Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Valiokunta viittaa postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta annetusta valtioneuvoston selonteosta antamaansa mietintöön LiVM 8/2004 vp ja toistaa siinä esittämänsä kannat.

Valiokunta toteaa, että postitoimintaa säätelevä direktiivi (97/67/EY, muut. 2002/39/EY), jäljempänä postidirektiivi, edellyttää, että jäsenmaat asettavat laatustandardit kansallisten palvelujen osalta, eikä direktiiviin siten ole kirjattu vähimmäistasoa kansallisten vaatimusten osalta. Yhteisön sisäisiä ulkomaanpalveluja koskevat laatustandardit on sen sijaan asetettu direktiivissä siten, että 85 prosenttia lähetyksistä tulee olla perillä kolmen työpäivän kuluttua lähetyksen jättämisestä ja 97 prosenttia lähetyksistä tulee olla perillä viiden työpäivän kuluessa lähetyksen jättämisestä. Valiokunta korostaa, että kansallinen laatustandardi tulee luonnollisesti asettaa niin, että direktiivin vähimmäisvaatimukset yhteisön sisäiselle ulkomaanpostille voidaan saavuttaa.

Nyt ehdotettu muutos on postidirektiivin mukainen, koska kotimaan seuraavana päivänä perille toimitettavien kirjeiden laatustandardin tavoitetaso alennettaisiin 95 prosentista 85 prosenttiin. Ehdotuksen mukaan seuraavana päivänä jaettaviksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 98 prosenttia tulee olla perillä viimeistään toisena työpäivänä.

Lainmuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa jakelun aikaistaminen harvaan asutuilla alueilla ja luoda edellytyksiä erityisesti sanomalehtien jakelun parantamiselle maaseutumaisissa kunnissa. Näin palvelutason muutos kohdistuu sellaisille alueille, joilla nykyisin ei ole niin sanottua varhaisjakelua ja joille sanomalehdet tilaavat varhaistetun palvelun. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä jakelun aikaistaminen tulee kysymykseen tapauksissa, joissa alueen sanomalehti tai sanomalehdet ovat halukkaita varhaistamaan postin perusjakelun yhteydessä tapahtuvaa sanomalehtien jakelua sillä edellytyksellä, että jakelun kustannuksista päästään sopimukseen Suomen Posti Oyj:n ja sanomalehtien välillä. Lainmuutos ei täten välttämättä kaikilla harvaan asutuilla alueilla johda muutoksiin jakelussa. Valiokunta katsookin, että muutoksiin ei tule ryhtyä muilla kuin niillä harvaan asutuilla alueilla, joilla nykyisin ei ole ns. varhaisjakelua ja joille sanomalehdet tilaavat varhaistetun palvelun. Valiokunta korostaa, että aikaistettua jakelumallia tulee käyttää vain haja-asutusalueilla, joissa sillä on palvelun tasoa parantava vaikutus.

Muutoksen seurauksena aikaisempaa suurempi osa ykkösluokan kirjelähetyksistä toimitettaisiin perille toisena työpäivänä. Valiokunta painottaa, että kirjeen kulkua tulee viivästyttää vain, jos alueen jakelu on aikaistettu. Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että lähialueelta postitetut kirjeet toimitettaisiin edelleen perille lähettämistä seuraavana päivänä. Valiokunta korostaa, että uudistuksen lähtökohtana on, että ykkösluokan kirjelähetysten kulkunopeuden hidastuminen kohdistuu vain niihin alueisiin, joilla jakelu aikaistuu. Tämän lisäksi tilanteen tulee säilyä ennallaan muilla alueilla, eli kaupunkien ja taajamien kirjeliikenteen nopeuden ei pidä muuttua. Valiokunta toteaa myös, että 12 ja 13 §:n viisipäiväinen jakelu säilyy entisellään.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan postin saajan kannalta on tärkeää, että yleispalveluun kuuluvien ykkösluokan kirjeiden kulkunopeus on postin saajan näkökulmasta hyvällä tasolla. Toisaalta haja-asutusalueella asuvan postin saajan kannalta on tärkeää olla sanomalehtien jakelun ajankohdan suhteen nykyistä tasa-arvoisemmassa asemassa taajamien asukkaiden kanssa. Useiden arvioiden mukaan merkittävä osa kansalaisista pitää tärkeänä sanomalehden saamista aikaisemmin aamulla, vaikka tämä merkitsisi sitä, että osa kirjelähetyksistä tulee päivää myöhemmin perille.

Valiokunta korostaa, että tavoitetason alentamisen lähtökohtana on, että tasoa lasketaan vain sen verran kuin on välttämätöntä jakelun varhaistamisen mahdollistamiseksi koko maan harvaan asutuilla alueilla. Edelleen valiokunta painottaa, että valtakunnallisten sanomalehtien, aikakauslehtien, pakettien ja pikakirjeiden palvelutaso tulee säilyttää vähintään entisellään ja kiinnittää huomiota sanomalehtien viikonloppujakelun parantamiseen haja-asutusalueilla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetun standardin alentaminen mahdollistaa postiverkon tehokkaan käytön, mikä puolestaan parantaa yleispalvelun tarjoamisen taloudellisia edellytyksiä ja edistää tätä kautta palvelun tason säilymistä koko maassa. Valiokunta korostaa, että ehdotuksen tarkoituksena ei ole yleisen palvelutason laskeminen, vaan sen parantaminen lisäämällä postiyrityksen mahdollisuuksia toimia erityyppisillä alueilla asiakastarpeiden mukaisesti. Valiokunta katsoo kuitenkin, että uudistuksen käytännön toteutusta ja sen vaikutuksia postipalvelun tarjontaan ja tasoon on syytä seurata, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Valiokunta kiinnittää myös huomiota laajemmaltikin postipalvelujen tasoon. Valiokunta katsoo, että kyseinen uudistus ei saa vaikuttaa kielteisesti palvelujen tasoon ja kattavuuteen. Muutoinkaan valiokunnan mielestä nykyistä palvelujen tasoa ei saa huonontaa. Osittain on tarvetta turvata nykyinen taso selvemmällä ohjeistuksella erityisesti postilaatikoiden sijoittelun osalta. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 2).