Perustelut
Yleistä
Käsitellessään hallituksen esitystä HE
241/2001 vp viestintämarkkinoita koskevan
lainsäädännön muuttamisesta
liikennevaliokunta piti tärkeänä, että valtioneuvosto
ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Yleisradio Oy velvoitetaan antamaan jatkossa
vuosittain eduskunnalle kertomus julkisen palvelun tehtävän
toteutumisesta. Tämän seurauksena lakia Yleisradio
Oy:stä muutettiin lailla 396/2003, jossa hallintoneuvostolle
säädettiin tehtäväksi antaa
yhtiön toiminnasta vuosittainen kertomus eduskunnalle.
Lain perustana olleessa hallituksen esityksessä HE
112/2002 vp viestintämarkkinoita koskevan
lainsäädännön muuttamisesta
todettiin, että vuosittaisen kertomuksen avulla annetaan
eduskunnalle säännöllisesti tietoa Yleisradio
Oy:n toiminnasta ja parannetaan sen mahdollisuutta valvoa yhtiön
toimintaa hallintoneuvoston välityksellä. Eduskunnalle
annettava kertomus on uusi väline, jonka avulla toteutetaan
hallintoneuvostolle jo säädettyjä tehtäviä.
Kertomuksen pohjalta eduskunnalla on mahdollisuus käydä keskustelua
Yleisradio Oy:n julkisesta palvelusta, sen tarjoamien palvelujen
sisällöstä ja yhtiön toiminnasta yleensä.
Kertomus ja siitä käytävä julkinen
keskustelu parantavat myös kansalaisten mahdollisuuksia
seurata ja arvioida Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävän
täyttämistä. Edelleen kertomuksen on
tarkoitus sisältää sekä tietoja hallintoneuvoston
omasta toiminnasta että yhtiön toiminnasta yleensä.
Tarkempia säännöksiä sisällöstä ei
annettu, vaan se on hallintoneuvoston päätettävissä.
Nyt annettu kertomus on ensimmäinen, jonka hallintoneuvosto
on eduskunnalle antanut. Valiokunta katsoo, että kertomus
antaa ehdotetulla tavalla eduskunnalle hyvän mahdollisuuden
tarkastella Yleisradio Oy:n julkista palvelua, sen tarjoamien palvelujen
sisältöä ja yhtiön toimintaa
yleensä. Siirryttäessä analogisista lähetyksistä digitaalisiin
Yleisradio Oy elää muutoksen aikoja, mikä vaikuttaa
yhtiön toimintaan ja myös rasittaa taloutta. Tämän
vuoksi valiokunta katsoo, että vuosittaisen kertomuksen
antaminen eduskunnalle on hyvä menettely, jota pitää jatkaa.
Julkinen palvelu
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Yleisradio
Oy:stä annetun lain 7 § määrittelee julkisen
palvelun. Pykälässä säädetään,
että Yleisradio Oy:n tulee tuoda täyden palvelun yleisradio-ohjelmisto
jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Erityisinä tehtävinä laissa
mainitaan muuan muassa kansanvallan tukeminen tietoja, mielipiteitä ja
keskustelua tarjoamalla, kotimaisen kulttuurin tukeminen, luominen
ja kehittäminen sekä kulttuurin välittäminen,
sivistäminen sekä suomen- ja ruotsinkielisten
kansalaisten kohteleminen yhtäläisin perustein.
Tämän lisäksi toiminnan tulee valmistaa,
tuottaa ja lähettää suomalaisia ohjelmia
ja välittää uutisia ja ohjelmia Suomen
ja ulkomaiden välillä.
Kertomuksessa todetaan, että yleinen julkisen palvelun
periaate täyden palvelun ohjelmisto kaikille suomalaisille
samalla maksulla asuinpaikasta riippumatta saa lähes yksimielisen
kannatuksen. Valiokunta pitää tärkeänä,
että Yleisradio Oy:n ohjelmisto on kattavaa, laadukasta sekä monipuolista
ja monimuotoista. Valiokunta korostaa ohjelmiston kotimaisuuden
lisäksi julkisen palvelun tehtävään
liittyviä vähemmistöille osoitettuja
palveluja. Vähemmistöt, kuten kuulovammaiset ja
kuurot, on hyvä ottaa huomioon myös valtaväestölle
osoitetuissa ohjelmissa siten, että esimerkiksi Yleisradio
Oy:n lähettämissä vaaliohjelmissa järjestetään
viittomakielinen tulkkaus. Valiokunta kiinnittää Yleisradio
Oy:n hallintoneuvoston huomiota siihen, että Yleisradio
Oy:n tulee toiminnassaan tarkastella julkisen palvelun tehtävää sekä sen toteuttamista
ja edelleen kehittämistä yllä mainituilla
alueilla ja myös asiantuntijakuulemisessa esiin nousseessa
liikenteelle ja sitä kautta suurelle yleisölle
tärkeässä kysymyksessä oikea-aikaisten
liikennetiedotteiden varmistamisessa.
Liikennevaliokunta on hallituksen esityksestä HE
241/2001 vp viestintämarkkinoita koskevan
lainsäädännön muuttamisesta
antamassaan mietinnössä LiVM 5/2002
vp pitänyt julkisen palvelun määritelmää ja
julkisen palvelun rahoitusjärjestelmää laajana,
yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä, joka liittyy suoraan
yhteiskunnan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin
tarpeisiin sekä tarpeisiin turvata viestinnän monimuotoisuus.
Liikennevaliokunta piti edelleen tärkeänä,
että turvataan Yleisradio Oy:n mahdollisuudet toteuttaa
julkisen palvelun tehtävänsä samalla
turvaamalla useiden toimijoiden mahdollisuudet toimia terveen kilpailun puitteissa.
Valiokunta katsoi, että on varmistettava ja seurattava,
että julkisen palvelun määritelmä ja
rahoitusjärjestelmä vastaavat julkiselle palvelulle
asetettavia vaatimuksia.
Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää tärkeänä,
että julkisen palvelun tehtävää ja
sen toteutumista seurataan. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota
Yleisradio Oy:n itselleen asettamiin kuuntelija- ja katsojatavoitteisiin. Näiden
tavoitteiden seurauksena Yleisradio Oy kilpailee kuuntelijoista
ja katsojista kaupallisten toimijoiden kanssa lähettämällä samantapaista
ohjelmaa samanaikaisesti näiden kanssa. Tämä johtaa
valittavana olevan tarjonnan turhaan supistumiseen. Tosin valintamahdollisuudet
lisääntyvät digitaalisten lähetysten
myötä. Valiokunta suhtautuu kriittisesti Yleisradio Oy:n
asettamiin kuuntelija- ja katsojatavoitteisiin eikä pidä tällaista
kilpailua katsojista kaupallisten toimijoiden kanssa tarkoituksenmukaisena
vaan katsoo, että Yleisradio Oy:n tulee ensisijaisesti
panostaa laadun ylläpitämiseen. Tässä yhteydessä valiokunta
korostaa Yleisradio Oy:n lähettämien ohjelmien
laadun merkitystä yleensäkin koko toimikentän
tarjonnan laadun ylläpitäjänä.
Yleisradio Oy:n toiminta
Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittää uudelleen
tässä yhteydessä huomiota siihen, että Euroopan
yhteisön perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa
jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta
todetaan, että jäsenvaltioiden julkinen yleisradiotoiminta
liittyy suoraan jokaisen yhteiskunnan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin
ja kulttuurisiin tarpeisiin samoin kuin tarpeeseen turvata viestinnän
moniarvoisuus. Tämän vuoksi on sovittu siitä,
että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräykset
eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa rahoittaa
julkista yleisradiotoimintaa. Tämä edellyttää kuitenkin,
että rahoitus myönnetään yleisradioyritykselle
kunkin jäsenvaltion antaman, määrittelemän
ja järjestämän julkisen palvelun tehtävän
täyttämiseksi. Rahoitus ei myöskään
saa vaikuttaa yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin
sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista,
kun samalla otetaan huomioon tällaisen julkisen palvelun
tehtävän toteuttaminen.
Hallituksen esitystä HE 112/2002
vp viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön
muuttamisesta käsiteltäessä liikennevaliokunnan
huomiota kiinnitettiin asiantuntijakuulemisessa siihen, että esityksessä jäi
Yleisradio Oy:n asema edelleen epäselväksi. Samalla
kun esityksessä vahvistettiin Yleisradio Oy:n rooli julkisen
palvelun tehtävien toteuttamisessa, jäi avoimeksi, miten
Yleisradio Oy:n rahoitus turvataan. Valiokunta katsoi tuolloin,
että koko suomalaisen joukkoviestinnän kentän
ja kansalaisten tiedollisten ja viestinnällisten oikeuksien
kannalta on tärkeää, että viestintämarkkinalain
yhteydessä Yleisradio Oy:n asema myös taloudellisten
toimintaedellytysten kannalta selkiytetään. Lakiesityksen
perusteluissa viitattiin siihen, että Yleisradio Oy:n tulevat
digitaalipalvelut voivat toimia tärkeinä demokraattisen
tietoyhteiskunnan kehittämisen muotoina. Edelleen todettiin, että tämä edellyttää
julkiselta
vallalta aktiivisia toimia näiden palvelujen turvaamiseksi.
Liikennevaliokunta totesi, että viestintämarkkinat
kehittyvät niin nopeasti, että sekä Yleisradio
Oy:n asemaa ja tehtäviä että kaupallisten
toimijoiden toimintamahdollisuuksia tulee seurata ja arvioida. Valiokunta
piti tietoyhteiskunnan palvelujen tuottamista tärkeänä ja
katsoi, että digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymistä tulee
edistää. Tämän vuoksi valiokunta
ehdotti hyväksyttäväksi lausuman, jossa
edellytettiin hallituksen selvittävän ensi tilassa
tarvittavat lisätoimet digitaaliseen televisiotoimintaan
siirtymisen nopeuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin
kertomusvuonna asettanut parlamentaarisen työryhmän,
jonka tärkeimpänä tehtävänä oli
laatia ehdotus Yleisradio Oy:n rahoituksesta, kun siirrytään
kokonaan digitaaliseen toimintaan.
Hallintoneuvoston esityksen pohjalta valtioneuvosto antoi 22.5.2003
asetuksen, jonka mukaan televisiomaksua korotetaan vuosittain inflaatiota
vastaavasti lisättynä 1 %:lla analogisten
ja digitaalisten päällekkäisten lähetyskustannusten
kattamiseksi ja sisältöpalvelujen kehittämiseksi.
Kertomuksen mukaan yleisradiotoiminnan rahoitusjärjestelmää on
edelleen muutettu siten, että kaupallisten televisioyhtiöiden
maksama toimilupamaksu on viestintämarkkinalain voimaantulon
myötä puolitettu. Tämä vähentää vuositasolla
Yleisradio Oy:n tuottoja 20—25 miljoonalla eurolla. Toimintatapojen
ja rakenteiden kehittämisellä kustannustasoa sopeutettiin
kertomusvuonna hallintoneuvoston vahvistamiin menokehyksiin ja käyttömenobudjetti
oli noin 18 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Valiokunta kantaa
huolta Yleisradio Oy:n rahoituksesta ja sen riittävyydestä ja
korostaa samalla, että toiminnassa tulee ottaa huomioon
Suomen yleiset taloudelliset kehykset. Valiokunta pitääkin
huolestuttavana sitä, että menojen kattamiseen
on käytettävä Digita Oy:n myynnistä saatuja
ja saatavia tuloja, ja katsoo, että tulee pyrkiä säästöihin.