Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen nimeäminen

Hallituksen esityksen mukaan ehdotetaan säädettäväksi nimenomainen kielto siitä, ettei hallituksen jäsen voi olla hallintoneuvoston jäsen eikä kuulua yhtiön muuhun ylimpään johtoon. Valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu kielto on omiaan selkiyttämään vastuunjakoa toisaalta hallituksen ja sen alaisen ylimmän johdon välillä ja toisaalta hallituksen ja sitä valvovan hallintoneuvoston välillä. Valiokunta pitää sen vuoksi nyt ehdotettua kieltoa kannatettavana.

Hallintoneuvoston tulee hallituksen esityksen mukaan hallitusta valitessaan ottaa huomioon, että hallituksessa on molempien kieliryhmien edustus ja että hallitus omaa riittävän monipuolista asiantuntemusta. Yleisradio Oy:n kohdalla kyseeseen voivat tulla erityisesti julkisen palvelun tehtävään, yrityksen johtamiseen, talouteen, viestintään, viestintäteknologiaan sekä kulttuuri- ja sivistyselämän tuntemukseen liittyvä asiantuntemus. Yleisradio Oy:n toiminnan kannalta on tärkeätä, että hallituksen jäsenet edustavat mahdollisimman monipuolisesti eri alojen asiantuntemusta, varsinkin siten, että siihen on yhdistyneenä julkisen palvelun asiantuntemus.

Hallituksen esitystä valmistellut parlamentaarinen Televisiotoiminta ja Yleisradio Suomessa 2010 -työryhmä suositteli hyvään hallintokäytäntöön viitaten, että Yleisradio Oy:n hallitukseen ei valittaisi jäseniä yhtiön toimintaa valvovista elimistä. Yleisradio Oy:n tulee toimia eduskunnan valvonnassa ja vastuulla, minkä vuoksi lakiin ei esitetä otettavaksi säännöksiä, jotka rajoittaisivat vapautta päättää yhtiön hallituksen jäsenistä ehdotettua laajemmin. Valiokunta pitää hallituksen esityksessä valittua linjausta hyvänä, jonka mukaan eduskunnan valitseman hallintoneuvoston vapautta päättää yhtiön hallituksen jäsenistä ei ole rajoitettu nyt ehdotettua laajemmin. Valiokunta pitää välttämättömänä eduskunnan alaisen hallintoneuvoston päätäntävallan suvereenisuutta julkisen palvelun tehtävään perustuvan omistajaohjauksen toteuttamiselle. Valiokunta toistaa useassa yhteydessä esittämänsä toteamuksen, että Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn ja jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoimintaa koskevan pöytäkirjan mukaan jäsenvaltioiden julkinen yleisradiotoiminta liittyy suoraan jokaisen yhteiskunnan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin samoin kuin tarpeeseen turvata viestinnän moniarvoisuus. Omistajaohjauksen tehtävänä on varmistaa julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla.

Julkinen palvelu

Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Julkisen palvelun määritelmässä täysi palvelu kattaa kaikki ohjelmatyypit, kun mitään ohjelmatyyppiä ei ole nimenomaisesti rajattu palvelun ulkopuolelle. Pykälän 2 momentissa luetellaan ne tehtävät, jotka erityisesti on sisällytettävä ja huomioitava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistossa. Näistä valiokunta nostaa erityisesti esille sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, mahdollisuuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, lapsille suunnatut ohjelmistot sekä hartausohjelmat ja velvollisuuden kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä. Asiantuntijakuulemisessa täyden palvelun kattavaa julkista palvelua on kritisoitu, ja on todettu, että tehtävän on komission valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan antaman tiedonannon mukaan oltava tarkkarajainen, jotta jäsenvaltion viranomaiset voivat valvoa tehokkaasti tehtävän täyttämistä.

Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetty pöytäkirja vahvisti julkisen yleisradiotoiminnan määrittelyn pohjaksi kolme keskeistä periaatetta. Ensinnäkin julkinen yleisradiotoiminta liittyy jäsenvaltioiden tarpeisiin, ja sen sisältö on niiden itsensä määriteltävissä. Toiseksi julkinen yleisradiotoiminta liitettiin jäsenvaltioiden yhteiskunnallisiin, demokraattisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin. Kolmanneksi määrittelyn tulee tukea viestinnän moniarvoisuutta. Valiokunta toteaa, että laissa olevaa julkisen palvelun määritelmää on tulkittava näiden peruslähtökohtien mukaisesti. Näin ollen ne rajaavat täyden palvelun periaatetta ohjelmasisällön osalta.

Yleisradio Oy:stä annetussa laissa omaksuttu julkisen palvelun määritelmä on komission valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan antamassa tiedonannossa määriteltyjen kriteerien mukainen harkittaessa valtiontuen soveltuvuutta perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan nojalla. Tiedonannon mukaan määriteltäessä julkista palvelua yleisradiotoiminnan alalla komission tehtävä rajoittuu selvien virheiden valvontaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällaisena selvänä virheenä voidaan pitää sitä, että tehtävään kuuluu toimintoja, joiden ei kohtuudella voida katsoa täyttävän perustamissopimuksen pöytäkirjassa todettuja yhteiskunnan demokraattisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tarpeita, kuten esim. sähköinen kaupankäynti. Lisäksi julkisen palvelun tehtävä on annettu virallisesti yhdelle yritykselle ja tehtävän suorittamista valvoo riippumaton elin. Tiedonannossa todetaan vielä, että yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan yleishyödyllisten tehtävien täyttämiseksi käytettävät keinot eivät saa tarpeettomasti vääristää kauppaa, kun samalla otetaan huomioon julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen.

Valiokunta toteaa, että komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan ei estä julkisen palvelun määrittelyä täytenä palveluna. Julkisen palvelun ohjelmatarjonta voi olla niin sanottua täyttä palvelua, kun se kansallisesti katsotaan perustelluksi. Täydellä palvelulla tarkoitetaan tässä sitä, että julkisen palvelun ohjelmisto koostuu kaiken tyyppisistä ohjelmista, niin tiedottavista, opetuksellisista kuin viihteellisistäkin. Sekä julkisen palvelun yleisradiotoiminnan eurooppalaiset että kansalliset tavoitteet, kuten yksilön sananvapauden toteutumisen turvaaminen, mahdollistavat julkisen palvelun ohjelmatarjonnan täyden palvelun luonteen. Yllä olevaan viitaten valiokunta katsoo, että julkista palvelua ei voida luokitella tiettyihin ohjelmatyyppeihin ja että mitään ohjelmatyyppiä ei myöskään pidä sulkea pois julkisesta palvelusta. Julkisen palvelun tehtävään kuuluvan virikkeellisen viihteen on kuitenkin täytettävä edellä mainitut yhteiskunnan demokraattiset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tarpeet. Viihteen keinoin on myös mahdollista tarjota kansalaisille yhteiskunnan intressejä palvelevia ohjelmasisältöjä.

Toimilupamaksu

Valiokunta toteaa, että Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävän turvaamiseksi on tarpeen pitäytyä toimilupamaksusta luopumisen osalta niissä linjauksissa, joita parlamentaariset televisiotoiminnan toimintaedellytysten parantamista käsitellyt työryhmä ja Televisiotoiminta ja Yleisradio Suomessa 2010 -työryhmä ovat esittäneet. Yleisradio Oy:n rahoitusasema ja yhtiön taloutensa tasapainottamiseksi laatima, vuoteen 2008 ulottuva suunnitelma jäisi toteutumatta, jos toimilupamaksusta luovuttaisiin ennen vuonna 2007 tapahtuvaa kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymistä. Yleisradio Oy:n rahoitus ja nykymuotoisen julkisen palvelun toteuttaminen edellyttäisivät välittömästi korotuksia televisiomaksuun, jos toimilupamaksusta luovuttaisiin hallituksen esityksessä esitettyä nopeammassa aikataulussa.