LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2007 vp

LiVM 13/2007 vp - HE 115/2007 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 16 päivänä lokakuuta 2007 lähettänyt liikenne- ja viestintävaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 115/2007 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut asiasta lausunnon (TyVL 8/2007 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

merenkulkuneuvos Aila Salminen, liikenne- ja viestintäministeriö

budjettineuvos Esko Tainio, valtiovarainministeriö

pääjohtaja Markku Mylly, Merenkulkulaitos

järjestösihteeri Reima Angerman, Suomen Konepäällystöliitto

puheenjohtaja Simo Zitting, Suomen Merimies-Unioni ry

toimitusjohtaja Hans Ahlström, Ahvenanmaan varustamoyhdistys edustaen myös Rahtialusyhdistystä

osastopäällikkö Jukka Kantola, Suomen Varustamoyhdistys ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta. Samalla ehdotetaan kumottavaksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettu laki ja eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisesta maksuvapaudesta annettu laki. Lisäksi tehtäisiin viiteen muuhun lakiin vähäisiä muutoksia.

Esityksessä tarkoitettua tukea myönnettäisiin ainoastaan pääasiassa ulkomaan meriliikenteessä oleville lasti- ja matkustaja-aluksille. Lastialuksia koskeva tuki säilyisi pääpiirteissään nykyisen kaltaisena.

Keskeinen uudistus esityksessä on matkustaja-alusten miehistökustannusten tuen vakinaistaminen täysimääräisenä. Tuella katettaisiin täysimääräisesti yleisesti verovelvollisten merenkulkijoiden merityötulosta toimitettu ennakonpidätys sekä työnantajan maksamat sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut.

Eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikainen maksuvapaus päättyisi ja ennakonpidätyksen maksuvapauden piiriin kuuluneet erät sisältyisivät jatkossa ehdotetun meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annettavan lain nojalla maksettavaan suoraan tukeen. Maksuvapauden piiriin kuuluneiden alusten tukijaksoksi voitaisiin hakemuksesta määrätä kuuden kuukauden sijasta yksi kuukausi.

Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, kun komissio on hyväksynyt tuen.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta kantaa huolta suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantamisesta. Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että esityksessä ei ole otettu huomioon niitä lastialusvarustamoiden esityksiä, joilla lastialusten kilpailukykyä parannettaisiin kilpailijamaihin verrattuna. Tärkeimpänä tällaisena toimenpiteenä on esitetty tonnistoverolainsäädännön uudistaminen. Hallitusohjelman mukaan suomalaisen merenkulun kilpailukykyä parannetaan ja tonnistoverolainsäädäntö uudistetaan kilpailukykyiseksi. Meripolitiikan tavoitteena on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja huoltovarmuus. Asiantuntijakuulemisessa onkin todettu, että uudistus ei kaikilta osin täytä hallitusohjelman linjauksia.

Hallitusohjelman linjaukset huomioon ottaen on hyvä, että on tarkoitus vuonna 2008 tehdä kokonaisratkaisu suomalaisen merenkulun kilpailukykyä parantavista toimenpiteistä. Tässä yhteydessä tulee pyrkiä merenkulun turvaavaan kokonaisratkaisuun. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jotta seuraavan kerran tehtäessä kokonaisratkaisua suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä tuen piiriin otetaan mukaan rajoitetusti myös kotimaan kabotaasiliikenne, joka toimii kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Esityksen tarkoituksena on turvata suomalaisten merenkulkijoiden työllisyyttä, ja siinä todetaan, että Suomen lipun alla purjehtivien alusten kansainvälinen kilpailukyky vaikuttaa suoraan työllisten suomalaisten merenkulkijoiden määrään ja laajemminkin suomalaisen meriklusterin laajuuteen ja siihen, että asiantuntemus pysyy Suomessa. Suomalaiselle merenkululle onkin tärkeää, että alan osaamista ei menetetä. Tämän vuoksi on tärkeää pitää huolta suomalaisista merenkulun osaajista ja merenkulun koulutuksen järjestämisestä Suomessa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että lakiehdotuksen tarkoittamissa kansainvälisissä sopimuksissa tai EY:n säännöksissä ei ole säädelty vähimmäispalkkatasoa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon viitaten liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, että EU:n piirissä tulisi luoda yhtenäiset, toimivat pelisäännöt merenkulun tukemiselle ja sekamiehityksen käytölle sekä määritellä myös vähimmäispalkkataso, jota tulee noudattaa EU-maiden lippujen alla kulkevilla aluksilla (Valiokunnan lausumaehdotus 2).

Yksityiskohtaiset perustelut

6 §. Työehtosopimuksella sopiminen.

  Lausunnossaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että suomalainen työehtosopimusjärjestelmä perustuu sille, että työehtosopimukseen sidottuja ovat sopijajärjestön jäsenet ja jäsenjärjestöt. Työehtosopimusjärjestelmämme mukaan sopijajärjestön tulee aidosti edustaa kyseistä ammattiryhmää tai sillä tulee olla valtuutus niiltä työntekijöiltä, joiden työehdoista on kyse. Tämän vuoksi liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia täsmennettäväksi siten, että tällainen edustavuus turvataan. Valiokunta on tehnyt vastaavan lisäyksen momentin muotoiluihin.

7 §. Ulkomaisen työntekijöiden yhdistyksen asema.

Lausunnossaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentti on vaikeasti tulkittavissa, koska siitä ei ilmene, millaisiin tilanteisiin ja miten momenttia on tarkoitus soveltaa. Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa, että järjestäytymättömien työntekijöiden asemaan sovelletaan 6 §:n 4 momenttia, myös 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Myös muutoinkin 6 §:ää sovelletaan kokonaisuudessaan 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 2 momenttia poistettavaksi.

27 §. Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku.

  Perustuslakivaliokunta on suhtautunut varauksellisesti siihen, että päätöksen tehneellä viranomaisella on jatkovalitusoikeus hallinto-oikeuden sellaisesta päätöksestä, jolla kyseisen viranomaisen päätöstä on muutettu tai kumottu hallinto-oikeudessa. Jatkovalitusoikeutta on esityksessä perusteltu yhtenäisen oikeuskäytännön ylläpitämisellä. Asiantuntijakuulemisessa onkin tullut ilmi ongelmia mm. tukeen oikeuttavan liikenteen tulkinnoissa. Päätösten mahdollisen ennakkotapauksen muodostavan luonteen vuoksi niillä voi olla suuriakin budjettivaikutuksia. Tämän lisäksi tukiviranomaisena toimiva Merenkulkulaitos on valtakunnallinen toimielin, jolle yleisen edun ja oikeuskäytännön vaaliminen kuuluu luontevasti. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa esityksessä esitetyn jatkovalituksen hyväksymistä sellaisenaan.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa,

että 2.—7. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 6 ja 7 § muutettuina seuraavasti (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että eduskunta hyväksyy 2 lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset:
1. lakiehdotus
6 §

Työehtosopimuksella sopiminen

(1 mom. kuten HE)

Kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen työsuhteissa noudatettavalla työehtosopimuksella voidaan sopia toisin siitä, mitä merimieslaissa (423/1978), merityöaikalaissa (296/1976), merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) tai yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007) säädetään. Työehtosopimuksen solmivien yhdistysten tulee edustaa niitä työntekijäryhmiä, joiden työehdoista työehtosopimuksella sovitaan. Työehtosopimuksesta tai sen liitteistä on käytävä yksityiskohtaisesti ilmi, mitä ehtoja lain säännösten sijasta on noudatettava.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

7 §

Ulkomaisen työntekijöiden yhdistyksen asema

(1 mom. kuten HE)

(2 mom. poist.)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että seuraavan kerran tehtäessä kokonaisratkaisu suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta tuen piiriin otetaan mukaan rajoitetusti myös kotimaan kabotaasiliikenne, joka toimii kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla.

2.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy osaltaan toimenpiteisiin, jotta EU:n piirissä luotaisiin yhtenäiset, toimivat pelisäännöt merenkulun tukemiselle ja sekamiehityksen käytölle sekä määriteltäisiin myös vähimmäispalkkataso, jota tulee noudattaa EU-maiden lippujen alla kulkevilla aluksilla.

Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2007

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Martti Korhonen /vas
  • vpj. Saara Karhu /sd
  • jäs. Mikko Alatalo /kesk
  • Marko Asell /sd
  • Leena Harkimo /kok
  • Mats Nylund /r
  • Reijo Paajanen /kok
  • Markku Pakkanen /kesk
  • Lyly Rajala /kok
  • Tero Rönni /sd
  • Pertti Salovaara /kesk
  • Janne Seurujärvi /kesk
  • Johanna Sumuvuori /vihr
  • Anne-Mari Virolainen /kok
  • vjäs. Sari Palm /kd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Mika Boedeker

VASTALAUSE

Perustelut

Esityksen tarkoituksena on turvata suomalaisten merenkulkijoiden työllisyyttä ja sitä, että alan asiantuntijuus pysyy Suomessa. Suomalaiselle merenkululle ja koko maan huoltovarmuudelle on erittäin tärkeää, että merenkulkualan osaamista ei menetetä. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että suomalaisen merenkulun koulutuksen järjestämisestä ei luovuta, sekä siitä, että merenkulkuala säilyy edelleen houkuttavana vaihtoehtona nuorten uravalinnoissa. Mielestämme lakiehdotuksen kolmas luku romuttaa edellä mainitut perustellut tavoitteet.

Työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon sisältyneessä eriävässä mielipiteessä nostettiin perustellusti esiin, että nyt käsiteltävä hallituksen esitys ei rajaudu koskemaan pelkästään elinkeinopoliittisia kysymyksiä. Eriävässä mielipiteessä esitettiin, että tukilainsäädännön yhteyteen ei tulisi kytkeä työoikeudellista sääntelyä. Yhdymme työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon sisältyneen eriävän mielipiteen näkemykseen, että esityksen kolmas luku vaarantaa työmarkkinoiden sopimisjärjestelmän ja pelisääntöjen keskeisiä kohtia. Kyseisessä luvussa esitetään mahdollisuutta sopia toisin työehdoista, joista kansallisessa lainsäädännössä — merimies-, merityöaika- ja merimiesten vuosilomalaissa sekä yhteistoimintalaissa — on erikseen säädetty. Tällainen poissulkeminen ei mitenkään ole perusteltua. Suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän sulkeminen pakottavan lainsäädännön ulkopuolelle sotii tasa-arvoa vastaan.

Suomalaisessa sopimisyhteiskunnassa sopijaosapuolet ovat keskenään tasaveroisia. Järjestelmä takaa aidon sopimisen. Jos tällainen sopimisoikeus annetaan ulkomaiselle yhdistykselle, jonka edustuksellisuudesta ei ole edes täyttä varmuutta, vaarannetaan työmarkkinajärjestelmän keskeisiä periaatteita. Tämä voi tarkoittaa käytännössä halpatyövoiman käytön ja sosiaalisen polkumyynnin laillistamista. Ammattijärjestöllä tulisi aina olla luonnollinen linkki joko käsillä olevaan alaan tai ammattikuntaan.

Edelleen on huomattava, että kansainväliset sopimukset (ILO, EU) eivät takaa työntekijälle vielä mitään, eivät edes vähimmäisehtojen täyttymistä. Esimerkiksi kaikkein keskeisin ehto, palkkaus, jää kokonaan auki. Mikään vähimmäispalkkanormi ei turvaa työntekijän asemaa, sillä ILO:n antaman suosituksen mukainen palkkanormi ei ole tasoltaan kuin kymmenesosa pohjoismaisesta palkkatasosta. Kansalaisuus ei liene laillinen peruste poiketa ns. normaaleista työehdoista, tuskinpa asuinpaikkakaan.

Mielestämme voi lisäksi perustellusti kyseenalaistaa, kuinka kauan Suomen valtion intresseissä on tukea valtion verorahoilla ulkomaisia merenkulkijoita, jos työnantaja päätyy korvaamaan suomalaiset merenkulkijat muulla työvoimalla. Valiokunnan mietintöön sisältyvä lausuma numero 2 on oikean suuntainen velvoittaessaan hallitusta aktiivisuuteen EU:ssa, mutta ei mielestämme riitä turvaamaan suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkoja eikä palkkatasoa.

Lakiehdotus ei mielestämme ehdotetussa muodossaan takaa suomalaisen merenkulun ammattitaidon säilymistä, suomalaisia työpaikkoja eikä alan työmahdollisuuksia niin, että alan houkuttelevuus säilyisi.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 2.—7. lakiehdotus hyväksytään mietinnön mukaisina ja

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus).

1.

Laki

meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta

1—5 §

(Kuten LiVM)

6—9 §

(Poist.)

6 (10)—29 (33) §

(Kuten LiVM)

_______________

Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2007

  • Saara Karhu /sd
  • Martti Korhonen /vas
  • Marko Asell /sd
  • Tero Rönni /sd
  • Sari Palm /kd