Yksityiskohtaiset perustelut
1. Ajoneuvolaki
1 §. Soveltamisala.
Ajoneuvolakiehdotuksen 1 §:n 4 momentin
nojalla säädetään puolustusministeriön
asetuksella siitä, miltä osin lakia ja sen nojalla
annettuja säännöksiä ei sovelleta
sotilasajoneuvoihin. Perustuslakivaliokunta on todennut, että nämä ajoneuvot
voidaan sulkea lain tai sen joidenkin säännösten
soveltamisalan ulkopuolelle, mutta on kuitenkin pitänyt
asianmukaisena, että lailla annetaan perussäännökset lain
soveltamisalan rajaamisesta. Tämän vuoksi valiokunta
ehdottaa asetuksenantovaltuuden rajaamista ja täsmentämistä pykälän
4 momentissa. Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
4 momenttiin.
Valiokunta on myös tehnyt kielellisen täsmennyksen
pykälän 3 momenttiin.
7 §. Ajoneuvon rakenteen muuttaminen, ajoneuvon rakentaminen
ja vaurioituneen ajoneuvon kunnostaminen.
Pykälän 2 momentin asetuksenantovaltuutta
on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan syytä rajata.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 2 momentin sanamuodon
tarkistamista siten, että liikenne- ja viestintäministeriön
asetuksella säädetään tarkemmin
ajoneuvon osien ja osakokonaisuuksien osuudesta ajoneuvosta, rakenteen
muuttamisen ehdoista, vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja
ajoneuvon rakentamisesta. Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen
pykälän muotoiluun.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota
1 momentin viittaukseen, jonka mukaan rakennetun ajoneuvon autoverosta
säädetään autoverolaissa (1482/1994).
Valiokunta korostaa, että autoverolakia tulisi soveltaa
ja tarkistaa siten, että ajoneuvo ei joudu ylimääräisten
veroseuraamusten kohteeksi vain sen vuoksi, että sen liikenneturvallisuutta
on parannettu osilla, joista veroa on jo maksettu ja jotka ovat
omiaan parantamaan liikenneturvallisuutta. Tällaisia osia ovat
esimerkiksi lisävalot, iskunvaimentajat ja jarrut. Autoverolakia
tarkistettaessa tulisi samalla harkita, tuleeko ajoneuvosta, jonka
käyttöön ottamisesta on kulunut kolmekymmentä vuotta, periä autoveroa
lainkaan. Useimmiten kai museoajoneuvoina rekisteriin merkittäviin
harrasteajoneuvoihin kohdistettavalla autoverolla ei ole sanottavaa
fiskaalista merkitystä. On oletettavissa, että autoveron
poistamisella olisi harrastuksen elpyessä tuloveron ja
erilaisten välillisten verojen kertymää lisäävä vaikutus.
25 §. Ajoneuvon rakenne, hallintalaitteet ja varusteet.
Pykälän 2 momentissa säädetään
taksamittarista. Momentissa edellytetään, että luvanvaraisessa
henkilöliikenteeseen käytettävässä henkilöautossa
on oltava taksamittari. Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota
on kiinnitetty siihen, että taksamittaria käyttävät
tätä nykyä myös muut kuin taksit
ja että taksien ja bussien työnjaon lupaehtoja
rikotaan. Liikenne- ja viestintäministeriölle
tulleiden tiedustelujen perusteella joukkoliikenneluvan haltijoille
ei ole aina selvää, mikä on sallittua.
Epätietoisuus ammatinharjoittajien keskuudessa ei ole omiaan turvaamaan
kuluttajien asemaa, ja valiokunta katsoo kuluttajansuojanäkökohtien
perusteella, että taksamittarit tulee kieltää muissa
autoissa kuin takseissa.
Pykälän 4 momentissa säädetään
ajopiirturista. Esityksen perusteluissa todetaan, että liikennetraktorin
ajopiirturin pakollisuudesta otettaisiin säännös
tähän momenttiin. Valiokunta ei pidä tarpeellisena
säätää ajopiirturia pakolliseksi
liikennetraktoriin, ellei sitä käytetä sellaisessa
toiminnassa, jossa se kilpailee muiden luvanvaraista tavaraliikennettä suorittavien
toimijoiden kanssa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa lisättäväksi
maininnan siitä, että ajopiirturin tulee olla
liikennetraktorissa, kun liikennetraktoria käytetään
luvanvaraisessa tavaraliikenteessä. Valiokunta pitää aiheellisena
ajopiirturin käyttöä tällaisessa
tilanteessa, jotta kilpailun edellytykset eivät vääristyisi.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
muotoiluun.
30 §. Tyyppihyväksynnät.
Auton normaali tyyppihyväksyntä edellyttää,
että useat auton rakenneyksityiskohdat on testattu ja hyväksytty
direktiivien mukaisesti käyttäen valtuutettuja
tutkimuslaitoksia. Piensarjatyyppihyväksyntä antaisi
mahdollisuuden useissa kohdissa käyttää helpompaa
menettelyä. Siinä virallisen tutkimuslaitoksen
tekemän testin sijasta voidaan hyväksyä useissa
kohdissa myös valmistajan itse tekemä testi. Piensarjatyyppihyväksyntä on
EU:ssa tarkoitettu nimenomaan pieniä ajoneuvon valmistajia
ja pieniä autoeriä varten. Menettelyllä helpotetaan
pienen valmistajan tyypityskustannuksia ja resurssien sitoutumista.
Koska Suomessa tuotetut autoerät, esimerkiksi kuorma-autojen osalta,
ovat pieniä, valiokunta pitää tärkeänä, että piensarjatyyppihyväksyntä koskisi
myös muita ajoneuvoja kuin M1- ja L-luokan ajoneuvoja.
Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen pykälän
4 momentin muotoiluun.
31 §. Tyyppihyväksyntöjen soveltamisalue.
Valiokunta on 30 §:n osalta ulottanut piensarjatyyppihyväksynnän
koskemaan kaikkia ajoneuvoja ja ehdottaa vastaavaa muutosta myös
tämän pykälän muotoiluun.
33 §. Hyväksynnän hakija.
Valiokunta on 30 §:n osalta ulottanut piensarjatyyppihyväksynnän koskemaan
kaikkia ajoneuvoja ja ehdottaa vastaavaa muutosta myös
tämän pykälän muotoiluun.
35 §. Tyyppihyväksynnän myöntäminen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiotaan
siihen, että lakiehdotus ei sisällä perussäännöksiä 41 §:n
3 momentissa tarkoitetusta vaatimustenmukaisuustodistuksen toimittamisvelvollisuudesta
eikä momentissa tarkoitettujen seikkojen ilmoittamisvelvollisuudesta.
Valiokunta ehdottaa lisättäväksi perussäännökseen maininnan
liitettävistä rajoituksista ja järjestelmän,
osan tai erillisen teknisen yksikön asennusta koskevista,
turvallisuusvaatimuksista tai osan tai erillisen teknisen yksikön
ominaisuuksista johtuvista ehdoista. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi
pykälään uutta 4 momenttia.
36 §. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.
Perustuslakivaliokunta on huomauttanut, että valtioneuvoston
asetuksella ei pykälän 2 momentissa olevien valtuuksien
nojalla voida antaa momentissa tarkoitettuihin menettelyihin liittyviä säännöksiä
yksilön
oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Valiokunta ehdottaa vastaavasti,
että täsmennetään momentissa
olevaa asetuksenantovaltuutta koskemaan tyypinantotodistuksen ajoneuvokohtaisen
tyyppirekisteriotteen antamista sekä käytettävää lomaketta.
40 §. Kansallista tyyppihyväksyntää ja
piensarjatyyppihyväksyntää koskevat tarkemmat
säännökset.
Valiokunta on 30 §:n osalta ulottanut piensarjatyyppihyväksynnän
koskemaan kaikkia ajoneuvoja ja ehdottaa vastaavaa muutosta myös
tämän pykälän muotoiluun.
41 §. Vaatimustenmukaisuustodistus ja hyväksyntämerkintä.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota perussäännöksen
puuttumiseen 3 momentissa olevan valtuussäännöksen osalta.
Perussäännös 3 momentissa tarkoitettujen
seikkojen ilmoittamisvelvollisuudesta on lisätty lain 35 §:n
uuteen 4 momenttiin. Asian valmistelun yhteydessä liikenne-
ja viestintäministeriö on ilmoittanut, että asetusten
valmisteluvaiheessa on todettu vaatimustenmukaisuustodistuksen toimittamista
koskeva valtuus tarpeettomaksi.
Perustuslakivaliokunta on edelleen kiinnittänyt huomiota
3 momentissa olevaan asetuksenantovaltuuteen, jonka nojalla voitaisiin
säätää, ettei tavaramerkkiä tai
tyyppimerkintää taikka muuta hyväksymismerkintää tarvitse
merkitä. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt,
että valtuutta täsmennetään
asetuksenantovallan käyttämistä rajaavin
ja ohjaavin maininnoin, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Tästä syytä valiokunta ehdottaa asetuksenantovaltuutta
täsmennettäväksi siten, ettei merkintää tarvitsisi
tehdä osiin ja erillisiin teknisiin yksiköihin,
jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä tai
Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa
tällaista merkkiä tai merkintää ei
edellytetä.
Valiokunta on tehnyt vastaavat täsmennykset 1 momentin
muotoiluihin.
45 §. Tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvät
toimenpiteet.
Pykälän perustelujen mukaan tyyppihyväksyntään
perustuvan järjestelmän kulmakiviä on,
että valmistaja ja valmistajan edustaja ovat luovutuksen
yhteydessä velvollisia huolehtimaan, että ajoneuvo,
järjestelmä, osa ja tekninen yksikkö on
rakenteeltaan, varusteeltaan ja kunnoltaan hyväksytyn tyypin mukainen.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa lisättäväksi
järjestelmää koskevan velvoitteen momentin
tekstiin.
49 §. Tutkimuslaitoksen valvonta.
Vaikka pykälän 2 momentin mukaiset tarkastukset
eivät käytännössä voi
ulottua perustuslaissa turvatun kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin,
perustuslakivaliokunta on pitänyt asianmukaisena lisätä pykälään
mainintoja asuntoja koskevasta rajauksesta. Tämän
vuoksi valiokunta täsmentäen pykälän
muotoilua ehdottaa rajattavaksi tarkastuksia koskevan piirin koskemaan
muita kuin kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja.
50 §. Tutkimuslaitokselle myönnetyn hyväksynnän
peruuttaminen.
Viranomaisorganisaatioon kuulumattoman yksityisen toimijan
oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan sääntelyn
oikeasuuntaisuuden kannalta on perustuslakivaliokunnan mukaan välttämätöntä,
että hyväksynnän peruuttamismahdollisuus
sidotaan pykälässä vakaviin tai olennaisiin
rikkomuksiin tai laiminlyönteihin sekä siihen,
että tutkimuslaitokselle mahdollisesti annetut huomautukset
ja varoitukset eivät ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden
puutteiden korjaamiseen. Suomella on kansainvälinen vastuu
siitä, että Suomessa hyväksytyt tutkimuslaitokset
täyttävät tyyppihyväksyntädirektiiveissä olevat
vaatimukset. Testien perusteella myönnetään
hyväksyntöjä, jotka kaikkien jäsenmaiden
tulee tunnustaa. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa
porrastettavaksi hyväksynnän peruuttamisen ehdot
niitä samalla mukauttaen tyyppihyväksyntädirektiiveihin.
Valiokunta on täsmentänyt pykälän
muotoilua vastaavasti.
52 §. Edellytykset määräaikaiskatsastuksen
suorittamiselle.
Hallituksen esityksessä säädetään, että ajoneuvon,
joka on käyttökiellossa sen vuoksi, että siihen
kohdistuva vero tai maksu on laiminlyöty taikka jos liikennevakuuttamisvelvollisuuden
alaisen ajoneuvon liikennevakuutusmaksu on laiminlyöty,
määräaikaiskatsastusta ei saada aloittaa.
Valiokunta pitää nykyistä käytäntöä joustavampana.
Katsastus on nykyisin käytännössä saatettu
suorittaa, vaikka kyseiset verot tai maksut olisivat maksamatta,
tekemättä kuitenkaan katsastuksen hyväksymisestä merkintää rekisteriotteeseen.
Varsinkin haja-asutusalueella aiheutuisi haittaa, ellei katsastusta
voitaisi aloittaa vaikka todettaisiin, että jokin maksu
on suorittamatta. Nykyinen käytäntö antaa
mahdollisuuden sujuvasti hoitaa maksamaton maksu ilman, että katsastus
kohtuuttomasti viivästyy, kun itse tekniset toimenpiteet
on jo voitu suorittaa.
Valiokunta katsoo, että katsastusta ei kuitenkaan pidä voida
suorittaa loppuun saakka ennen kuin kyseiset verot ja maksut on
suoritettu. Määräaika katsastuksen suorittamiselle
määräytyisi tällöin
yleisten säännösten mukaan, eikä se,
että katsastusta ei suoritettaisi loppuun, pidentäisi katsastukselle
säädettyä määräaikaa.
Valiokunta on tehnyt vastaavan täsmennyksen 1 momentin
muotoiluun.
Pykälän täsmennykset aiheuttavat
muutoksia myös muihin lain kohtiin, joissa säädetään ajoneuvoon
kohdistuvasta verosta tai maksusta sekä lakiin liikennevakuutuslain
muuttamisesta.
55 §. Määräaikaiskatsastuksen
keskeyttäminen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että pykälä ei
sisällä säännöstä niistä muista määräaikaiskatsastuksen
keskeyttämisen syistä, joista pykälän
nojalla säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta ehdottaa pykälää täsmennettäväksi
siten, että keskeyttämisen syynä olisivat
virheelliset tekniset tiedot ja muut sellaiset syyt, jotka eivät
riipu ajoneuvon haltijasta, kuten esimerkiksi katkenneet tietoyhteydet
ajoneuvoja koskevaan rekisteriin taikka sellaiset sääolosuhteet,
jotka tekevät mahdottomaksi luotettavien mittaustulosten
saamisen. Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen pykälän
muotoiluun.
58 §. Katsastustodistus.
Pykälän 1 momentin mukaan määräaikaiskatsastuksesta
annettava todistus on pidettävä ajoneuvossa mukana
ajon aikana, jollei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen,
että tässä on kysymys asetuksenantajan
rajoittamattomasta mahdollisuudesta poiketa lainsäännöksestä ja
että valtuutta on täsmennettävä.
Liikenne- ja viestintäministeriön antaman selvityksen
mukaan varsinaisena katsastustodistuksena pidetään
tätä nykyä leimaa rekisteriotteessa ja
tulevaisuudessa mahdollisesti jokaisessa katsastuksessa tulostettavaa
uutta rekisteriotteen teknistä osaa. Lisäksi katsastuksessa
annetaan katsastuskortti ja hyötyajoneuvoille pyydettäessä kansainvälinen
katsastustodistus, joita ei tarvitse pitää ajossa
mukana. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi asetuksenantovaltuutta
rajattavaksi koskemaan sitä, mitä todistusta on
pidettävä mukana ajon aikana, jos todistuksia
annetaan useampia. Valiokunta on tehnyt vastaavat korjaukset momentin
muotoiluun.
60 §. Rekisteröintikatsastus.
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että täsmennetään
pykälän 3 momentin asetuksenantovaltuutta siitä, mitä ajoneuvoja
ei tarvitse esittää rekisteröintikatsastukseen.
Valiokunta ehdottaa rajattavaksi asetuksenantovaltuutta siten, ettei
ole 1 momentista poiketen tarpeellista esittää rekisteröintikatsastukseen
ajoneuvoa, jollei rekisteröintikatsastuksen vaatiminen
ole tarpeen ajoneuvon yksilöimiseksi, sitä koskevien
tietojen ilmoittamiseksi rekisteriin tai sen tarkastamiseksi, että ajoneuvo
täyttää sitä koskevissa säännöksissä asetetut
vaatimukset, taikka muusta vastaavanlaisesta syystä. Valiokunta
on lisännyt vastaavan luettelon pykälän
muotoiluun.
63 §. Määräaikaiskatsastusta
koskevien säännösten soveltaminen muihin
katsastuksiin.
Valiokunta pitää aiheellisena, että rekisteröintikatsastuksen
yhteydessä voidaan poiketa 52 §:n kiellosta kaikkien
ajoneuvojen kohdalla eikä vain raskaiden eli kokonaismassaltaan
yli 3,5 tonnin ajoneuvojen kohdalla. Valiokunta on tehnyt vastaavan
muutoksen pykälän muotoiluun.
66 §. Ajoneuvon hyväksyminen rekisteriin.
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että täsmennetään
pykälän 1 momentin avointa valtuutta antaa asetuksella
laista poikkeavia säännöksiä.
Valiokunta ehdottaa poistettavaksi 1 momentista asetuksenantovaltuuden
ja kirjattavaksi lakiin menettelyn muutosrekisteröinnin
osalta. Valiokunta ehdottaa myös poistettavaksi hallituksen
esityksen 3 momentista valtuuden säätää haltijan
ilmoittamisesta. 1 momenttiin tulisi lisää vaatimus
siitä, että haltijasta on esitettävä selvitys,
mikäli omistaja ei ole haltija.
Hallituksen esityksen 2 momentin määräys
on rekisteröintikatsastusvelvollisuuden osalta tulkinnanvarainen
ja rekisteriin merkittävien tietojen selvittämisen
kannalta käytännössä ongelmallinen.
Vaikka pykälä koskee ajoneuvon hyväksymistä rekisteriin,
sen 2 momentin voidaan katsoa edellyttävän, että valmis
tyyppihyväksyttyä tyyppiä oleva uusi
ajoneuvo olisi rekisteröitävä ilman rekisteröintikatsastusta.
Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa pykälän
nojalla tällainen tyyppihyväksytty ajoneuvo olisi
toisaalta merkittävä rekisteriin, mutta rekisteröinnin
yhteydessä kyseisen ajoneuvon osalta ei olisi mahdollista
selvittää ja tallettaa kaikkia ajoneuvorekisteriin
vaadittuja tietoja. Tämän epäkohdan selventämiseksi
valiokunta ehdottaa momenttia muutettavaksi siten, että edellytettäisiin,
että ajoneuvo on rekisteröintikatsastettu, ellei
ajoneuvoa ole vapautettu rekisteröintikatsastusvelvollisuudesta
60 §:n nojalla.
Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi
uuden 3 momentin. Momentti olisi perussäännös, jossa
säädettäisiin siitä, että ajoneuvon
rekisteröinnistä annetaan todistus, ja velvollisuudesta pitää sitä ajoneuvossa
ajon aikana. Todistuksesta säädettäisiin
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta pitää tarpeellisena,
että myös ajoneuvon moottorinumero sisällytettäisiin
rekisteritietoihin. Perussäännös on tarpeen mm.
96 §:n rangaistussäännöksen
takia.
Valiokunta ehdottaa kaksi viimeistä momenttia yhdistettäviksi.
Näin syntyvästä 4 momentista esitetään
poistettavaksi edellä mainitun uuden 3 momentin johdosta
valtuus säätää rekisteröinnistä annetusta
todistuksesta ja sen pitämisestä mukana. Perustuslakivaliokunta
on lausunnossaan todennut, että rangaistavan toiminnan sisältö jää ajoneuvolakiesityksen
96 §:n 2 momentin 10 kohdan perusteella täysin
avoimeksi, kun rikkomisen kohteena ovat valtioneuvoston asetuksella
66 §:n nojalla annettavat säännökset "rekisteritunnuksista
ja kilvistä" sekä "kansallisuustunnuksesta". Perustuslakivaliokunta
on pitänyt välttämättömänä säännöksen
lisäämistä, jonka perusteella on mahdollista
ennakoida, millainen näihin tunnuksiin ja kilpiin liittyvä toiminta
on rangaistava teko. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa
valtuutta täsmennettäväksi siten, että se
koskee ajoneuvon tunnistamiseksi tarpeellisen rekisteritunnuksen
ja -kilpien sekä kansallisuustunnuksen käyttöä,
kiinnittämistä ja kunnossapitoa.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
sanamuotoihin.
69 §. Sarjan viimeiset ajoneuvot.
Perustuslakivaliokunta on huomauttanut, että valtioneuvoston
asetuksella ei lakiehdotuksen 2 momentissa olevien valtuutuksien
nojalla voida antaa momentissa tarkoitettuihin menettelyihin liittyviä säännöksiä
yksilön
oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa pykälää muotoiltavaksi
siten, että pykälän sanamuodoista käy
yksiselitteisesti ilmi perusteet, joilla voidaan myöntää poikkeus
ajoneuvon rakennetta ja varusteita koskevan direktiivin vaatimuksista,
ja miten suurelle määrälle ajoneuvoja
tällainen poikkeus voidaan myöntää. Tällöin
1 momentissa säädetään ajasta,
jolle poikkeus voidaan myöntää ajoneuvon
rakennetta ja varusteita koskevan direktiivin vaatimuksista. Pykälään
lisätään uusi 2 momentti, jossa säädetään
määristä, joille poikkeus voidaan myöntää.
Hallituksen esityksen 1 momentissa olleet määräykset,
mihin ajoneuvoihin säännöstä sovelletaan,
siirretään uuteen 3 momenttiin ja hallituksen
esityksen 2 momentissa ollut liikenne- ja viestintäministeriön
asetuksenantovaltuus siirretään menettelyä koskevalta
osalta uuteen 4 momenttiin.
Valiokunta on tehnyt pykälän muotoiluihin vastaavat
täsmennykset.
71 §. Ajoneuvon pysäyttäminen ja
tarkastajan oikeudet.
Perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että teknistä tienvarsitarkastusta
ei tule ulottaa ajoneuvossa oleviin asumiseen käytettyihin tiloihin,
ellei se ole tarkoituksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi
välttämätöntä. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa vastaavan täsmennyksen tehtäväksi
pykälän 2 momentin 2 kohdan muotoiluun.
73 §. Raportti teknisestä tienvarsitarkastuksesta.
Perustuslakivaliokunta on katsonut, että hallituksen
esityksen pykälämuotoilun asetuksenantovaltuus
antaa asetuksen antajalle rajoituksettoman mahdollisuuden poiketa
lain säännöksistä. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa teknisestä tienvarsitarkastuksesta
annettavan raportin sidottavaksi Euroopan yhteisön lainsäädännön
tai Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten edellytyksiin
ja poistettavaksi valtuuden asetuksella poiketa raportin antamisesta.
Valiokunta on tehnyt vastaavat täsmennykset pykälän muotoiluun.
74 §. Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaja.
Perustuslakivaliokunta on katsonut lausunnossaan, että julkisen
hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle
edellyttää säännöksiä oikeusturvan
ja hyvän hallinnon vaatimusten kannalta tarpeellisen yleishallinto-oikeudellisen lainsäädännön
soveltamisesta asiantuntijaan. Tämän vuoksi valiokunta
ehdottaa lisättäväksi pykälän
2 momenttiin viittauksen siitä, että tekniseen
tienvarsitarkastukseen osallistuvan katsastusmiehen on noudatettava,
mitä ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 14 §:ssä säädetään.
Mainitussa pykälässä säädetään,
että katsastuksia suorittavaan henkilöön
sovelletaan toimiluvan alaisissa tehtävissä, mitä hallintomenettelylain
(598/1982) 10 ja 11 §:ssä säädetään
virkamiehen esteellisyydestä. Valiokunta ehdottaa myös
selkeyden vuoksi hallituksen esityksen 2 momentin jaettavaksi kahdeksi
eri momentiksi, jolloin hallituksen esityksen 3 momentista tulee 4
momentti. Valiokunta on tehnyt vastaavat täsmennykset pykälän
muotoiluihin.
81 §. Seloste.
Perustuslakivaliokunta on katsonut, että pykälässä ei
ole perussäännöstä pykälässä tarkoitetun
selosteen antamisvelvollisuudesta ja että laissa tulee
olla perussäännös velvollisuudesta, jotta
valtioneuvosto voidaan valtuuttaa antamaan asiasta lakia tarkempia
säännöksiä. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa pykälän muotoiluja
muutettaviksi siten, että niistä selvästi
käy ilmi kyseisen selosteen antamisvelvollisuus. Antamisvelvoite
esitetään rajattavaksi vain tarpeelliseen ja sen
piiristä poistettavaksi polkupyörä, jonka
käyttötapaa voidaan pitää tunnettuna.
Valiokunta ilmaisee kantanaan, että pykälään lisätään
uusi 2 momentti, johon sisällytetään asetuksenantovaltuutus
valtioneuvostolle säätää tarkemmin
selosteen antamisesta ja sisällöstä.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
muotoiluihin.
Selosteen antamisvelvollisuuden laiminlyönti on 96 §:n
2 momentin perusteella rangaistava teko. Perussäännöksen
lisääminen selkeyttää myös
rangaistussäännöstä.
82 §. Valvonnan toteuttaminen.
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että lakiehdotuksesta
poistetaan 1 momentin säännös kotirauhan piirissä toimitettavista
tarkastuksista.
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että pykälän
3 momentissa mainitun asiantuntijan pätevyysvaatimuksista
tai kelpoisuusehdoista on säädettävä.
Sen vuoksi momentin muotoiluun esitetään lisättäväksi
maininta asiantuntijan pätevyydestä ja asiantuntijuudesta.
Valiokunta ehdottaa myös momenttiin säännöstä siitä,
että valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin asiantuntijan pätevyydestä ja asiantuntemuksesta.
Valiokunta on tehnyt vastaavan tarkistuksen pykälän
muotoiluun.
85 §. Valvontakatsastukseen määrääminen.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota 1 momentissa
olevan asetuksenantovaltuuden antavan asetuksenantajalle rajoituksettoman
mahdollisuuden poiketa lainsäädännöstä.
Liikenne- ja viestintäministeriön antaman selvityksen
mukaan asetuksenantovaltuutta ei tarvita poikkeuksen luomiseksi
siitä, mitä valvontakatsastukseen sovelletaan.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa asetuksenantovaltuuden
poistamista 1 momentista.
89 §. Asennus- ja korjausluvan myöntämisen edellytykset.
Pykälässä säädetään
asennus- ja korjausluvan myöntämisen edellytyksistä.
Hallituksen esityksen 89 §:n 4 momentissa säädetään toiminnanharjoittajalle
annettavasta huomautuksesta tai varoituksesta taikka luvan peruuttamisesta
määräajaksi tai kokonaan. Perustuslakivaliokunta
on pitänyt välttämättömänä,
että luvan peruuttamismahdollisuus sidotaan säännöksissä vakaviin
tai olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin sekä siihen,
että luvanhaltijalle mahdollisesti annetut huomautukset
ja varoitukset eivät ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden
korjaamiseen. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi
luvan peruuttamisen ehtojen tiukentamista sekä lain systematiikan
vuoksi peruuttamisen ehtojen siirtämistä 92 pykälään.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen,
että lakiehdotus ei sisällä perussäännöstä pykälän
3 momentissa tarkoitetuista ilmoitus- ja kirjaamisvelvollisuuksista.
Koska tällaisia velvollisuuksia ei voida luoda asetuksella,
valiokunta esittää perussäännöstä korjaustoimenpiteiden
kirjaamisesta uuteen 2 momenttiin, jolloin hallituksen esityksen
2 momentista tulee 3 momentti.
3 momentin säännökset siirretään
uuteen 4 momenttiin. Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut,
että valtuus säätää toiminnasta
tehtävistä ilmoituksista on todettu kyseistä asetusta valmisteltaessa
tarpeettomaksi. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa
kyseisen asetuksenantovaltuuden poistettavaksi momentista. Hallituksen esityksen
4 momentti esitetään siirrettäväksi muutettuna
uuteen 92 pykälään.
90 §. Korjauslupaa koskeva poikkeusvaltuus.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota lakiehdotuksen
90 §:n mukaiseen mahdollisuuteen poiketa yksittäistapauksissa
luvan myöntämisen edellytyksistä ja on
todennut säännöksen olevan ongelmallinen.
Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoituksen
mukaan väliaikaista lupaa koskeva sääntely
ei ole tarpeellinen, ja tämän vuoksi valiokunta
esittää pykälää poistettavaksi.
90 (91) §. Asennus- ja korjaustöiden rajoitukset.
Valiokunta ehdottaa pykälänumeroinnin muutosta
90 §:n poistamisen johdosta.
91 (92) §. Valvonta.
Valiokunta ehdottaa pykälänumeroinnin muutosta
90 §:n poistamisen johdosta.
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt poistettavaksi
pykälän 1 momentin säännöksen
kotirauhan piirissä toimitettavasta tarkastuksesta.
Pykälän 2 momenttiin perustuslakivaliokunta on
edellyttänyt säännöstä valvontaviranomaisen tehtävään
valtuuttaman asiantuntijan pätevyysvaatimuksista tai kelpoisuusehdoista.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa säännöstä asiantuntijan
pätevyydestä ja asiantuntevuudesta, josta voidaan
tarkemmin säätää valtioneuvoston
asetuksella.
Valiokunta esittää pykälän
3 momentista poistettavaksi valvontaviranomaisen velvoitteen ryhtyä tarpeellisiin
toimenpiteisiin puutteiden tai laiminlyöntien poistamiseksi,
koska kyseinen velvoite sisältyy uuteen ehdotettuun 92 pykälään.
Samasta syystä 4 momentti esitetään poistettavaksi
ja siirrettäväksi uuteen 92 pykälään.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
muotoiluun.
92 §. Toimenpiteet toiminnassa havaittujen puutteiden
johdosta.
Valiokunta ehdottaa selkeyden parantamiseksi uutta pykälää,
joka käsittelee toimenpiteitä toiminnassa havaittujen puutteiden
johdosta. Pykälän 1 momentissa säädetään
valvontaviranomaisen luvanhaltijalle antamasta huomautuksesta tai
kirjallisesta varoituksesta. Huomautus tai kirjallinen varoitus
voidaan antaa, jos asennus- tai korjausluvan haltija ei enää täytä luvan
saamisen edellytyksiä tai asennus- tai korjaustyötä ei
ole suoritettu asianmukaisesti.
Pykälän 2 momentissa säädetään
seurauksesta, mikäli annettu huomautus tai kirjallinen
varoitus ei johda 1 momentissa tarkoitettujen epäkohtien
poistamiseen. Tällöin valvontaviranomainen voi
peruuttaa asennus- tai korjausluvan määräajaksi
tai kokonaan. Lupa voidaan peruuttaa kokonaan vain, jos luvan saamisen
edellytyksiä ei täytetä olennaisilta
osin taikka jos lupaa edellyttävissä asennus-
ja korjaustöissä on ilmennyt olennaisia puutteita
tai laiminlyöntejä. Luvan peruuttamisen ehtoja
ehdotetaan momentissa tiukennettaviksi, ja ne on siirretty 89 §:n
4 momentista ja hallituksen esityksen 92 §:n 4 momentista.
96 §. Rangaistukset.
Pykälän 2 momentissa säädetään
ajoneuvorikkomuksista, joista tuomitaan sakkoon, jollei teko ole
vähäinen tai muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta. Lakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että esityksen
perusteluista ei ilmene, että tarkoituksena on dekriminalisoida
nykyisin liikennerikkomuksena rangaistavien ajoneuvoa koskevien
sääntöjen ja määräysten
vähäinen rikkominen. Lakivaliokunta on myös
esittänyt liikennevaliokunnalle, että se selvittää,
onko dekriminalisointi tarkoituksellinen. Valiokunta ei pidä dekriminalisointia
tarkoituksellisena ja ehdottaa sen vuoksi, että myös
vähäisestä teosta tuomittaisiin ajoneuvorikkomuksesta
sakkoon.
Valiokunta ehdottaa 2 momentin 3 kohtaan lisättäväksi
viittauksen pykälään 57, jossa velvoitetaan
vikojen ja puutteellisuuksien korjaamiseen. Täten korjaamisen
laiminlyönti säädettäisiin rangaistavaksi.
Valiokunta esittää samasta kohdasta poistettavaksi
viittauksen 51 §:n nojalla annettuihin säännöksiin.
Täten käyttö- tai ajokiellon rikkominen
olisi rangaistava suoraan 51 §:n säännöksen
perusteella. Valiokunta ehdottaa myös poistettavaksi 7
kohdan, jolloin ei enää rangaistaisi siitä,
että kyseisiä todistuksia ei pidetä mukana,
vaan suoraan käyttö- tai ajokiellon rikkomisesta.
Momentin 8 (9) kohdasta ehdotetaan poistettavaksi viittaus asetuksen
säännökseen, koska säännös
velvollisuudesta pitää mukana rekisteröinnistä annettu
todistus on esitetty 66 §:n 3 momenttiin lisättäväksi.
Valiokunta ehdottaa edelleen täsmennystä 9 (10)
kohtaan siten, että se vastaa 66 §:n 4 momentin
1 kohtaa.
Valiokunta ehdottaa myös muutosta 12 (13) kohtaan sen
johdosta, että perussäännös
selosteen antamiseen on otettu 81 §:n 1 momenttiin.
Kohtiin 13 (14) ja 14 (15) valiokunta ehdottaa tarkistuksia
pykälänumeroinnin muuttumisen johdosta.
Valiokunta on tehnyt vastaavat täsmennykset momentin
muotoiluihin.
97 §. Toimenpiteistä luopuminen.
Valiokunta ehdottaa selkeyden vuoksi uutta pykälää,
jossa tieliikennelain 104 §:n tavoin säädettäisiin
erikseen, että toimenpiteisiin ajoneuvorikkomuksen osalta
voidaan jättää ryhtymättä,
jos rikkomus on olosuhteisiin nähden vähäinen.
Tällöin voitaisiin jättää syyte
ajamatta ja rangaistus tuomitsematta.
Valiokunta ehdottaa edelleen, että niissä tapauksissa,
joissa rikkomus ilmeisesti on sellainen kuin 1 momentissa säädetään,
voi poliisimies, tullimies tai rajavartiomies muihin toimenpiteisiin
ryhtymättä antaa rikkomukseen syyllistyneelle
huomautuksen. 2 momentissa ovat huomautuksen antajina myös
tullimies ja rajavartiomies, jotka 74 §:n mukaisesti suorittavat
tienvarsitarkastuksia.
98 (97) §. Muutoksenhaku.
Valiokunta ehdottaa pykälänumeroinnin muutosta
uuden 97 §:n johdosta.
99 (98) §. Tarkemmat säännökset
ja ohjeet.
Valiokunta ehdottaa pykälänumeroinnin muutosta uuden
97 §:n johdosta.
100 (99) §. Poliisin toimintaa koskevat tarkemmat
määräykset ja ohjeet.
Valiokunta ehdottaa pykälänumeroinnin muutosta
uuden 97 §:n johdosta.
101 (100) §. Voimaantulo.
Valiokunta ehdottaa pykälänumeroinnin muutosta
uuden 97 §:n johdosta.
Valiokunta ehdottaa poistettavaksi 4 momentin ristiriitaisena
tyyppihyväksyntädirektiivin kanssa ja koska ei
ole estettä panna uusi ajoneuvojen tyyppihyväksyntädirektiivi
täytäntöön vuoden alusta eli
jo ennen viimeistä määräpäivää 9.5.2003.
Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen pykälän
muotoiluihin.
102 (101) §. Kumottavat säännökset.
Valiokunta ehdottaa pykälänumeroinnin muutosta
uuden 97 §:n johdosta.
Valiokunta ehdottaa vuosiluvun korjaamista 6 kohtaan, koska
liikenneministeriö on antanut päätöksen
matkailuautoista ja matkailukorista 20 päivänä joulukuuta
1990 ja päätöksen numero on 1207/1990.
Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen pykälän
muotoiluihin.
103 (102) §. Siirtymäsäännökset.
Valiokunta ehdottaa pykälänumeroinnin
muutosta uuden 97 §:n johdosta. Vastaavasti pykälän
8 momentissa ehdotetaan pykälänumeroinnin muutosta, viittauksen
tulee koskea 102 §:ää.
Valiokunta on esittänyt 25 §:ään
taksamittarin asentamiskieltoa muihin kuin luvanvaraisessa henkilöliikenteessä oleviin
henkilöautoihin. Koska joukkoliikenneluvan haltijoiden
hankkimat taksamittarit käyvät tarpeettomiksi
uuden säännöksen tullessa voimaan, valiokunta
pitää ylimenokautta välttämättömänä,
jotta jo hankittu laitteisto ehdittäisiin kuolettaa. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa uudessa 2 momentissa, että jo
hankittua taksamittaria saisi käyttää 31
joulukuuta 2004 saakka.
Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut
asetuksen valmistelun yhteydessä havaitusta virheestä,
minkä johdosta valiokunta ehdottaa 3 momenttia täsmennettäväksi
siten, että 2- ja 3-pyöräisille moottoriajoneuvoille
voidaan myöntää tyyppihyväksyntöjä 30 §:n
1 momentin 2 kohdassa mainitun direktiivillä kumotun direktiivin
92/61/ETY mukaisesti 9 päivään
marraskuuta 2003 saakka. Edelleen ehdotetaan, että tällä lailla
ei mitätöidä kumotun direktiivin nojalla myönnettyjä tyyppihyväksyntöjä ja
niiden nojalla annettuja vaatimustenmukaisuustodistuksia. Valiokunta
on tehnyt vastaavat muutokset pykälän muotoiluihin.
2. Laki tieliikennelain muuttamisesta
Johtolause.
Tieliikennelain 89 §:n 1 momentti on muutettu lailla
(954/2002). Valiokunta ehdottaa 87 §:n 3 momenttia
jaettavaksi kolmeen momenttiin ja maastoajoneuvon käyttöoikeudesta tiellä lisättäväksi
91 §:n. Valiokunta on tehnyt vastaavat täsmennykset
johtolauseeseen.
87 §. Ajoneuvon mitat, massat ja kuormaaminen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut pykälän
3 momentin sanamuodon perusteella vaikuttavan siltä, että liikenne-
ja viestintäministeriö voisi antaa asetuksella
tapauskohtaisia normeja viranomaisen myöntämän
luvan voimassaolosta ja muista ehdoista. Valiokunta ehdottaa tämän
vuoksi tarkistusta asetuksenantovaltuuden sanamuotoon siten, että liikenne-
ja viestintäministeriön asetus on yleinen eikä tapauskohtainen.
Jotta yleisten oikeussääntöjen antajan
ja niitä soveltavan viranomaisen toimivaltuudet eivät jäisi
epäselviksi, valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan
ehdottamalla tavalla momentin jakoa kolmeen eri momenttiin.
91 §. Maastoajoneuvon käyttö.
Valiokunta ehdottaa lailla 989/1992 kumotun 91 §:n
tilalle uutta 91 §:ää, joka säätää maastoajoneuvon
käytöstä. Pääsääntönä olisi,
että tiellä ei saa käyttää maastoajoneuvoa
eikä moottorikelkkaa. Moottorikelkkaa käytettäisiin
moottorikelkkailureitillä siten kuin siitä erikseen
säädetään. Moottorireen ja pyörillä varustetun
muun maastoajoneuvon vähäisestä käyttämisestä myös
muualla kuin moottorikelkkailureitillä säädettäisiin
valtioneuvoston asetuksella.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
huomiota 108 §:n 1 momentin asetuksenantovaltuuteen,
joka koskee oikeutta käyttää maastoajoneuvoa
tiellä. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt,
että laissa tulee olla perussäännös
oikeudesta käyttää maastoajoneuvoa tiellä.
Tämän vuoksi perussäännöstä ja
valtuutusta esitetään nyt esitettyyn pykälään
ja 108 §:ssä ollutta asetuksenantovaltuutta
ehdotetaan poistettavaksi. Moottorikelkan käyttämisestä moottorikelkkailureitillä
on
säännös maastoliikennelain (1710/1995)
13 §:ssä.
Valiokunta on pitänyt välttämättömänä,
että maastokäyttöön tarkoitetut
ajoneuvot voivat työmaalta toiselle siirtyessään
ylittää tien tai sillan. Tämän
vuoksi pykälään ehdotetaan sisällytettäväksi
laajennettu asetuksenantovaltuus, jotta moottorireelle ja pyörillä varustetulle
maastoajoneuvolle annetaan oikeus ylittää tie
tai silta. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi
lausuman, jossa edellytettäisiin, että hallitus
antaessaan lain nojalla asetuksen pitää huolen
siitä, että moottorireellä ja pyörillä varustetulla
maastoajoneuvolla saa erityistä varovaisuutta noudattaen
ylittää tietä tai siltaa (Valiokunnan
lausumaehdotus).
92 §. Ajoneuvon käyttöä koskevien
säännösten soveltaminen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
huomiota pykälän 1 ja 2 momentin avoimiin valtuuksiin
antaa asetuksella laista poikkeavia säännöksiä.
Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoituksen
mukaan kyseiset asetuksenantovaltuudet eivät ole tarpeellisia,
minkä vuoksi valiokunta ehdottaa niitä poistettaviksi
pykälämuotoilusta.
107 §. Ulkomaisen ajokortin kelpoisuus.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota
siihen, että hallituksen esityksen pykälämuotoilussa
ei ole perussäännöstä ulkomailla annetun
ajokortin kelpoisuudesta, joka oikeuttaisi henkilöä käyttämään
ajoneuvoa Suomessa. Valiokunta ehdottaa tämän
vuoksi perussäännöstä osin 1
momenttiin ja osin uuteen 2 momenttiin. Valiokunta ehdottaa myös
asetuksenantovaltuutta täydennettäväksi
ja pykälän otsikkoa paremmin vastaamaan pykälän
sisältöä ja pykälän
muotoiluihin esitettyjä muutoksia.
108 §. Tarkemmat säännökset.
Valiokunta ehdottaa pykälän ensimmäisestä momentista
poistettavaksi maininnan valtioneuvoston asetuksenantovaltuudesta
säätää oikeudesta käyttää maastoajoneuvoa
tiellä. Kyseisestä oikeudesta säädetään
jo uudessa valiokunnan esittämässä 91 §:ssä,
johon myös perussäännös oikeudesta käyttää maastoajoneuvoa
tiellä kirjataan.
Koska ajoneuvon kuljettajan terveystarkastuksista säädetään
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella, valiokunta
ehdottaa pykälän 3 momenttia jaettavaksi 3 ja
uudeksi 4 momentiksi nykyisiä toimivaltuuksia vastaavasti.
Tällöin hallituksen esityksen 4 ja 5 momenteista
tulee 5 ja 6 momentit. Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset
pykälän muotoiluihin.
Voimaantulosäännös.
Ajoneuvolakiin esitetyn uuden 97 §:n johdosta lain
pykälänumerointi muuttuu ja viittaus voimaantulosäännöksessä tulee
tehdä 102 §:ssä mainittuihin säännöksiin. Valiokunta
on tehnyt vastaavan muutoksen säännöksen
muotoiluun.
5. Laki ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain muuttamisesta
2 §. Toimiluvan alaiset tehtävät.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että ei ole
asianmukaista, että laissa ei ole täsmällisemmin
luonnehdittu, minkä tyyppisiä katsastuksen osia
muu kuin luvan haltija voidaan asetuksella oikeuttaa suorittamaan,
ja on pitänyt välttämättömänä,
että lakiin lisätään perussäännökset
tehtävien suorittamiseen oikeutettujen kelpoisuusehdoista
ja toiminnan valvonnasta. Valiokunta ehdottaa rajattavaksi muiden
kuin toimiluvan haltijoiden suoritettavia katsastustehtävien
vähäisiä osia koskemaan esimerkiksi pakokaasupäästöjen,
jarrujärjestelmien, vetokytkimien ja nopeudenrajoittimien
tarkastuksia. Edellytyksinä on edelleen, että tällaisia
tehtäviä suorittavalla tulee olla käytettävissään
riittävä tarkastuslaitteisto sekä kyseiseen
tehtävään pätevä ja
asiantunteva henkilöstö. Valvonnan osalta säädetään,
että valvontaviranomaisena toimii Ajoneuvohallintokeskus
ja 3 momentin muotoiluun lisätään maininta
valvontatoimenpiteiden seuraamuksista.
Momentti ehdotetaan edelleen jaettavaksi kolmeen momenttiin
siten, että uudessa 4 momentissa annetaan valtioneuvostolle
asetuksenantovaltuus 1 momentissa tarkoitetuille katsastustehtäviä suorittaville
asetettavista ehdoista, toiminnan valvonnasta sekä tehtävien
suorittamisesta annettavista todistuksista ja niiden kelpoisuudesta.
Uudessa 5 momentissa annetaan asetuksenantovaltuus puolustusministeriölle säätää sotilasajoneuvojen
katsastuksesta ja katsastustoiminnasta puolustusvoimissa.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
muotoiluihin.
6. Laki rikoslain 2 a ja 23 luvun muuttamisesta
Lain nimike.
Valiokunta on täsmentänyt lain nimikettä koskemaan
2 a ja 23 luvun muuttamista.
Johtolause.
Johtolauseessa mainittua rikoslain 2a luvun 9 §:n 2
momenttia on viimeksi muutettu lailla 515/2002 eikä,
kuten hallituksen esityksessä on mainittu, lailla 550/1999.
Valiokunta on tehnyt vastaavan korjauksen lain johtolauseeseen.
7. Laki moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta
27 a §.
Liikennevaliokunta on ajoneuvolain 52 §:ssä ehdottanut
muutettuja edellytyksiä määräaikaiskatsastuksen
suorittamiselle siten, että määräaikaiskatsastuksen
voi aloittaa, mutta sitä ei saa suorittaa loppuun, jos
ajoneuvo on käyttökiellossa sen vuoksi, että siihen
kohdistuva vero tai maksu on laiminlyöty taikka jos liikennevakuuttamisvelvollisuuden
alaisen ajoneuvon liikennevakuutusmaksu on laiminlyöty. Tämän
johdosta valiokunta ehdottaa vastaavaa muutosta kyseisen pykälän
2 momenttiin siten, että katsastuksen suorittaja on velvollinen
määräaikaiskatsastusta suorittaessaan
tarkastamaan, ettei ajoneuvo ole 27 §:n 1 momentissa tarkoitetun
laiminlyönnin vuoksi käyttökiellossa.
Velvollisuutta tarkastamiselle ei näin ollen olisi ennen
määräaikaiskatsastuksen suorittamista
vaan vasta sen suorittamisen kuluessa. Valiokunta on tehnyt vastaavan
muutoksen momentin muotoiluun.
8. Laki ajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta
11 §. Ajoneuvon hyväksyminen katsastuksessa.
Valiokunta on ajoneuvolain 52 §:ssä ehdottanut muutettuja
edellytyksiä määräaikaiskatsastuksen
suorittamiselle siten, että määräaikaiskatsastuksen
voi aloittaa, mutta sitä ei saa suorittaa loppuun, jos
ajoneuvo on käyttökiellossa sen vuoksi, että siihen
kohdistuva vero tai maksu on laiminlyöty taikka jos liikennevakuuttamisvelvollisuuden
alaisen ajoneuvon liikennevakuutusmaksu on laiminlyöty.
Tämän johdosta valiokunta ehdottaa vastaavaa muutosta
kyseisen pykälän 1 momenttiin siten, että katsastuksen
suorittaja on velvollinen määräaikaiskatsastusta suorittaessaan
tarkastamaan, ettei ajoneuvo ole ajoneuvoveron laiminlyönnin
vuoksi käyttökiellossa. Velvollisuutta tarkastamiselle
ei näin ollen olisi ennen määräaikaiskatsastuksen
suorittamista vaan vasta sen suorittamisen kuluessa. Valiokunta
on tehnyt vastaavan muutoksen momentin muotoiluun.
9. Laki autoverolain muuttamisesta
Johtolause.
Valiokunta ehdottaa muutosta 8 §:ään,
minkä vuoksi valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen johtolauseen
muotoiluihin.
8 §.
Eduskunta on 16.11.1999 hyväksymässään lausumassa
edellyttänyt, että liikenneministeriö ryhtyy
pikaisesti toimenpiteisiin ajoneuvon rakenteista ja varusteista
annetun asetuksen (1256/1992) tarkoittamien kolmipyöräisen
mopon ja kevyen nelipyörän saattamiseksi säädöstasolla
yhdenvertaiseksi pitäen lähtökohtana kolmipyöräistä mopoa.
Koska valiokunta katsoo, että L6e-luokan ajoneuvo
(kevyt nelipyörä) tulee rinnastaa saman korkeintaan
50 cm3 olevan sylinteritilavuuden vuoksi L2e-luokan
kolmipyöräiseen moottorikäyttöiseen
ajoneuvoon (mopo), se ehdottaa, että myös L6e-luokan
ajoneuvot olisivat verosta vapaat kuten L1e-luokan ja
L2e-luokan ajoneuvot. Valiokunta jättää myös vanhoihin
luokituksiin perustuvat L1- ja L2-luokat pykälän
tekstiin sen varalta, että maahan tuodaan vanha mopo. Valiokunta
ehdottaa lisättäväksi pykälään
L1- ja L2-luokan ajoneuvojen lisäksi
L1e- ja L2e-luokan ajoneuvot. Valiokunta on tehnyt
vastaavan muutoksen pykälän muotoiluun.
79 a §.
Valiokunta on ajoneuvolain 52 §:ssä esittänyt
muutettuja edellytyksiä määräaikaiskatsastuksen
suorittamiselle siten, että määräaikaiskatsastus
voidaan aloittaa mutta sitä ei saa suorittaa loppuun jos
ajoneuvo on käyttökiellossa sen vuoksi, että siihen
kohdistuva vero tai maksu on laiminlyöty taikka jos liikennevakuuttamisvelvollisuuden
alaisen ajoneuvon liikennevakuutusmaksu on laiminlyöty.
Tämän johdosta valiokunta ehdottaa vastaavaa muutosta
kyseisen pykälän 1 momenttiin siten, että katsastuksen
suorittaja on velvollinen määräaikaiskatsastusta
suorittaessaan tarkastamaan, ettei ajoneuvo ole autoveron laiminlyönnin
vuoksi käyttökiellossa. Velvollisuutta tarkastamiselle
ei näin ollen olisi ennen määräaikaiskatsastuksen
suorittamista vaan vasta sen suorittamisen kuluessa. Valiokunta
on tehnyt vastaavan muutoksen momentin muotoiluun.
11. Laki polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta
13 §. Maksuaika.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt muutoksenhakukieltoa
pykälän 4 momentissa ongelmallisena perustuslain
21 §:n takia ja on katsonut, että valituskielto
on poistettava lakiehdotuksesta. Tämän vuoksi
valiokunta on poistaen muutoksenhakukiellon tehnyt vastaavan muutoksen
momentin muotoiluun. Valiokunta on samalla korjannut kielellisen
muotoilun siten, että käyttökiellon peruuttaminen
voi tapahtua erityisestä syystä.
13 a §. Ajoneuvon hyväksyminen katsastuksessa.
Valiokunta on ajoneuvolain 52 §:ssä ehdottanut muutettuja
edellytyksiä määräaikaiskatsastuksen
suorittamiselle siten, että määräaikaiskatsastuksen
voi aloittaa, mutta sitä ei saa suorittaa loppuun, jos
ajoneuvo on käyttökiellossa sen vuoksi, että siihen
kohdistuva vero tai maksu on laiminlyöty taikka jos liikennevakuuttamisvelvollisuuden
alaisen ajoneuvon liikennevakuutusmaksu on laiminlyöty.
Tämän johdosta valiokunta ehdottaa vastaavaa muutosta
kyseisen pykälän 1 momenttiin siten, että katsastuksen
suorittaja on velvollinen määräaikaiskatsastusta suorittaessaan
tarkastamaan, ettei ajoneuvo ole polttoainemaksun laiminlyönnin
vuoksi käyttökiellossa. Velvollisuutta tarkastamiselle
ei näin ollen olisi ennen määräaikaiskatsastuksen
suorittamista vaan vasta sen suorittamisen kuluessa. Valiokunta
on tehnyt vastaavan muutoksen momentin muotoiluun.
12. Laki liikennevakuutuslain muuttamisesta
15 b §.
Valiokunta on ajoneuvolain 52 §:ssä ehdottanut
muutettuja edellytyksiä määräaikaiskatsastuksen
suorittamiselle siten, että määräaikaiskatsastuksen
voi aloittaa, mutta sitä ei saa suorittaa loppuun, jos
ajoneuvo on käyttökiellossa sen vuoksi, että siihen
kohdistuva vero tai maksu on laiminlyöty taikka jos liikennevakuuttamisvelvollisuuden
alaisen ajoneuvon liikennevakuutusmaksu on laiminlyöty.
Tämän johdosta valiokunta ehdottaa vastaavaa muutosta
kyseisen pykälän 1 momenttiin siten, että katsastuksen
suorittaja on velvollinen määräaikaiskatsastusta
suorittaessaan tarkastamaan, että voimassa olevan liikennevakuutuksen
erääntynyt vakuutusmaksu on suoritettu. Velvollisuutta
tarkastamiselle ei näin ollen olisi ennen määräaikaiskatsastuksen
suorittamista vaan vasta sen suorittamisen kuluessa. Valiokunta
on tehnyt vastaavan muutoksen momentin muotoiluun.