Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Taksiliikennelaki (217/2007) tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 2007. Taksiliikennelain keskeisenä tavoitteena on laadukkaiden taksiliikennepalveluiden turvaaminen koko maassa. Taksiliikennelaissa tarkoitettu ammattimainen henkilöiden kuljettaminen edellyttää pääsääntöisesti taksilupaa, joka voidaan myöntää ainoastaan henkilöautolla harjoitettavaan toimintaan.

Taksiluvan saadakseen hakijan tai hakijayrityksen liikenteestä vastaavan henkilön on täytettävä tietyt ammattitaitoa, hyvämaineisuutta ja vakavaraisuutta koskevat edellytykset. Taksilupia ei kuitenkaan myönnetä kaikille halukkaille ammatilliset edellytykset täyttäville luvanhakijoille, vaan toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät. Taksilupien määrää on siten rajoitettu ja taksiliikenteen harjoittamiseen kohdistuu useita velvoitteita. Tärkein näistä on ajovelvollisuus, joka on lähtökohtaisesti 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa laissa erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Suomessa on valiokunnan saaman selvityksen mukaan harjoitettu keväästä 2009 lähtien laajemmin taksiliikenteen kaltaista toimintaa kuorma-autoilla. Taksiliikennelakia ehdotetaan esityksessä muutettavaksi siten, että kuorma-autolla ja pakettiautolla harjoitettava ammattimainen henkilöiden kuljettaminen eräitä erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kiellettäisiin ja säädettäisiin rangaistavaksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muun muassa asiakasturvallisuuden, kuluttajansuojan sekä taksipalveluiden laadun, luotettavuuden ja toimivuuden turvaamiseen pyrkivä ja lupien määrää koskevia rajoituksia sisältävä nykyinen taksilupajärjestelmä menettäisi merkitystään, jos taksipalveluihin rinnastuvia palveluita voisi tarjota ilman taksilupaa ja siihen liittyviä vaatimuksia ajoneuvotyyppiä vaihtamalla. Tämä ei olisi myöskään toimijoiden tasapuolisen kohtelun kannalta asianmukaista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taksiliikennelain kokonaisuus huomioon ottaen ehdotuksessa on kyse lähinnä voimassa olevan taksiliikennelain täydentämisestä ja täsmentämisestä taksiliikennelain tarkoitusta ja tavoitteita vastaavalla tavalla.

Ehdotus vaikuttaa sellaisten yrittäjien asemaan, jotka harjoittavat tällä hetkellä ammattimaista henkilöiden kuljettamista kuorma- ja pakettiautoilla. Ehdotetun kiellon voimaantulon jälkeen nämä yrittäjät eivät voi enää käyttää ajoneuvojaan henkilöiden ammattimaiseen kuljettamiseen nykyisellä tavalla. Ehdotetussa 4 a §:n 2 ja 3 momentissa säädetään kiellon poikkeuksina mm. tavaran kotiinkuljetuspalvelusta, jota voi harjoittaa jatkossa myös kuorma- tai pakettiautolla ehdotuksessa säädetyin edellytyksin. Esityksen perustelujen ja valiokunnan saaman selvityksen perusteella näyttää siltä, että kyseisten yrittäjien on täytynyt olla tietoisia jo toiminnan harjoittamisen alusta lähtien siitä, että on mahdollista ja jopa todennäköistä, että lakia tullaan muuttamaan siten, että toiminta ei jatkossa tule enää olemaan mahdollista sen nykyisessä muodossa.

Taksamittari ja taksivalaisin

Taksamittarin pakollisuudesta takseissa on säädetty ajoneuvolaissa (1090/2002). Ajoneuvolain 25 §:n 2 momentin mukaan luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä M1-luokan ajoneuvossa (henkilöautossa) on oltava taksamittari ja taksamittaria ei saa olla muussa ajoneuvossa. Jos taksamittari on asennettu muuhun ajoneuvoon, tällaisesta rikkomuksesta voidaan rangaista ajoneuvolain 96 §:n perusteella ajoneuvorikkomuksena. Autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1248/2002) liitteen I mukaan taksiliikenteeseen käytettävässä M1-luokan ajoneuvossa on oltava auton laatua osoittava tunnusvalaisin (taksikupu eli taksivalaisin). Kyseisen asetuksen 25 §:ssä määritellään myös tarkemmin, millainen tällaisen tunnusvalaisimen tulee olla. Asetuksen 13 §:n 2 kohdan mukaan sellaista tunnusta ja merkkivalaisinta, joka ajoneuvoluokkaa koskevissa säännöksissä säädetään pakolliseksi tai sallituksi tiettyyn ajoneuvoon tai ajoneuvoluokkaan, ei saa asentaa muuhun ajoneuvoon. Näin ollen taksivalaisimen saa asentaa ainoastaan taksiliikenteeseen käytettävään henkilöautoon. Kyseisen säännöksen rikkomisesta säädetään ajoneuvolain 96 §:ssä.

Valiokunta on pohtinut taksamittaria ja taksivalaisinta koskevien säännösten suhdetta museoajoneuvoja koskevaan sääntelyyn. Ajoneuvolain 24 §:n mukaan museoajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön lausunnon perusteella museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia ohjeita lausunnon sisällöstä ja menettelystä hyväksyttäessä ajoneuvo museoajoneuvoksi. Ajoneuvohallintokeskuksen ohjeessa museoajoneuvon hyväksymisestä katsastuksessa (1945/208/2007) määritellään valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön lausunnon sisältö sekä menettely, jota tulee noudattaa hyväksyttäessä ajoneuvo museoajoneuvoksi. Taksiliikennelain 4 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan museoajoneuvoilla harjoitettuun henkilöiden kuljettamiseen ei tarvita taksilupaa. Museoajoneuvolla harjoitettu henkilöiden kuljetustoiminta on taloudelliselta merkitykseltään vähäistä ja harrastusluonteista. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella selvänä, että museoautoiksi rekisteröidyissä henkilöautoissa saa käyttää voimassaolevien säännösten ja käytäntöjen mukaisesti kyseisen aikakauden mukaisia ja rekisteröitävään autoon kuuluvia välineitä, kuten esimerkiksi sen ajan taksivalaisinta.

Esityksessä ehdotetaan taksamittaria ja taksivalaisinta koskevaa voimassa olevaa sääntelyä täydentävästi, että autoissa ei saa käyttää harhaanjohtavasti taksamittaria tai taksivalaisinta muistuttavia välineitä tai tunnuksia. Valiokunta pitää ehdotusta saamansa selvityksen perusteella perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena.