Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ilmailulain (1194/2009)
miehittämättömiä ilma-aluksia koskevia
säännöksiä vähemmän
rajoittavaan ja näiden alusten käyttöä helpottavaan
suuntaan. Aiemmin vain kokeilu- ja tutkimustarkoituksiin käytettäville
miehittämättömille ilma-aluksille lentosäännöistä säädetty
poikkeus laajennettaisiin kattamaan kaikki miehittämättömät
ilma-alukset. Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää luvat
tämän poikkeuksen käyttöön.
Lisäksi esitetään eräitä ilma-alusten
rekisteröintiä sekä mm. unionilainsäädäntöön
perustuvia terveydellisiin kelpoisuusvaatimuksiin liittyviä muutoksia.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksellä ei ole
merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia.
Miehittämättömien ilma-alusten käyttö
Miehittämättömällä ilma-aluksella
tarkoitetaan ilma-alusta, joka on tarkoitettu käytettäväksi
ilman mukana olevaa ohjaajaa. Lennokkia, jota käytetään
yksinomaan harraste- tai urheilutarkoituksessa, ei katsota miehittämättömäksi
ilma-alukseksi. Miehittämättömiä ilma-aluksia
käytetään ennen kaikkea erilaisiin pelastus-,
rajavalvonta- sotilas-, kokeilu- ja tutkimustehtäviin, mutta
yhä lisääntyvässä määrin
myös kaupallisiin tarkoituksiin.
Asiantuntijakuulemisessa esitettyjä muutoksia on kuitenkin
pidetty liian rajoittavina turvallisuusviranomaisten tehtävien
ja myös mahdollisten tulevien käyttötarpeiden
kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi rajavalvonnassa
ja rajaturvallisuuden ylläpitämisessä pyritään
jatkossa hyödyntämään entistä enemmän
nykytekniikan suomia mahdollisuuksia. Tarpeita voi jatkossa syntyä myös
yhä enemmän esimerkiksi erilaisissa etsintä-
ja muissa erityistilanteissa. Ongelmallisena on mm. nähty,
että esim. tarpeellisiin lupaprosesseihin menee käytännön
operatiivisen toiminnan näkökulmasta liikaa aikaa.
Voimassa olevan ilmailulain 3 §:n 2 momentin
nojalla Liikenteen turvallisuusvirasto voi hyväksyä sotilasilmailun
ja valtion ilma-aluksilla (Rajavartiolaitoksen, poliisin tai tullin
ilma-aluksilla) suoritettavan ilmailun osalta lentosääntöihin
sotilasilmailuviranomaisen tai sisäasiainministeriön
kanssa sovittuja poikkeuksia, jos poikkeukset eivät vaaranna
siviili-ilmailun turvallisuutta. Poikkeusesityksessä on
kuvattava, millä tavoin varmistetaan, että miehittämätön
ilma-alus ei törmää ilmatilassa toiseen ilma-alukseen,
laitteeseen tai esimerkiksi laskuvarjohyppääjään.
Poikkeukset voivat olla myös pysyviä.
Lisäksi voimassa olevan ilmailulain 8 §:n 5 momentin
nojalla aluelennonjohdon on rajoitettava tai kiellettävä ilmailu
pelastus-, poliisi- tai sotilasviranomaisen taikka Rajavartiolaitoksen
tai tullin pyynnöstä tietyllä alueella
enintään yhden vuorokauden ajaksi, jos se on välttämätöntä yleisen
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Tämä koskee luonnollisesti myös esimerkiksi
sellaista tilannetta, jossa viranomaisten on välttämätöntä käyttää pelastus-
tai muissa kiireellisissä virkatehtävissä miehittämättömiä ilma-aluksia.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aluelennonjohto kykenee tarvittaessa
rajoittamaan ilmatilan käytön hätätilanteessa
hyvin nopeasti muulta ilmailulta, eikä tämä edellytä aikaa
vievää lupaprosessia.
Lentoturvallisuuden kannalta valiokunta pitää tärkeänä,
että Suomessa on yksi yleisestä lentoturvallisuudesta
vastaava viranomainen, joka voi arvioida myös eri hallinnonalojen
toiminnan turvallisuutta kokonaisuuden näkökulmasta.
Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että mm.
edellä mainittujen ilmailulain 3 §:n
2 momentin ja 8 §:n 5 momentin
säännösten perusteella pystytään
riittävästi ja riittävän joustavasti
turvaamaan myös turvallisuusviranomaisten tarpeet miehittämättömien
ilma-alusten käytössä. Valiokunta toivoo,
että lentoturvallisuudesta vastaava viranomainen huolehtii
tästä myös käytännössä.
Liikenteen turvallisuusviraston määräykseen perustuvat
vaatimukset
Asiantuntijakuulemisessa on esityksen ulkopuolelta kiinnitetty
huomiota myös siihen, että tulevan Liikenteen
turvallisuusviraston lentotyötä koskevan määräyksen
yhteydessä kaavaillut vaatimukset miehittämättömien
ilma-alusten käytöstä korkeintaan 500
metrin näköetäisyydellä lennättäjästä ja
korkeintaan 120 metrin lentokorkeudella ovat turvallisuusviranomaisten
toiminnan kannalta liian rajoittavia. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan kyseiset kaikkia lentotyötä tekeviä koskevat
rajoitukset perustuvat kuitenkin yleiseen kansainväliseen
näkemykseen siitä, mikä on yleisesti
turvallista.
Valiokunta katsoo, että ei kuitenkaan ole mitään
estettä sille, etteikö tietty hallinnonala voisi
esittää Liikenteen turvallisuusvirastolle valtion
ilma-alusten osalta ilmailulain 3 §:n mahdollistamia
poikkeuksia myös edellä mainituista etäisyyttä ja
korkeutta koskevista vaatimuksista. Valiokunta korostaa, että se
pitää erittäin tärkeänä,
että turvallisuusviranomaisten lakisääteisistä tehtävistä johtuvat
tarpeet otetaan huomioon mahdollisten poikkeusten myöntämisessä ja
tarvittaessa yhteistyössä lupaviranomaisen kanssa
huolehditaan siitä, että poikkeusten myöntämiseksi
säädetyt turvallisuutta yms. seikkoja koskevat
edellytykset voidaan täyttää. Pysyvät
poikkeukset voivat olla erityisen tärkeitä mm.
poliisin, Rajavartiolaitoksen, tullin ja puolustusvoimien tehtävien
kannalta.
Kaupallinen miehittämättömien ilma-alusten käyttö on
vielä tällä hetkellä valiokunnan
saaman selvityksen mukaan melko pienimuotoista. Valiokunta pitää kuitenkin
tärkeänä, että myös näiden
alusten todennäköisesti tulevaisuudessa lisääntyvä kaupallinen
hyödyntäminen pystytään mahdollistamaan
ilmailun turvallisuus huomioiden.
Eräitä muita kysymyksiä
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille esityksen puutteena,
että yli 150 kg miehittämättömiä ilma-aluksia
lennättävälle henkilöstölle
ei aseteta koulutus- ja terveysvaatimuksia. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan EU-tasolla on valmisteilla näitä kysymyksiä koskevaa
sääntelyä, joten kansallisesti ei ole
tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista lähteä arvioimaan
kyseisten säännösten muutostarpeita.
Valiokunta toteaa yleisesti, että turvallisuuden kannalta
tärkeiden terveysvaatimusten tulee kuitenkin olla siinä määrin
joustavia, että ne tarvittaessa mahdollistavat myös
yksilötasolla yksittäisten tapausten ominaispiirteiden
huomioimisen.
Valiokunta pitää perusteltuna, että esitetyt muutokset
hyväksytään sellaisinaan esitetyssä muodossa.
Valmisteilla olevassa ilmailulain kokonaisuudistuksessa voidaan
arvioida ilmailulain muutostarpeita perusteellisemmin ja arvioida,
tulisiko myös esitettyjen säännösten
soveltamisesta saatujen käytännön kokemusten pohjalta
tehdä lakiin muutoksia.