Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana
seuraavin huomautuksin.
Valiokunta viittaa postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta
annetusta valtioneuvoston selonteosta antamaansa mietintöön LiVM 8/2004
vp ja toistaa siinä esittämänsä kannat.
Valiokunta toteaa, että postitoimintaa säätelevä direktiivi
(97/67/EY, muut. 2002/39/EY),
jäljempänä postidirektiivi, edellyttää,
että jäsenmaat asettavat laatustandardit kansallisten
palvelujen osalta, eikä direktiiviin siten ole kirjattu vähimmäistasoa
kansallisten vaatimusten osalta. Yhteisön sisäisiä ulkomaanpalveluja
koskevat laatustandardit on sen sijaan asetettu direktiivissä siten,
että 85 prosenttia lähetyksistä tulee
olla perillä kolmen työpäivän
kuluttua lähetyksen jättämisestä ja
97 prosenttia lähetyksistä tulee olla perillä viiden
työpäivän kuluessa lähetyksen
jättämisestä. Valiokunta korostaa, että kansallinen
laatustandardi tulee luonnollisesti asettaa niin, että direktiivin
vähimmäisvaatimukset yhteisön sisäiselle
ulkomaanpostille voidaan saavuttaa.
Nyt ehdotettu muutos on postidirektiivin mukainen, koska kotimaan
seuraavana päivänä perille toimitettavien
kirjeiden laatustandardin tavoitetaso alennettaisiin 95 prosentista
85 prosenttiin. Ehdotuksen mukaan seuraavana päivänä jaettaviksi
tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään
98 prosenttia tulee olla perillä viimeistään
toisena työpäivänä.
Lainmuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa jakelun aikaistaminen
harvaan asutuilla alueilla ja luoda edellytyksiä erityisesti
sanomalehtien jakelun parantamiselle maaseutumaisissa kunnissa.
Näin palvelutason muutos kohdistuu sellaisille alueille,
joilla nykyisin ei ole niin sanottua varhaisjakelua ja joille sanomalehdet tilaavat
varhaistetun palvelun. Tämä tarkoittaa sitä,
että käytännössä jakelun
aikaistaminen tulee kysymykseen tapauksissa, joissa alueen sanomalehti
tai sanomalehdet ovat halukkaita varhaistamaan postin perusjakelun
yhteydessä tapahtuvaa sanomalehtien jakelua sillä edellytyksellä,
että jakelun kustannuksista päästään
sopimukseen Suomen Posti Oyj:n ja sanomalehtien välillä.
Lainmuutos ei täten välttämättä kaikilla harvaan
asutuilla alueilla johda muutoksiin jakelussa. Valiokunta katsookin,
että muutoksiin ei tule ryhtyä muilla kuin niillä harvaan
asutuilla alueilla, joilla nykyisin ei ole ns. varhaisjakelua ja
joille sanomalehdet tilaavat varhaistetun palvelun. Valiokunta korostaa,
että aikaistettua jakelumallia tulee käyttää vain
haja-asutusalueilla, joissa sillä on palvelun tasoa parantava
vaikutus.
Muutoksen seurauksena aikaisempaa suurempi osa ykkösluokan
kirjelähetyksistä toimitettaisiin perille toisena
työpäivänä. Valiokunta painottaa,
että kirjeen kulkua tulee viivästyttää vain,
jos alueen jakelu on aikaistettu. Asiantuntijakuulemisessa on todettu,
että lähialueelta postitetut kirjeet toimitettaisiin
edelleen perille lähettämistä seuraavana
päivänä. Valiokunta korostaa, että uudistuksen
lähtökohtana on, että ykkösluokan
kirjelähetysten kulkunopeuden hidastuminen kohdistuu vain
niihin alueisiin, joilla jakelu aikaistuu. Tämän
lisäksi tilanteen tulee säilyä ennallaan
muilla alueilla, eli kaupunkien ja taajamien kirjeliikenteen nopeuden
ei pidä muuttua. Valiokunta toteaa myös, että 12
ja 13 §:n viisipäiväinen jakelu
säilyy entisellään.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan postin saajan kannalta
on tärkeää, että yleispalveluun
kuuluvien ykkösluokan kirjeiden kulkunopeus on postin saajan
näkökulmasta hyvällä tasolla.
Toisaalta haja-asutusalueella asuvan postin saajan kannalta on tärkeää olla
sanomalehtien jakelun ajankohdan suhteen nykyistä tasa-arvoisemmassa
asemassa taajamien asukkaiden kanssa. Useiden arvioiden mukaan merkittävä osa
kansalaisista pitää tärkeänä sanomalehden
saamista aikaisemmin aamulla, vaikka tämä merkitsisi
sitä, että osa kirjelähetyksistä tulee
päivää myöhemmin perille.
Valiokunta korostaa, että tavoitetason alentamisen
lähtökohtana on, että tasoa lasketaan
vain sen verran kuin on välttämätöntä jakelun
varhaistamisen mahdollistamiseksi koko maan harvaan asutuilla alueilla.
Edelleen valiokunta painottaa, että valtakunnallisten sanomalehtien,
aikakauslehtien, pakettien ja pikakirjeiden palvelutaso tulee säilyttää vähintään
entisellään ja kiinnittää huomiota
sanomalehtien viikonloppujakelun parantamiseen haja-asutusalueilla.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetun standardin alentaminen
mahdollistaa postiverkon tehokkaan käytön, mikä puolestaan parantaa
yleispalvelun tarjoamisen taloudellisia edellytyksiä ja
edistää tätä kautta palvelun
tason säilymistä koko maassa. Valiokunta korostaa, että ehdotuksen
tarkoituksena ei ole yleisen palvelutason laskeminen, vaan sen parantaminen
lisäämällä postiyrityksen mahdollisuuksia
toimia erityyppisillä alueilla asiakastarpeiden mukaisesti.
Valiokunta katsoo kuitenkin, että uudistuksen käytännön
toteutusta ja sen vaikutuksia postipalvelun tarjontaan ja tasoon
on syytä seurata, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa
asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 1).
Valiokunta kiinnittää myös huomiota
laajemmaltikin postipalvelujen tasoon. Valiokunta katsoo, että kyseinen
uudistus ei saa vaikuttaa kielteisesti palvelujen tasoon ja kattavuuteen.
Muutoinkaan valiokunnan mielestä nykyistä palvelujen
tasoa ei saa huonontaa. Osittain on tarvetta turvata nykyinen taso
selvemmällä ohjeistuksella erityisesti postilaatikoiden
sijoittelun osalta. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa
asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 2).