Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Hallituksen nimeäminen
Hallituksen esityksen mukaan ehdotetaan säädettäväksi
nimenomainen kielto siitä, ettei hallituksen jäsen
voi olla hallintoneuvoston jäsen eikä kuulua yhtiön
muuhun ylimpään johtoon. Valiokunta katsoo, että nyt
ehdotettu kielto on omiaan selkiyttämään
vastuunjakoa toisaalta hallituksen ja sen alaisen ylimmän
johdon välillä ja toisaalta hallituksen ja sitä valvovan
hallintoneuvoston välillä. Valiokunta pitää sen
vuoksi nyt ehdotettua kieltoa kannatettavana.
Hallintoneuvoston tulee hallituksen esityksen mukaan hallitusta
valitessaan ottaa huomioon, että hallituksessa
on molempien kieliryhmien edustus ja että hallitus omaa
riittävän monipuolista asiantuntemusta. Yleisradio
Oy:n kohdalla kyseeseen voivat tulla erityisesti julkisen palvelun
tehtävään, yrityksen johtamiseen, talouteen,
viestintään, viestintäteknologiaan sekä kulttuuri-
ja sivistyselämän tuntemukseen liittyvä asiantuntemus.
Yleisradio Oy:n toiminnan kannalta on tärkeätä,
että hallituksen jäsenet edustavat mahdollisimman
monipuolisesti eri alojen asiantuntemusta, varsinkin siten, että siihen
on yhdistyneenä julkisen palvelun asiantuntemus.
Hallituksen esitystä valmistellut parlamentaarinen
Televisiotoiminta ja Yleisradio Suomessa 2010 -työryhmä suositteli
hyvään hallintokäytäntöön
viitaten, että Yleisradio Oy:n hallitukseen ei valittaisi
jäseniä yhtiön toimintaa valvovista elimistä.
Yleisradio Oy:n tulee toimia eduskunnan valvonnassa ja vastuulla,
minkä vuoksi lakiin ei esitetä otettavaksi säännöksiä, jotka
rajoittaisivat vapautta päättää yhtiön
hallituksen jäsenistä ehdotettua laajemmin. Valiokunta
pitää hallituksen esityksessä valittua
linjausta hyvänä, jonka mukaan eduskunnan
valitseman hallintoneuvoston vapautta päättää yhtiön
hallituksen jäsenistä ei ole rajoitettu nyt ehdotettua
laajemmin. Valiokunta pitää välttämättömänä eduskunnan
alaisen hallintoneuvoston päätäntävallan
suvereenisuutta julkisen palvelun tehtävään
perustuvan omistajaohjauksen toteuttamiselle. Valiokunta toistaa
useassa yhteydessä esittämänsä toteamuksen,
että Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn
ja jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoimintaa
koskevan pöytäkirjan mukaan jäsenvaltioiden
julkinen yleisradiotoiminta liittyy suoraan jokaisen yhteiskunnan
demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin
samoin kuin tarpeeseen turvata viestinnän moniarvoisuus.
Omistajaohjauksen tehtävänä on varmistaa
julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen yhteiskunnallisesti
hyväksyttävällä tavalla.
Julkinen palvelu
Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n 1 momentin
mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda
täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine
oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin
ehdoin. Julkisen palvelun määritelmässä täysi
palvelu kattaa kaikki ohjelmatyypit, kun mitään
ohjelmatyyppiä ei ole nimenomaisesti rajattu palvelun ulkopuolelle.
Pykälän 2 momentissa luetellaan ne tehtävät,
jotka erityisesti on sisällytettävä ja
huomioitava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistossa. Näistä valiokunta
nostaa erityisesti esille sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat,
mahdollisuuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen,
lapsille suunnatut ohjelmistot sekä hartausohjelmat ja velvollisuuden
kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein
suomen- ja ruotsinkielistä väestöä,
tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin
osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä. Asiantuntijakuulemisessa
täyden palvelun kattavaa julkista palvelua on kritisoitu,
ja on todettu, että tehtävän on komission
valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen
yleisradiotoimintaan antaman tiedonannon mukaan oltava tarkkarajainen,
jotta jäsenvaltion viranomaiset voivat valvoa tehokkaasti tehtävän
täyttämistä.
Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetty pöytäkirja
vahvisti julkisen yleisradiotoiminnan määrittelyn
pohjaksi kolme keskeistä periaatetta. Ensinnäkin
julkinen yleisradiotoiminta liittyy jäsenvaltioiden tarpeisiin,
ja sen sisältö on niiden itsensä määriteltävissä.
Toiseksi julkinen yleisradiotoiminta liitettiin jäsenvaltioiden
yhteiskunnallisiin, demokraattisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin.
Kolmanneksi määrittelyn tulee tukea viestinnän
moniarvoisuutta. Valiokunta toteaa, että laissa olevaa
julkisen palvelun määritelmää on
tulkittava näiden peruslähtökohtien mukaisesti.
Näin ollen ne rajaavat täyden palvelun periaatetta
ohjelmasisällön osalta.
Yleisradio Oy:stä annetussa laissa omaksuttu julkisen
palvelun määritelmä on komission valtiontukisääntöjen
soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan antamassa tiedonannossa
määriteltyjen kriteerien mukainen harkittaessa
valtiontuen soveltuvuutta perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan
nojalla. Tiedonannon mukaan määriteltäessä julkista
palvelua yleisradiotoiminnan alalla komission tehtävä rajoittuu selvien
virheiden valvontaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällaisena
selvänä virheenä voidaan pitää sitä,
että tehtävään kuuluu toimintoja,
joiden ei kohtuudella voida katsoa täyttävän
perustamissopimuksen pöytäkirjassa todettuja yhteiskunnan
demokraattisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tarpeita, kuten
esim. sähköinen kaupankäynti. Lisäksi
julkisen palvelun tehtävä on annettu virallisesti
yhdelle yritykselle ja tehtävän suorittamista
valvoo riippumaton elin. Tiedonannossa todetaan vielä,
että yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen käytännön
mukaan yleishyödyllisten tehtävien täyttämiseksi
käytettävät keinot eivät saa
tarpeettomasti vääristää kauppaa,
kun samalla otetaan huomioon julkisen palvelun tehtävän
toteuttaminen.
Valiokunta toteaa, että komission tiedonanto valtiontukisääntöjen
soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan ei estä julkisen
palvelun määrittelyä täytenä palveluna.
Julkisen palvelun ohjelmatarjonta voi olla niin sanottua täyttä palvelua,
kun se kansallisesti katsotaan perustelluksi. Täydellä palvelulla
tarkoitetaan tässä sitä, että julkisen
palvelun ohjelmisto koostuu kaiken tyyppisistä ohjelmista,
niin tiedottavista, opetuksellisista kuin viihteellisistäkin.
Sekä julkisen palvelun yleisradiotoiminnan eurooppalaiset
että kansalliset tavoitteet, kuten yksilön sananvapauden
toteutumisen turvaaminen, mahdollistavat julkisen palvelun ohjelmatarjonnan täyden
palvelun luonteen. Yllä olevaan viitaten valiokunta katsoo,
että julkista palvelua ei voida luokitella tiettyihin ohjelmatyyppeihin
ja että mitään ohjelmatyyppiä ei
myöskään pidä sulkea pois julkisesta
palvelusta. Julkisen palvelun tehtävään
kuuluvan virikkeellisen viihteen on kuitenkin täytettävä edellä mainitut
yhteiskunnan demokraattiset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tarpeet.
Viihteen keinoin on myös mahdollista tarjota kansalaisille
yhteiskunnan intressejä palvelevia ohjelmasisältöjä.
Toimilupamaksu
Valiokunta toteaa, että Yleisradio Oy:n julkisen palvelun
tehtävän turvaamiseksi on tarpeen pitäytyä toimilupamaksusta
luopumisen osalta niissä linjauksissa, joita parlamentaariset
televisiotoiminnan toimintaedellytysten parantamista käsitellyt
työryhmä ja Televisiotoiminta ja Yleisradio Suomessa
2010 -työryhmä ovat esittäneet. Yleisradio
Oy:n rahoitusasema ja yhtiön taloutensa tasapainottamiseksi
laatima, vuoteen 2008 ulottuva suunnitelma jäisi toteutumatta,
jos toimilupamaksusta luovuttaisiin ennen vuonna 2007 tapahtuvaa
kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymistä.
Yleisradio Oy:n rahoitus ja nykymuotoisen julkisen palvelun toteuttaminen
edellyttäisivät välittömästi
korotuksia televisiomaksuun, jos toimilupamaksusta luovuttaisiin
hallituksen esityksessä esitettyä nopeammassa
aikataulussa.
Yksityiskohtaiset perustelut
6 §. Hallintoneuvoston tehtävät.
Valiokunta on käsitellyt Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston kertomusta
yhtiön toiminnasta vuosilta 2003 ja 2004 ja antanut niistä mietinnöt LiVM
21/2004 vp ja LiVM 12/2005
vp. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä,
että eduskunta voi hallintoneuvoston kertomuksen pohjalta
käsitellä Yleisradio Oy:n toimintaa säännöllisesti
ja siten harjoittaa alaisensa yleisradioyhtiön ohjausta,
varsinkin nykyisessä Yleisradio Oy:n muutosvaiheessa. Toisaalta
valiokunta ei näe samaa tarvetta jatkossa käsitellä yhtiön
toimintaa vuosittaisen kertomuksen pohjalta. Tästä syystä valiokunta
ehdottaa, että hallintoneuvosto antaisi kertomuksen joka
toinen vuosi siten, että vuodelta 2005 ei enää anneta
erillistä kertomusta. Tämän jälkeen
kertomus annetaan siten, että se käsittää Yleisradio
Oy:n toiminnan kahdelta vuodelta. Tämän johdosta
voimaantulosäännöstä täsmennetään
1 momentin 4 kohdan osalta vastaavasti.
Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen momentin muotoiluun.
Voimaantulosäännös.
Kertomusta koskevan 6 §:n 1 momentin 4 kohdan
muutoksen johdosta voimaantulosäännökseen
ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti,
jonka mukaan kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuosia
2005 ja 2006 käsittelevän kertomuksen osalta.
Tämän johdosta hallituksen esityksen 2 momentti
siirtyy 3 momentiksi.