LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2009 vp

LiVM 13/2009 vp - HE 82/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi taksiliikennelain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 2009 lähettänyt liikenne- ja viestintävaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi taksiliikennelain muuttamisesta (HE 82/2009 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Minna Kivimäki, liikenne- ja viestintäministeriö

lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren, oikeusministeriö

yksikönpäällikkö Ari Herrala, Ajoneuvohallintokeskus

ylitarkastaja Pirjo Kujala, Länsi-Suomen lääninhallitus

liikenneinsinööri Silja Siltala, Suomen Kuntaliitto

hallituksen jäsen Mauri Koljander, Suomen palvelutaksit

toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki, Suomen Taksiliitto

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • Itä-Suomen lääninhallitus.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksen tavoitteena on parantaa taksipalvelujen saatavuutta erityisesti kuntaliitosten yhteydessä sekä kuntakeskusten ulkopuolisilla alueilla. Tavoitteena on myös helpottaa lupaviranomaisten toimintaa myönnettäessä taksilupia.

Lisäksi tavoitteena on helpottaa lupaviranomaisten vastuulla olevaa autoilijoiden ajovelvoitteen valvontaa maaseutumaisissa kunnissa ja kuntakeskusten ulkopuolisilla asemapaikoilla sekä parantaa tällaisten alueiden taksinkäyttäjien asemaa kuluttajina.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taksiliikennelakia niin, että lupaviranomaisten mahdollisuuksia määrätä taksilupiin asemapaikaksi koko kuntaa pienempi paikka selkiinnytettäisiin muuttamalla lupien enimmäismääriä koskevaa sääntelyä ja täydentämällä lain taksiluvan saajia koskevaa paremmuusjärjestystä.

Lupien enimmäismääriä koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi niin, että näitä enimmäismääriä eli kiintiöitä vahvistettaessa määrättäisiin myös, kuinka monta lupaa myönnettäisiin kuntaa pienemmälle, kuntaliitoksen jälkeen lakkautetun kunnan alueelle. Kuntaa pienempää asemapaikkaa varten asetettaisiin siten käytännössä oma kiintiönsä kokonaislupamäärän puitteissa. Näin lupaviranomainen voisi nykyistä tarkemmin kohdentaa luvat kunnan alueella haettaviksi.

Esityksessä esitetään myös, että hakijalla, joka hakisi lupaa alueelle, jonka etäisyys kuntakeskuksesta on vähintään 20 kilometriä, olisi etusija saada taksilupa.

Etusijan muutosta koskeva ehdotus koskisi vain tarkkaan laissa rajoitettua luvanhakijoiden piiriä, joten vuonna 2007 voimaan tulleen lain määräykset etusijajärjestyksestä säilyisivät muutoksesta huolimatta pääpiirteissään ennallaan. Näin luvanhakijat voisivat edelleen luottaa pääsääntöön, jossa lähtökohtana on se, että kuljettajakokemuksen pituus ratkaisee luvanhakijoiden keskinäisen etusijan ja siirtymäkauden jälkeen osa luvista myönnetään aina hakijoille, joilla on jo taksilupa.

Esityksessä muutettaisiin lisäksi kaikille maaseutumaisten kuntien autoilijoille nyt asetettua sopimusvelvoitetta päivystysvuoroista siten, että päivystyksistä tulisi aina tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle. Jos paikkakunnalla ei ole useampia autoilijoita tai sopimukseen ei päästä, ilmoitus päivystyksestä olisi tehtävä joka tapauksessa. Mikäli velvollisuutta harjoittaa liikennettä ei noudatettaisi tai ilmoitusvelvollisuus laiminlyötäisiin, lupaviranomainen voisi viime kädessä myös peruuttaa luvan.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan kesäkuussa 2009.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Taksiliikennelaki tuli voimaan 1.8.2007. Lain mukaan lupaviranomaiset eli tällä hetkellä lääninhallitukset päättävät vuosittain asetettavan kuntakohtaisen taksilupien enimmäismäärän eli kiintiön. Lupien myöntämisestä kiintiön puitteissa lupaviranomaiset päättävät erikseen sen mukaan, mikä on laissa määritelty hakijoiden etusijajärjestys.

Erityisesti vuoden 2009 alusta voimaan tulleiden kuntaliitosten johdosta on kuitenkin noussut esiin huoli taksipalvelujen saatavuudesta kuntakeskusten ulkopuolella. Taksipulaa on arvioitu syntyvän erityisesti sellaisten uusien kuntien alueille, joissa aiemmin itsenäisenä kuntana toiminut alue yhdistetään suurempaan kuntaan, jossa on vetovoimainen kuntakeskus.

Hallituksen esityksen tavoitteena on turvata taksipalvelujen saatavuutta erityisesti kuntaliitosten yhteydessä yhdistyneiden entisten kuntien alueella sekä kuntakeskusten ulkopuolisilla alueilla. Lisäksi tavoitteena on helpottaa taksiautoilijoiden ajovelvoitteen valvontaa maaseutumaisissa kunnissa ja kuntakeskusten ulkopuolisilla alueilla sekä parantaa näin tällaisten alueiden taksinkäyttäjien asemaa kuluttajina.

Kuntaliitosten johdosta syntyneiden ongelmien ratkaisemiseksi hallituksen esityksessä on ehdotettu lupakiintiöitä koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että kiintiöitä vahvistettaessa lupaviranomaisen tulee määrätä myös, kuinka monta lupaa tämän kiintiön sisällä myönnettäisiin nykyistä kuntaa pienemmälle, kuntaliitoksen jälkeen lakkautetun kunnan alueelle. Vuoden 2008 lopussa tai sen jälkeen toteutuneen kuntaliitoksen yhteydessä itsenäisen asemansa menettäneen kunnan alueelle ehdotetaan kohdennettavaksi oma kiintiönsä kunnan kokonaiskiintiön puitteissa. Taksipalvelujen saatavuutta kuntakeskusten ulkopuolella muissa kuin tällaisissa liitoskunnissa ehdotetaan hallituksen esityksessä parannettavaksi siten, että hakijalla, joka hakisi lupaa asemapaikalle, jonka etäisyys kuntakeskuksesta on vähintään 20 kilometriä, on etusija saada taksilupa. Etusijajärjestykseen ehdotetaan lisäksi tehtäväksi tarkennus palveluammatissa hankitun kokemuksen ja taksinkuljettajana saadun kokemuksen suhteesta etusijajärjestystä määriteltäessä.

Autoilijoiden ajovelvoitteen valvonnan tehostamiseksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös kaikille maaseutumaisten kuntien autoilijoille nykyisessä laissa asetettua sopimusvelvoitetta päivystysvuoroista siten, että päivystyksistä tulisi aina tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle.

Valiokuntaa korostaa, että se pitää erittäin tärkeänä pyrkimystä turvata taksipalvelujen saatavuus erityisesti kuntaliitosten yhteydessä yhdistyneiden entisten kuntien alueella sekä kuntakeskusten ulkopuolisilla alueilla.

Esteettömät ajoneuvot

Ennen taksiliikennelakia vammaisten taksikuljetukseen on perinteisesti käytetty kahta erilaista ajoneuvotyyppiä, invatakseja ja niin sanottuja vaihtoehtoisvarustettuja autoja. Invataksien varustetaso on verovapauden vuoksi ollut säädelty tarkasti.

Invataksien osalta on voimassa myös tieliikennelain (267/1981) 88 c §:n 2 momentti, jonka mukaan invataksin kuljettajan on huolehdittava siitä, että kuljetettavat matkustavat asianmukaisesti turvalaitteita käyttäen ja että pyörätuolit on asianmukaisesti kiinnitetty ajoneuvoon matkan ajaksi. Invatakseille myönnettyjä lupia oli marraskuussa 2008 voimassa 465.

Vaihtoehtoisvarusteisia autoja, jotka ovat olleet pääasiassa pakettiautopohjalta valmistettuja, 1+8 hengelle tarkoitettuja henkilöautoja ja joissa on ollut varusteina erilaisia autoon sisäänpääsyä helpottavia luiskia, on käytetty pääasiassa maaseutukuntien erilaisia kuljetustarpeita — niin koululais- kuin vammaiskuljetuksiakin — varten. Näiden ajoneuvojen varusteista tai varusteiden turvallisuudesta ei ole säädetty nimenomaisesti, ja näin ollen varustetaso on kirjava. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että näiden ajoneuvojen varustetaso ei välttämättä ole sellainen, että autoa voisi pitää vammaisen henkilön kannalta turvallisena ja esteettömänä varsinkin, mitä tulee käytössä oleviin kiinnitysjärjestelmiin ja luiskan mitoitukseen. Vaihtoehtoisvarustelluille autoille oli marraskuussa 2008 voimassa yhteensä 206 lupaa.

Taksiliikennelain voimaan tultua lääninhallitukset ovat myöntäneet marraskuuhun 2008 mennessä 365 lupaa esteettömille henkilöautoille. Näin ollen erilaisille esteettömiksi katsottaville taksiautoille, mukaan lukien invataksit, on marraskuussa 2008 ollut voimassa yhteensä noin 1 036 taksilupaa.

Valiokunta katsoo, että vaihtoehtoisvarustettujen ajoneuvojen osalta olisi erittäin tärkeää selvittää mahdollisimman pikaisesti, tulisiko niitä koskevaa sääntelyä muuttaa mm. varusteita ja turvallisuutta koskevien säännösten tarkemman määrittelyn osalta matkustajien turvallisuuden varmistamiseksi.

Muilla kuin henkilöautoilla toteutettavat henkilökuljetukset

Taksiliikennelain 3 §:n mukaan lakia sovelletaan ammattimaiseen henkilöiden kuljettamiseen tiellä henkilöautolla. Taksiliikennelaki ei koske henkilöiden kuljettamista ammattimaisesti korvausta vastaan muilla kuin henkilöautoilla. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, että Suomessa on aloitettu hyvin pitkälle taksiliikenteen kaltaista toimintaa kuorma-autoilla. Tällaiselta toiminnalta ei edellytetä noudatettavaksi muutoin ammattimaiselle henkilöliikenteelle asetettuja vaatimuksia.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että taksiliikennelain osalta selvitetään mahdollisimman pikaisesti muulla kuin henkilöautolla tiellä toteutettavan ammattimaisesti ja korvausta vastaan tapahtuvan henkilöiden kuljettamisen mahdollinen sääntelyn tarve. mm. henkilöliikenteen turvallisuuden ja toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi.

Yksityiskohtaiset perustelut

2 § Määritelmät.

Ehdotetun 2 §:n 1 momentin 8 kohtaan on kirjoitettu päivämäärä pelkkinä numeroina, mikä ei ole lakiteknisesti oikea tapa. Valiokunta ehdottaa päivämäärän korjaamista lakiteknisesti oikeaan muotoon ja lisäksi sanojen "liitetyn kunnan alueella" kursivoimista lakiteknisistä syistä.

10 § Taksiluvan myöntäminen ja muuttaminen.

Taksiliikennelain 10 §:ssä säädetään siitä, miten lupaviranomainen asettaa luvanhakijat luvan myöntämisen suhteen etusijajärjestykseen. Säännös on tarpeen, koska useimmiten hakijoita on enemmän kuin lupia voidaan myöntää. Kuntakeskusten ulkopuolisten alueiden taksipalvelujen saatavuuden parantamiseksi hallituksen esityksessä on esitetty säännöstä, jonka mukaan taksilupa myönnettäisiin ensisijaisesti lain 6 §:n vaatimukset täyttävälle henkilölle, jos tämä hakee lupaa asemapaikalle, jonka etäisyys kuntakeskuksesta on maanteitse vähintään 20 kilometriä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntakeskus eli kunnan pääkeskus on suurimmassa osassa kuntia yksiselitteisesti määritettävissä. Taksiliikennelain soveltamisen kannalta kuntakeskus on yleensä liikenteen kysynnän kannalta merkittävin keskus. Lain etusijajärjestystä soveltaessaan lääninhallitukset, tai jatkossa vastaavat lupaviranomaiset, määrittelevät kuntakeskukset kunkin kunnan osalta.

Asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin tuotu esille, että on mahdollista, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulle lupaa hakevat voisivat käyttää hallituksen esityksessä esitettyä etusijamahdollisuutta hyväkseen lain tarkoituksen vastaisesti. Hakijoiden tasapuolisen kohtelun vuoksi ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi valiokunta ehdottaa, että kuntakeskusten määrää tulisi rajoittaa siten, että suurimpien kaupunkien kuntakeskukset suljettaisiin tämän lainkohdan soveltamisen ulkopuolelle. Tällainen vaihtoehto merkitsisi sitä, että lakia voitaisiin soveltaa muutoin tasapuolisesti koko maassa. Luvan myöntäminen olisi kuitenkin tämän poikkeussäännön perusteella mahdollista esimerkiksi muiden suurten kaupunkien alueille, joissa useissa on laajoja harvaan asuttuja alueita ja kaupunkikeskuksen ulkopuolisia taajamia, joille ei kuitenkaan voitaisi määrätä kuntaliitoksen perusteella omaa lupakiintiötä. Itä-Suomessa tällaisia alueita olisivat muun muassa Kuopion seudulla Vehmersalmi ja Riistavesi sekä Joensuun seudulla lakkautetut Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kunnat. Tällaisten kuntien reuna-alueille lupaa hakevat voisivat tässä mallissa olla luvan saannissa erityisasemassa. Toisaalta esimerkiksi Länsi-Suomessa esimerkiksi Tampereen seudulla Teiskon alue jäisi soveltamisalan ulkopuolelle. Oulun läänissä harvaan asuttujen alueiden palvelut todennäköisesti paranisivat samalla kun väärinkäytösmahdollisuudet itse Oulun kaupungin alueella vältettäisiin.

Edellä mainituista syistä valiokunta ehdottaa, että etusijajärjestystä koskevaa esitettyä 10 §:n 3 momentin säännöstä muutettaisiin siten, että sen soveltamisen ulkopuolelle jätettäisiin Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun kuntakeskukset. Tätä pienemmissä kaupungeissa väärinkäyttömahdollisuuteen voidaan puuttua erityisesti ehdotetun 12 §:n asemapaikalla päivystystä koskevan ilmoittamisvelvollisuuden ja valvonnan keinoin. Kyseinen lainkohta velvoittaa kaikkia maaseutumaisissa kunnissa toimivia taksiautoilijoita sekä autoilijoita, jotka toimivat sellaisilla asemapaikoilla, joiden etäisyys kuntakeskuksesta on vähintään 20 kilometriä, ilmoittamaan sopimistaan, hiljaisempien aikojen päivystyksistä lääninhallitukselle vähintään kerran vuodessa. Poikkeuksena olisi ainoastaan tilanne, jossa paikkakunnalle olisi jo vahvistettu ajovuoro, jota autoilija on joka tapauksessa sitoutunut noudattamaan ja jonka noudattamista voidaan jo nyt valvoa lupaviranomaisen toimesta. Mikäli luvanhaltija ei toimittaisi lain vaatimaa ilmoitusta, lupaviranomaisella olisi käytössään lain 22 §:n mahdollisuudet puuttua asiaan. Lupaviranomainen voisi vaatia puutteen korjaamista, antaa varoituksen tai viime kädessä peruuttaa taksiluvan. Ilmoitus pitäisi tehdä ensimmäistä kertaa jo luvan saannin yhteydessä. Myöhemmin lupaviranomainen voisi vaatia ilmoitusta taksiluvanhaltijoilta samassa yhteydessä, kun se lain 21 §:n mukaan kerran vuodessa tarkistaa, että luvanhaltija harjoittaa liikennettä. Vaikka paikkakunnalla olisi vain yksi taksiautoilija, tämä olisi velvollinen hoitamaan sopimusajojen lisäksi hiljaisen ajan päivystykset ja tekemään niistä ilmoituksen.

Uuden ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on nimenomaan helpottaa ajovelvollisuuden valvontaa sekä ehkäistä väärinkäytösmahdollisuuksia. Säännös tarjoaa valvovalle viranomaiselle työkalun valvonnan tosiasialliseen tehostamiseen. Lääninhallitukset ja jatkossa vastaavat lupaviranomaiset voivat luonnollisesti, lähinnä yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa, tehdä myös niin sanottua täsmävalvontaa. Valiokunta pitää tärkeänä väärinkäytösten ehkäisyn kannalta, että ministeriö ohjeistaisi lupaviranomaisia tarpeen mukaan valvonnan toteuttamisessa.

Valiokunta katsoo, että lisäksi on tarpeen lisätä 10 §:ään uusi 4 momentti, jonka mukaan jos lupa vapautuu haettavaksi liitetyn kunnan alueelta, uusi lupa myönnetään aina vapautuneen luvan viimeistä asemapaikkaa hakeneelle 19 §:n mukaisesti liitetyn kunnan alueelle määrätyn kiintiön puitteissa. Liitetyn kunnan alueelta vapautuva lupa pysyisi siten aina liitetyn kunnan alueella 19 §:n mukaisesti määrätyn kiintiön puitteissa, ja jos luvan viimeiselle asemapaikalle olisi hakija, lupa myönnettäisiin aina ensisijaisesti tällaiselle hakijalle. Viimeisellä asemapaikalla säännöksessä tarkoitetaan juuri tiettyä liitetyn kunnan alueella olevaa asemapaikkaa, joka oli määritelty vapautuneen luvan asemapaikaksi, eikä mitä tahansa liitetyn kunnan alueella olevaa asemapaikkaa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan 10 §:ään lisättäväksi uusi 4 momentti, joka sisältäisi taksinkuljettajana ja palveluammateissa hankitun kokemuksen arvioinnista asetuksella säätämistä koskevan säännöksen. Koska ehdotuksen sanamuodon mukaisesta arvioinnin perusteista voidaan lähtökohtaisesti säätää ainoastaan lain tasolla, valiokunta ehdottaa säännöstä täsmennettäväksi siten, että valtuutus annetaan vain arvioinnista säätämiseksi. Valiokunnan lisättäväksi ehdottaman uuden 4 momentin myötä hallituksen esityksessä lisättäväksi ehdotettu 4 momentti siirtyy 5 momentiksi.

Taksiliikennelain 6 §:ssä säädetään taksiluvan myöntämisen edellytyksistä. Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan hakijalta edellytetään käytännön kokemusta taksinkuljettajana tai muussa palveluammatissa. Palveluammatin käsitettä ei ole laissa määritelty. Hallituksen esityksessä on todettu, että taksiluvan hakijalta ja liikenteestä vastaavalta henkilöltä edellytettäisiin pääsääntöisesti käytännön kokemusta. Kokemus voisi kuitenkin olla hankittu muustakin palveluammatista kuin taksin kuljettamisesta. Hallituksen esityksessä on lain 10 §:ää esitetty täsmennettäväksi vastaamaan lain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan sisältöä siten, että taksinkuljettajana hankitun kokemuksen rinnalle on kirjattu palveluammatissa saatu kokemus. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan palveluammattina voidaan pitää esimerkiksi maaseutumatkailuun tai muuhun vastaavaan toimintaan liittyvää maaseudun palveluammattia, mikä seikka voi olla omiaan kannustamaan luvan hakuun paikkakunnilla, joille ei tähän mennessä ole ollut lainkaan luvanhakijoita.

Valiokunta katsoo, että lupien myöntämistä koskevien periaatteiden selkeyden vuoksi on tärkeää määritellä riittävän tarkasti, mitä palveluammatilla tarkoitetaan ja miten esimerkiksi taksin kuljettamisesta saatu kokemus suhteutetaan muussa palveluammatissa hankittuun kokemukseen. Valiokunta ehdottaa, että esityksen 10 §:n 3 momentin ehdotettua asetuksenantovaltuutta koskevaa säännöstä muutetaan siten, että liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään tarkemmin taksinkuljettajana ja palveluammateissa hankitun kokemuksen arvioinnista. Valiokunta pitää tärkeänä, että kyseisestä seikasta säädetään tarkemmin lain voimaantulon jälkeen.

Valiokunnan mielestä lähtökohtana on se, että taksinkuljettajana hankittua kokemusta on mm. liikenneturvallisuusnäkökulmasta johtuen pidettävä luvan myöntämisen kannalta merkittävämpänä kokemuksena muissa palveluammateissa hankittuun kokemukseen verrattuna.

12 § Velvollisuus harjoittaa taksiliikennettä ja ilmoitusvelvollisuus päivystyksestä.

Valiokunta ehdottaa 12 §:ään lisättäväksi viittaus 10 §:n 4 momenttiin kyseisen momentin lisäämisen vuoksi, jolloin ilmoitusvelvollisuus koskisi myös tämän säännöksen perusteella luvan saaneita.

31 § Siirtymäsäännökset.

Valiokunta ehdottaa siirtymäsäännökseen lisättäväksi 2 §:n ja 10 §:n muutosehdotuksista johtuvat lisäykset.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

taksiliikennelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 2 päivänä maaliskuuta 2007 annetun taksiliikennelain (217/2007) 6 §:n 1 momentin 3 kohta ja 3 momentti, 10 §:n 3 momentti, 12 §:n otsikko ja 3 momentti, 19 §, 22 §:n 2 momentti ja 31 §:n 3 momentti sekä

lisätään 2 §:ään uusi 8 kohta ja 10 §:ään uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti:

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8) liitetyn kunnan alueella kunnan aluetta, joka 31 päivänä joulukuuta 2008 tai sen jälkeen on yhtenä kuntana liitetty toisen kunnan osaksi tai muuten lakannut olemasta itsenäinen kunta.

6 §

(Kuten HE)

10 §

Taksiluvan myöntäminen ja muuttaminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos 6 §:n mukaiset taksiluvan saamisen edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin lupia voidaan myöntää, kaksi kolmasosaa luvista myönnetään niin, että niiden etusija määräytyy hakijan tai liikenteestä vastaavan henkilön taksinkuljettajana tai palveluammatissa hankkiman työkokemuksen perusteella. Jos lupaa kuitenkin haetaan asemapaikalle, jonka etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun kuntakeskuksia lukuun ottamatta on vähintään 20 kilometriä, lupa myönnetään (poist.) ensisijaisesti tällaista asemapaikkaa hakeneelle henkilölle edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset. Jos tällaisia hakijoita on vähemmän kuin lupia voidaan myöntää, myönnetään loput luvat hakijoille, joilla on taksilupa tai taksilupia. Yksi kolmasosa luvista myönnetään ensisijaisesti hakijoille, joilla on taksilupa tai taksilupia. Jos tällaisia hakijoita on enemmän kuin lupia voidaan myöntää, luvat myönnetään niille, joilla on hakijoista vähiten lupia. Jos hakijoita, joilla on taksilupa tai taksilupia, on vähemmän kuin lupia voidaan myöntää, myönnetään loput luvat taksinkuljettajana tai palveluammatissa toimineille.

Jos lupa vapautuu haettavaksi liitetyn kunnan alueelta, uusi lupa myönnetään aina vapautuneen luvan viimeistä asemapaikkaa hakeneelle 19 §:n mukaisesti liitetyn kunnan alueelle määritetyn kiintiön puitteissa edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset (Uusi).

Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään tarkemmin taksinkuljettajana ja palveluammateissa hankitun kokemuksen arvioinnista (poist.).

12 §

Velvollisuus harjoittaa taksiliikennettä ja ilmoitusvelvollisuus päivystyksestä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Taksiluvan haltijoiden, jotka harjoittavat liikennettä maaseutumaisissa kunnissa ja sellaisilla asemapaikoilla, joiden etäisyys kuntakeskuksesta on vähintään 20 kilometriä tai joiden lupa on myönnetty 10 §:n 4 momentin perusteella ja jotka eivät kuulu vahvistetun ajovuorolistan piiriin, on ilmoitettava lupaa hakiessaan ja myöhemmin vähintään kerran vuodessa lääninhallitukselle sellaisten viikonpäivien ja vuorokaudenaikojen päivystyksistä tai sovituista päivystysvuoroista, joina kysyntä on vähäistä.

19 §

(Kuten HE)

22 §

(Kuten HE)

31 §

Siirtymäsäännökset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuosina 2009—2011 taksiluvat myönnetään ensisijaisesti niille hakijoille, joilla on työkokemusta taksinkuljettajana tai palveluammatissa. Jos lupaa kuitenkin haetaan asemapaikalle, jonka etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun kuntakeskuksia lukuun ottamatta on vähintään 20 kilometriä, lupa myönnetään (poist.) ensisijaisesti tällaista asemapaikkaa hakeneelle henkilölle edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset. Jos lupa vapautuu haettavaksi liitetyn kunnan alueelta, uusi lupa myönnetään aina luvan viimeistä asemapaikkaa hakeneelle 19 §:n mukaisesti liitetyn kunnan alueelle määritetyn kiintiön puitteissa edellyttäen, että hakija täyttää 6 §:ssä säädetyt vaatimukset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2009

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Martti Korhonen /vas
  • vpj. Saara Karhu /sd
  • jäs. Mikko Alatalo /kesk
  • Marko Asell /sd
  • Leena Harkimo /kok
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Mats Nylund /r
  • Pentti Oinonen /ps
  • Reijo Paajanen /kok
  • Markku Pakkanen /kesk
  • Lyly Rajala /kok
  • Tero Rönni /sd
  • Pertti Salovaara /kesk
  • Janne Seurujärvi /kesk
  • Ilkka Viljanen /kok
  • Anne-Mari Virolainen /kok
  • vjäs. Sari Palm /kd

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Juha Perttula

valiokuntaneuvos Kaj Laine