisiomaksu
rasittaa yksin elävien taloutta raskaammin kuin perhetalouksia.
Nimenomaan eläkeläiset ja opiskelijat, joiden
taloudellinen tilanne usein on muita kansalaisryhmiä heikompi,
asuvat usein elämäntilanteensa vuoksi yksin. Toisaalta
perheet, jotka esimerkiksi työtilanteen vuoksi joutuvat
pitämään asuntoa kahdessa eri osoitteessa,
joutuvat maksamaan useita televisiomaksuja.
Muuta
Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998)
17 §:n mukaan televisiotoiminnan harjoittajan on varattava
riippumattomien tuottajien tuottamille ohjelmille 15 % lähetysajastaan,
johon ei lueta uutisille, urheilutapahtumille, kilpailunomaisille
viihdeohjelmille, mainoksille, teleostoslähetyksille ja
tekstitelevisiolähetyksille varattua aikaa, tai vaihtoehtoisesti
15 % ohjelmistobudjetistaan. Kertomuksessa todetaan,
että näitä riippumattomilta ohjelmatuottajilta
hankittuja ohjelmia oli 19 %. Valiokunta katsoo,
että nämä ohjelmat tulee kertomuksessa yksilöidä ohjelma-alueittain.
Valiokunta kiinnittää tämän
lisäksi huomiota siihen, että eräissä digi-tv-laitteissa
on ilmennyt ongelmia esimerkiksi tekstityksen osalta. On tärkeää,
että uudet käyttöön otettavat
laitteet ovat käyttäjäystävällisiä ja
etenkin, että niissä ei esiinny sellaisia virheitä eikä ongelmia,
jotka ovat omiaan hidastamaan siirtymistä digitaaliseen
televisioon.