Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt
kyseessä oleva hallituksen esitys liittyy hallituksen esitykseen HE
149/2005 vp laiksi alusten jääluokista
ja jäänmurtaja-avustuksesta, jossa säädetään
väylämaksujen perustana olevista jääluokista.
Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksen mukaan
väylämaksu määräytyy
samojen perusteiden mukaisesti sekä kotimaan- että ulkomaanliikenteessä oleville
aluksille. Kotimaanliikenteen vuosimaksun poistuessa myös
mahdollisuus puolittaa ulkomaanliikenteen kertamaksu poistuu. Euroopan
yhteisön komissio onkin edellyttänyt, että aluksilta
peritään samansuuruiset maksut sekä kotimaanliikenteessä että ulkomaanliikenteessä.
Valiokunta pitää myös tästä syystä hyvänä nyt
ehdotettua järjestelmää, joka kohtelee
tasa-arvoisesti kotimaan- ja ulkomaanliikennettä.
Valiokunta kiinnittää huomiota hallituksen esityksessä esitettyihin
epäselvyyksiin jääluokissa, joiden johdosta
viranomaiset ovat ryhtyneet väylämaksujen jälkimaksatukseen.
Jälkiperintäpyyntöjä on lähetetty
vuodesta 2002 lähtien 21 marraskuuta 2005 mennessä yhteensä 291, joista
116 aluksen jälkimaksatukset on kohtuullistettu (yhteensä noin
62,836 miljoonaa euroa), 27 aluksen jälkimaksatusten kohtuullistamishakemuksiin
on annettu kielteinen päätös (yhteensä noin
2,250 miljoonaa euroa), noin 100 aluksen jälkiperintätoimet
on lisäselvitysten jälkeen peruttu, joista yksistään
7 aluksen osalta kysymys on 15 466 000 eurosta,
ja 55 aluksen jälkiperintäkysymys on ratkaisematta.
Ratkaisemattomista suuri osa on joutunut jälkiperintätoimenpiteiden
kohteeksi vasta tänä vuonna, eikä näistä kaikista
ole Merenkulkulaitoksen mukaan vielä saapunut kohtuullistamishakemuksia.
Näiden avoinna olevien tapausten osalta loppusummaa ei
vielä voida arvioida. Nykyisen lain mukainen tilanne, joka
on johtanut näihin jälkimaksatuksiin, ei ole tyydyttävä etenkään
merenkulun ja sitä koskevan hallinnon kannalta eikä myöskään valtiontalouden
kannalta. On kuitenkin asianmukaista, että viranomaiset
ovat pyrkineet selvittämään näitä epäselvyyksiä.
Valiokunta pitääkin hyvänä,
että nyt esitetyllä lailla pyritään
säätelemään väylämaksua
niin tarkasti, että vastaavanlaista tilannetta ei enää pääse
syntymään.
Valiokunnan huomiota on asiantuntijakuulemisessa kiinnitetty
väylämaksujen ylikatteellisuuteen. Väylämaksujen
kustannusvastaavuus onkin jo vuosia ollut yli 100 prosenttia. Valiokunnan
huomiota on kiinnitetty siihen, että kilpailukykysyistä tulee
tehostaa toimintoja ja alentaa väylämaksukustannuksia
ja että liikenteen kasvun tulee myös vaikuttaa
maksuja alentavasti. Valiokunta kantaa huolta merenkulun kilpailukyvystä ja
katsoo, että väylämaksuja tulee periä vain
kustannusten kattamiseen.
Aluskohtaiset väylämaksut kerätään
10 §:n mukaan kalenterivuosittain. Valiokunnan huomiota
on tässä yhteydessä kiinnitetty siihen,
että aluskohtaisesti liukuvalla järjestelmällä olisi etuja
mm. sen johdosta, että varustamojen olisi kannattavampaa
loppuvuodesta ottaa uusia aluksia käyttöön
uusille reiteille, kun tätä nykyä niiden
joko ei kannata ottaa uusia aluksia käyttöön loppuvuonna
tai kannattaa toteuttaa kuljetukset siihen huonommin soveltuvilla
aluksilla, joista jo on maksettu kyseisen kalenterivuoden väylämaksut.
Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston tulisi selvittää mahdollisuuksia
tulevaisuudessa siirtyä liukuvaan seuranta-aikaan alusten
väylämaksujen maksatuksessa.
Valiokunta toteaa, että nyt toteutettava aluksen jääluokista
ja jäänmurtaja-avustuksesta annettavan lain ja
tämän lain käsittävä uudistus
luo varustamoille paremmat mahdollisuudet investoida paremman jääluokan
aluksiin. Tällä on myös myönteisiä ympäristövaikutuksia
Suomen aluevesien ja Itämeren merenkululle.
Yksityiskohtaiset perustelut
1 §. Lain soveltamisala.
Liikenne- ja viestintäministeriö on kiinnittänyt
valiokunnan huomiota siihen, että väylämaksulakiehdotuksen
katsotaan vaikuttavan erittäin negatiivisesti koko kotimaisen
risteilyliikenteen ja matkustaja-alusliikenteen tulevaisuuteen.
Kotimaisten rannikkokaupunkien välillä liikennöivien
nettovetoisuudeltaan yli 300 olevien matkustaja-alusten väylämaksut
nousisivat erittäin merkittävästi. Jos lakia
ei sovelleta myöskään lastialukseen,
jonka nettovetoisuus on alle 600, kaikkiaan 63 lastialusta saavat
vapautuksen väylämaksusta. Tämä merkitsee
554 244 euron tulonmenetystä, joka on siirrettävä muiden
alusten maksettavaksi.
Valiokunta ei pidä esityksen mukaista soveltamisalaa
tältä osin onnistuneena ja ehdottaa pykälän
2 momenttia muutettavaksi siten, että lakia ei sovelleta
alukseen, joka saapuu Suomeen ja lähtee Suomesta Saimaan
kanavan kautta poikkeamatta Suomen rannikon satamaan, eikä alukseen,
jonka nettovetoisuus on alle 300 ja joka on 2 §:n
3 kohdassa määritelty risteilyalus tai 2 §:n
4 kohdassa määritelty lastialus, eikä alukseen,
jonka nettovetoisuus on alle 600 ja joka on 2 §:n 1 kohdassa
määritelty matkustaja-alus. Valiokunta on tehnyt
vastaavat muutokset momentin muotoiluihin.
2 §. Määritelmät.
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 kohtaa muutettavaksi
Merenkulkulaitoksen ehdottamalla tavalla, jotta olisi aivan selvää,
että myös DSC-alukset (Dynamically Supported Craft)
kuuluvat määritelmän piiriin. Merenkulkulaitos
on ilmoittanut Tullille, mitkä alukset kuuluvat määritelmän
piiriin.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
3 kohtaa muutettavaksi siten, että se ei perustu alusta
koskeviin aineellisiin oikeussääntöihin.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
9 kohtaa poistettavaksi.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälään
muotoiluun.
4 §. Maksuvelvollinen.
Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että tarkoituksena
on, että laivanisäntä ja Suomessa asuva
laivanisännän edustaja ovat solidaarisesti vastuussa
maksun maksamisesta. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten
valiokunta ehdottaa, että sekä laivanisäntä ja tämän
Suomessa oleva edustaja ovat kummatkin yhteisvastuullisesti verovelvollisia.
Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen pykälän
muotoiluun.
6 §. Väylämaksun yksikköhinta.
Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota on kiinnitetty
siihen, että irtolastiproomujen maksut nousevat merkittävästi
(nettovetoisuudeltaan noin 3 000 olevalta alukselta 89
000 eurosta 225 000 euroon ja nettovetoisuudeltaan n. 600 olevalta alukselta
16 000 eurosta 43 000 euroon vuositasolla). Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa, että maksujen alentamiseksi
lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentti muutetaan siten,
että koneettomasta aluksesta perittäisiin puolet
alimpien jääluokkien maksusta, kuten nykyisenkin
lain mukaan tehdään. Valiokunta on tehnyt vastaavan
muutoksen momentin muotoiluun.
12 §. Alennettu väylämaksu muilla
perusteilla.
Tulli on esittänyt, että 3 momenttia tulisi
selventää, jotta alennus koskisi vain vientitransitoa. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa säännöstä koskemaan
suomalaisesta satamasta viennin kauttakulkutavaraa hakevan lastialuksen
väylämaksua, kun aluksen koko lasti on kauttakulkulastia.
Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen momentin muotoiluun.
16 §. Arviomaksatus.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta
ehdottaa säännöstä täydennettäväksi
viranomaisen velvollisuudella kehottaa maksuvelvollista ensin määräajassa
arviomaksatuksen uhalla antamaan maksuilmoitus. Valiokunta on tehnyt
vastaavat muutokset pykälän muotoiluihin.
18 §. Virhemaksu.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
pykälän 2 momenttia selkeytettäväksi
siten, että virhemaksun suuruutta arvioitaessa otetaan
huomioon moitittavuus, toistuvuus ja siihen rinnastettavat seikat.
Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen momentin muotoiluun.
20 §. Jälkimaksatus.
Hallituksen esitykseen ei sisälly liikenne- ja viestintäministeriön
asettaman työryhmän ehdottamaa 3 momenttia, joka koski
laivanisännän edustajan vastuuta jälkimaksatuksessa.
Niissä tapauksissa, joissa laivanisännän
edustaja on hyvässä uskossa eli hän ei
tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään
tietää, että maksun määräämistä varten
annettu ilmoitus, asiakirja tai muu tieto on puutteellinen, erehdyttävä tai
väärä, hänen solidaarinen vastuunsa muodostuu
valiokunnan näkemyksen mukaan liian raskaaksi. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa, että laivanisännän
vastuu rajataan kahdeksaksitoista kuukaudeksi.
23 §. Maksun huojentaminen ja maksunlykkäys.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
pykälän 1 momentista sanontoja "erityisistä syistä"
ja "määräämillään
ehdoilla" poistettaviksi.
Tämän lisäksi valiokunta ehdottaa
2 momenttia muutettavaksi siten, että siitä poistetaan
sanonta "tai siihen on erityisiä syitä" ja että siihen lisätään
vakuuden asettaminen ehdoksi, jolla Tullihallitus voi myöntää lykkäystä väylämaksun
suorittamiseen. Momenttiin ehdotetaan myös säännöstä vakuuden
korosta ja tapauksista, jolloin lykkäys voidaan myöntää vakuutta asettamatta.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että 2 momentissa
erityisen painavista kohtuusyistä voidaan kuitenkin myöntää lykkäystä korkoa vaatimatta.
Valiokunta toteaa, että yritysten osalta tällaisia
erityisen painavia kohtuusyitä lykkäyskoron perimättä jättämiselle
voivat olla konkurssin tai velkasaneerauksen välttäminen (esimerkiksi
suuri verovelka, josta verovelvollisen katsotaan kuitenkin selviävän
lykkäyspäätöksessä tarkoitetussa
maksuajassa, jos korko jätetään perimättä)
taikka tilanne, jossa verotuskohtelu on ollut epäselvä viranomaisista
johtuvista syistä, esimerkiksi verotuskäytännön muuttumisen
tai puutteellisten ohjeiden vuoksi.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
muotoiluihin.