Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 6 päivänä syyskuuta 2006 lähettänyt liikenne- ja viestintävaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen vuoden 1989 kansainvälisen meripelastusyleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merilain muuttamisesta, sekä vuoden 1910 erinäisten meriapua ja meripelastusta koskevien määräysten yhdenmukaistuttamisesta tehdyn kansainvälisen sopimuksen irtisanomisen hyväksymisestä (HE 97/2006 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
merenkulkuneuvos Aila Salminen, hallitusneuvos Lolan Eriksson ja EU-avustaja Une Tyynilä, liikenne- ja viestintäministeriö
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Meripelastusyleissopimus koskee meripelastajan ja aluksen omistajan välistä sopimussuhdetta meripelastustilanteessa. Yleissopimuksessa otetaan huomioon myös ympäristönäkökohdat meripelastustilanteessa. Yleissopimus on tarkoitus saattaa kansallisesti voimaan merilain 16 luvun muutoksella. Merilaissa säädetään siitä, missä tilanteessa ja kenelle meripelastuspalkkio maksetaan, pelastussopimuksesta, pelastuspalkkion määräytymisperusteista sekä eri toimijoiden velvollisuuksista. Meripelastajia pyritään kannustamaan pelastuspalkkiota sekä erityiskorvausta koskevilla säännöksillä ryhtymään pelastustoimiin myös ympäristölle aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi. Vuoden 1989 meripelastusyleissopimuksella korvataan vuoden 1910 yleissopimus, jonka osapuolena Suomi on.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.
Asiantuntijakuulemisessa on kritisoitu sitä, että tarkoituksena on, että Suomi tekee yleissopimuksen ratifioinnin yhteydessä varauman, jonka mukaan meripelastussäännöksiä ei sovelleta historiallisiin hylkyihin eli yli 100 vuotta vanhoihin hylkyihin. Valiokunta toteaa, että muinaismuistolaki (295/1963) rauhoittaa automaattisesti sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneina vähintään sadan vuoden ajan. Nämä ovat kulttuuriperintöä, ja ne rinnastetaan muinaisjäännöksiin. Jos ulkoisten olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että omistaja on hylännyt yli satavuotiaan hylyn, se kuuluu valtiolle, ja rauhoitetusta hylystä peräisin olevat esineet kuuluvat lunastuksetta valtiolle. Myös UNESCO katsoo vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusopimustekstissäänPariisi, 2001 meripelastustoiminnan olevan soveltumatonta kulttuuriperintöön.
Museoviraston näkemyksen perusteella valiokunta katsoo, että kansainvälisen meripelastusyleissopimuksen hyväksyminen käyttäen hyväksi siinä olevaa mahdollisuutta esittää varauma olla soveltamatta sopimuksen määräyksiä merenkulun kulttuuriperintönä pidettyihin hylkyihin sekä merilain muuttaminen niin, että sen säännöksiä ei sovelleta muinaismuistolaissa tarkoitettuihin aluksiin ja omaisuuteen edesauttaa ja selkiyttää kulttuuriperintönä olevien hylkyjen suojelua.
Edellä esitetyn perusteella liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy Lontoossa 28 päivänä huhtikuuta 1989 tehdyn vuoden 1989 kansainvälisen meripelastusyleissopimuksen,
että eduskunta hyväksyy tehtäväksi yleissopimuksen 30 artiklan 1 kappaleen d kohdan mukaisen varauman, jonka mukaan Suomi ei sovella yleissopimusta silloin, kun kyseessä oleva omaisuus on merenkulun kulttuuriperintöä, jolla on esihistoriallista, arkeologista tai historiallista arvoa, ja se sijaitsee merenpohjassa, ja
että eduskunta hyväksyy Brysselissä 23 päivänä syyskuuta 1910 tehdyn kansainvälisen sopimuksen erinäisten meriapua ja meripelastusta koskevien määräysten yhdenmukaistuttamisesta irtisanomisen sekä
että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.
Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Mika Boedeker