Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Esityksessä ehdotetaan voimaan saatettavan direktiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä) mukaisesti, että julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007), vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007) sekä joukkoliikennelain (869/2009) mukaisissa moottoriajoneuvojen ja henkilöliikenteen kuljetuspalvelujen hankinnoissa tulee ottaa yhdeksi vertailuperusteeksi energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt sekä typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt. Jo nykyisin hankintalakien perusteella voidaan ottaa energia- ja ympäristövaikutukset huomioon julkisissa hankinnoissa. Jatkossa energiaa ja ympäristöä koskevia vertailuperusteita tulisi käyttää kaikissa moottoriajoneuvojen tai näillä tehtävien henkilökuljetusten julkisissa hankinnoissa. Ympäristövaikutukset voitaisiin ottaa huomioon joko vähimmäisvaatimuksina tai osana kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia.

Valtioneuvosto on asettanut vuonna 2009 tehdyssä periaatepäätöksessä kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa tavoitteeksi, että valtion keskushallinto ottaa ympäristönäkökulman huomioon kaikissa hankinnoissaan vuonna 2015. Kuntien ja valtion paikallishallinnon osalta suosituksena on, että ympäristönäkökulma otettaisiin huomioon 50 %:ssa kaikista hankinnoista vuonna 2015. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan voidaan arvioida, että julkisissa hankinnoissa täytetään Suomessa jo melko hyvin direktiivistä johtuvat vaatimukset.

Voimaan saatettava direktiivi edellyttää, että mikäli tarjoukset muunnetaan kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa ympäristövaikutusten osalta rahamääräisiksi, laskelma tulee tehdä laskemalla tarjoushintaan ajoneuvon koko elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset direktiivissä tarkemmin säädetyllä tavalla. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huoli siitä, että kyseinen laskentamalli on laadittu lähinnä ajoneuvojen hankintaan sopivalla tavalla ja soveltuu heikommin palveluhankintoihin, erityisesti lyhytaikaisiin palveluhankintoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällä laskennalla voidaan kuitenkin asettaa ympäristön kannalta paremmuusjärjestykseen ainoastaan palveluhankinnoissa käytettävä ajoneuvokalusto. Palveluhankintasopimusten eripituisiin sopimuskausiin sisältyvät ajokilometrimäärät voidaan haluttaessa pyrkiä ottamaan huomioon erikseen hankinnan kokonaistaloudellisessa arvioinnissa. Tämä menettely mahdollistaa direktiivin vaatiman sääntelyn tarkoituksenmukaisen soveltamisen myös palveluhankintoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käytännössä ajoneuvokaluston paremmuusjärjestykseen asettaminen kuitenkin hoidetaan julkisissa hankinnoissa yleensä vähimmäiskriteerien avulla. Valiokunta kuitenkin katsoo, että esitetyn sääntelyn tarkoituksenmukainen soveltaminen on tärkeää varmistaa myös käytännössä ja tarvittaessa säätämällä asiasta tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella esityksen mahdollistamalla tavalla.

Valiokunta pitää energia- ja ympäristövaikutusten aiempaa kattavampaa huomioon ottamista julkisissa hankinnoissa erittäin tärkeänä. Valiokunta korostaa, että hankintaperusteiden kokonaisvertailussa on tärkeää löytää toimiva tasapaino ottaen huomioon hankintamenettelyjen perustana oleva lähtökohta julkisten varojen tehokkaasta käytöstä.

Valiokunta yhtyy ympäristövaliokunnan lausunnossaan (YmVL 12/2011 vp) esille tuomaan näkemykseen, jonka mukaan lakiehdotuksen tavoitteiden täysimääräinen saavuttaminen vaatii riittävän tiedottamisen ja neuvonnan toteuttamista.