Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Taksiliikennelaki (217/2007) tuli
voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.
Taksiliikennelain keskeisenä tavoitteena on laadukkaiden
taksiliikennepalveluiden turvaaminen koko maassa. Taksiliikennelaissa
tarkoitettu ammattimainen henkilöiden kuljettaminen edellyttää pääsääntöisesti taksilupaa,
joka voidaan myöntää ainoastaan henkilöautolla
harjoitettavaan toimintaan.
Taksiluvan saadakseen hakijan tai hakijayrityksen liikenteestä vastaavan
henkilön on täytettävä tietyt
ammattitaitoa, hyvämaineisuutta ja vakavaraisuutta koskevat
edellytykset. Taksilupia ei kuitenkaan myönnetä kaikille
halukkaille ammatilliset edellytykset täyttäville
luvanhakijoille, vaan toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät.
Taksilupien määrää on siten
rajoitettu ja taksiliikenteen harjoittamiseen kohdistuu useita velvoitteita. Tärkein
näistä on ajovelvollisuus, joka on lähtökohtaisesti
24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa
laissa erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.
Suomessa on valiokunnan saaman selvityksen mukaan harjoitettu
keväästä 2009 lähtien laajemmin
taksiliikenteen kaltaista toimintaa kuorma-autoilla. Taksiliikennelakia
ehdotetaan esityksessä muutettavaksi siten, että kuorma-autolla
ja pakettiautolla harjoitettava ammattimainen henkilöiden
kuljettaminen eräitä erikseen mainittuja poikkeuksia
lukuun ottamatta kiellettäisiin ja säädettäisiin
rangaistavaksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muun muassa asiakasturvallisuuden,
kuluttajansuojan sekä taksipalveluiden laadun, luotettavuuden
ja toimivuuden turvaamiseen pyrkivä ja lupien määrää koskevia
rajoituksia sisältävä nykyinen taksilupajärjestelmä menettäisi
merkitystään, jos taksipalveluihin rinnastuvia
palveluita voisi tarjota ilman taksilupaa ja siihen liittyviä vaatimuksia
ajoneuvotyyppiä vaihtamalla. Tämä ei olisi
myöskään toimijoiden tasapuolisen kohtelun
kannalta asianmukaista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taksiliikennelain
kokonaisuus huomioon ottaen ehdotuksessa on kyse lähinnä voimassa
olevan taksiliikennelain täydentämisestä ja
täsmentämisestä taksiliikennelain tarkoitusta
ja tavoitteita vastaavalla tavalla.
Ehdotus vaikuttaa sellaisten yrittäjien asemaan, jotka
harjoittavat tällä hetkellä ammattimaista
henkilöiden kuljettamista kuorma- ja pakettiautoilla. Ehdotetun
kiellon voimaantulon jälkeen nämä yrittäjät
eivät voi enää käyttää ajoneuvojaan
henkilöiden ammattimaiseen kuljettamiseen nykyisellä tavalla.
Ehdotetussa 4 a §:n 2 ja 3 momentissa
säädetään kiellon poikkeuksina
mm. tavaran kotiinkuljetuspalvelusta, jota voi harjoittaa jatkossa
myös kuorma- tai pakettiautolla ehdotuksessa säädetyin
edellytyksin. Esityksen perustelujen ja valiokunnan saaman selvityksen
perusteella näyttää siltä, että kyseisten
yrittäjien on täytynyt olla tietoisia jo toiminnan
harjoittamisen alusta lähtien siitä, että on
mahdollista ja jopa todennäköistä, että lakia tullaan
muuttamaan siten, että toiminta ei jatkossa tule enää olemaan
mahdollista sen nykyisessä muodossa.
Taksamittari ja taksivalaisin
Taksamittarin pakollisuudesta takseissa on säädetty
ajoneuvolaissa (1090/2002). Ajoneuvolain
25 §:n 2 momentin mukaan luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen
käytettävässä M1-luokan ajoneuvossa
(henkilöautossa) on oltava taksamittari ja taksamittaria
ei saa olla muussa ajoneuvossa. Jos taksamittari on asennettu muuhun ajoneuvoon,
tällaisesta rikkomuksesta voidaan rangaista ajoneuvolain
96 §:n perusteella ajoneuvorikkomuksena. Autojen ja perävaunujen rakenteesta
ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön
asetuksen (1248/2002) liitteen I mukaan
taksiliikenteeseen käytettävässä M1-luokan
ajoneuvossa on oltava auton laatua osoittava tunnusvalaisin (taksikupu
eli taksivalaisin). Kyseisen asetuksen 25 §:ssä määritellään
myös tarkemmin, millainen tällaisen tunnusvalaisimen
tulee olla. Asetuksen 13 §:n 2 kohdan mukaan sellaista
tunnusta ja merkkivalaisinta, joka ajoneuvoluokkaa koskevissa säännöksissä säädetään
pakolliseksi tai sallituksi tiettyyn ajoneuvoon tai ajoneuvoluokkaan,
ei saa asentaa muuhun ajoneuvoon. Näin ollen taksivalaisimen
saa asentaa ainoastaan taksiliikenteeseen käytettävään
henkilöautoon. Kyseisen säännöksen
rikkomisesta säädetään ajoneuvolain
96 §:ssä.
Valiokunta on pohtinut taksamittaria ja taksivalaisinta koskevien
säännösten suhdetta museoajoneuvoja koskevaan
sääntelyyn. Ajoneuvolain 24 §:n
mukaan museoajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön
lausunnon perusteella museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo,
jonka valmistusvuoden päättymisestä on
kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on
säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa
tai entistetty asianmukaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa
tarkempia ohjeita lausunnon sisällöstä ja menettelystä hyväksyttäessä ajoneuvo
museoajoneuvoksi. Ajoneuvohallintokeskuksen ohjeessa museoajoneuvon
hyväksymisestä katsastuksessa (1945/208/2007)
määritellään valtakunnallisen
rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön
lausunnon sisältö sekä menettely, jota
tulee noudattaa hyväksyttäessä ajoneuvo
museoajoneuvoksi. Taksiliikennelain 4 §:n 2 momentin 4 kohdan
mukaan museoajoneuvoilla harjoitettuun henkilöiden kuljettamiseen
ei tarvita taksilupaa. Museoajoneuvolla harjoitettu henkilöiden
kuljetustoiminta on taloudelliselta merkitykseltään
vähäistä ja harrastusluonteista. Valiokunta
pitää saamansa selvityksen perusteella selvänä,
että museoautoiksi rekisteröidyissä henkilöautoissa
saa käyttää voimassaolevien säännösten
ja käytäntöjen mukaisesti kyseisen aikakauden
mukaisia ja rekisteröitävään
autoon kuuluvia välineitä, kuten esimerkiksi sen
ajan taksivalaisinta.
Esityksessä ehdotetaan taksamittaria ja taksivalaisinta
koskevaa voimassa olevaa sääntelyä täydentävästi,
että autoissa ei saa käyttää harhaanjohtavasti
taksamittaria tai taksivalaisinta muistuttavia välineitä tai
tunnuksia. Valiokunta pitää ehdotusta saamansa
selvityksen perusteella perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena.