LIIKENNEVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2001 vp

LiVM 7/2001 vp - HE 79/2001 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 22 päivänä toukokuuta 2001 lähettänyt liikennevaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta (HE 79/2001 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

vanhempi hallitussihteeri Risto Tanni, liikenne- ja viestintäministeriö

poliisiylitarkastaja Pertti Luntiala, sisäasiainministeriö

tutkimuspäällikkö Tuomas Huuho, Kilpailuvirasto

toimitusjohtaja Jouko Malmirinta, Helsingin KTK Oy

johtaja Matti Peltola, Koneyrittäjien liitto

jaostopäällikkö Ilpo Mattila, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto

logistiikkapäällikkö Markku Maukonen, Suomen Kuorma-autoliitto

toimitusjohtaja Osmo Mettänen, Suomen Maarakentajien Keskusliitto

toimitusjohtaja Matti Järvinen, Liikenneturva

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annettua lakia. Liikennetraktorilla sekä kokonaismassaltaan enintään 1 700 kilon moottoriajoneuvolla hoidettavat tavarankuljetukset ehdotetaan vapautettaviksi luvanvaraisuudesta. Sellaisia ilman liikennelupaa sallittua kuljetustoimintaa koskevia säännöksiä täsmennetään, jotka liittyvät muuhun elinkeinotoimintaan tai työurakoihin. Lakiin otetaan liikenneyrittäjäkoulutuksen antamista koskevat perussäännökset. Liikenneluvan luovuttaminen toisen käyttöön säädetään rangaistavaksi. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäviksi eräitä muita vähäisiä tarkennuksia ja lisäyksiä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana lukuunottamatta liikennetraktoreiden vapauttamista liikennelupavaatimuksesta. Lisäksi eräät lakiehdotuksen yksityiskohdat kuitenkin edellyttävät perusteluiden tarkentamista.

Yksityiskohtaiset perustelut

Valiokunta korostaa liikennelupajärjestelmän merkitystä sen varmistamiseksi, että tavaraliikenteessä noudatetaan lainsäädäntöä ja että liikenneturvallisuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset voidaan ottaa huomioon. Liikenteenharjoittajien ammattiinpääsyä koskevissa EU:n säännöksissä on liikennöitsijöille asetettu koulutusta ja ammattitaitoa sekä vakavaraisuutta ja hyvää mainetta koskevia vaatimuksia. Liikennelupajärjestelmän avulla voidaan valvoa, että alalle hakeutuvat yrittäjät täyttävät nämä vaatimukset. Liikennelupajärjestelmällä on merkitystä myös harmaan talouden estämisessä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että liikennetraktoreilla harjoitettava tavarankuljetus vapautetaan liikennelupavaatimuksesta. Luvanvaraisuutta on perusteltu lähinnä liikenneturvallisuussyillä. Siksi raskaat traktorikuljetukset, jotka ovat voineet kilpailla luvanvaraisen kuorma-autoliikenteen kanssa, on haluttu pitää lupavaatimuksen piirissä. Hallitus katsoo, että nämä perusteet eivät ole enää voimassa.

Liikennevaliokunta katsoo, että traktorilla korvausta vastaan suoritettavat raskaat tavarakuljetukset ovat rinnastettavissa vastaaviin kuorma-autolla suoritettaviin kuljetuksiin. Liikenteenharjoittajan tulee täyttää samat vaatimukset niin luotettavuuden, ammattitaidon kuin vakavaraisuuden suhteen. Toisin kuin hallitus, liikennevaliokunta katsoo, että liikennelupavelvollisuutta voidaan perustella nimenomaan myös liikenneturvallisuussyillä.

Lähtökohtaisesti liikennetraktori oli tavaran kuljettamiseen tarkoitettu, kuormaa kantava, nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustettu traktori. Sen yleisin käyttötarkoitus on ollut lähinnä maanrakennukseen liittyvät lyhyehköt maa-aineskuljetukset. Myöhemmin liikennetraktorilla on alettu tarkoittaa myös muuta traktoria, jota käytetään tavaran kuljettamiseen kytkentämassaltaan yli 10 tonnin perävaunulla. Samalla liikennetraktorin käyttö on laventunut maa-aineskuljetusten ulkopuolelle. Hyvin varustettua liikennetraktoria on mahdollista käyttää lyhyehköillä etäisyyksillä, aina muutamaan kymmeneen kilometriin saakka, joiden suorittaminen kuorma-autolla edellyttää edelleenkin liikennelupaa.

Valiokunta katsoo, että liikennelupavelvoitteen poistaminen käyttökustannuksiltaan kuorma-autoa oleellisesti edullisemmilta liikennetraktoreilta saattaisi ratkaisevasti lisätä liikennetraktoreiden käyttöä tavarakuljetuksiin. Kun traktorista ja usein itse valmistetusta perävaunusta yhteen kytkemällä valmistetun liikennetraktorin teknistä turvallisuutta ei ole asianmukaisin säädöksin varmistettu ja kun liikennetraktorin kuntoa ei valvota säännönmukaisessa katsastuksessa, liikennetraktorien lisääntyminen tavaraliikenteessä on liikenneturvallisuusriski.

Liikennelupavelvoitteen poistaminen poistaisi samalla liikenteenharjoittajalta velvollisuuden liikenneyrittäjäkoulutukseen ja liikenneluvan uudistamisen yhteydessä uudistettavaan soveltuvuusarvioon, johon kuuluu muun ohessa yhteiskunnan asettaminen vero- ym. velvoitteiden täyttämisen varmistaminen. Pahimmassa tapauksessa liikennetraktoreiden vapauttaminen liikennelupavelvollisuudesta voi tuoda alalle ns. harmaata taloutta.

Mainituista syistä valiokunta katsoo, että liikennetraktorilla korvausta vastaan suoritettavaan kuljetukseen tulee edellyttää lain 3 §:ssä tarkoitettu liikennelupa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös sellaisen tavarankuljetuksen poistamista luvanvaraisuuden piiristä, jossa on kysymys työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvaa kilometrikorvausta vastaan suoritettavasta tavaroiden kuljetuksesta. Vaikka lakitekstien osalta muutos onkin merkittävä ja katkaisee tämän luvanvaraisuudesta säädetyn poikkeuksen yhteyden kunnan tuottamiin palveluihin, ei muutos aiheuta muutosta noudatettuihin käytäntöihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kysymys on voimassa olevan maan tavan kirjaamisesta lakiin sekä mahdollisten tulkinnallisten epäselvyyksien poistamisesta. Lakitekstissä olevat määreet, jotka rajaavat poikkeuksen soveltamisen "työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisiin korvauksiin" ja "työtehtäviin liittyvien tavaroiden kuljetuksiin", riittänevät estämään väärinkäytökset. Valiokunta huomauttaa, että lain 3 §:n 3 momentissa on myös säännös lain kiertämistarkoituksessa tehtyjen järjestelyiden estämiseksi.

Luvanvaraisuudesta ehdotetaan vapautettavaksi myös alle 1 700 kiloa painavilla ajoneuvoilla harjoitettava tavaraliikenne. Euroopan unionin säännökset edellyttävät luvanvaraisuutta vain yli 3 500 kiloa painavilla autoilla tapahtuviin kuljetuksiin, sitä kevyemmillä autoilla harjoitettavien kuljetusten luvanvaraisuudesta voidaan päättää kansallisella tasolla. Ehdotuksen toteuttaminen tarkoittaa valiokunnan saaman selvityksen mukaan sitä, että noin 77 prosenttia ajoneuvorekisterissä olevista henkilöautoista olisi käytettävissä kuljetuksiin ilman liikennelupaa. Pakettiautojen osalta vastaava suhdeluku on 9 prosenttia. Selvityksen mukaan tällä hetkellä ei ole myynnissä pakettiautoja, jotka kokonaismassaltaan alittavat ehdotetun rajan. Ilmeisesti tyypillisintä kevyillä ajoneuvoilla harjoitettavaa toimintaa olisi lähetti- ja kuriiritoiminta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös vastakkaiseen suuntaan eli lupajärjestelmän kiristämiseen vaikuttavia toimia. Elinkeinotoiminnan ja työurakoinnin yhteydessä harjoitettavien kuljetusten osalta sovellettua sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi ja sovellettuja rajoja alennettaviksi. Voimassa olevan lain mukaan liikennelupaa ei tarvita, jos toiminnan "pääpaino" ei ole kuljetuksissa. Tämän on tulkittu tarkoittavan "50 prosentin sääntöä", toisin sanoen sitä, että jos työurakan arvosta alle 50 prosenttia on kuljetuksissa, liikennelupaa ei tarvita. Tämä on mahdollistanut erityisesti rakennusurakoiden yhteydessä sen, että maa-ainesta ja tarvikkeita on kuljetettu rakennusyrittäjän omalla kalustolla ilman liikennelupaa. Hallituksen esityksen mukaan rajaksi asetetaan 30 prosenttia.

Muutoksen tarkoituksena on korostaa, että liikenneluvasta vapautetun elinkeinotoiminnan olisi entistä selkeämmin painotuttava muuhun kuin kuljetustoimintaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan 30 prosentin säännön perusteella päästäneen tulkinnallisesti siihen, mihin nykyistä lakia säädettäessä on pyritty. Noudatettu käytäntö on tulkintavaikeuksien vuoksi johtanut siihen, että kuljetusten osuus on joissakin tapauksissa noussut jopa 70 prosenttiin, ennen kuin on katsottu mahdolliseksi ryhtyä toimenpiteisiin.

Valiokunta haluaa korostaa sitä, että muutoksen tarkoituksena ei ole estää elinkeinotoimintaan ja työurakoihin tarvittavia kuljetuksia. Tietyissä tapauksissa urakoitsijan on ilmeisesti hankittava liikennelupa toiminnalleen. Tämä on kuitenkin perusteltua lupajärjestelmän yleisten periaatteiden kannalta. Vaihtoehtona on siirtää kuljetustoiminta aliurakoisijalle, jolla on liikennelupa, tai eriyttää kuljetustoiminta omaksi yrityksekseen, jolle hankitaan liikennelupa. Tämä saattaa jopa edistää kuljetuskaluston tehokasta käyttöä. Valiokunta huomauttaa lisäksi, että konsernin tai vastaavan yhtymän sisäisiin kuljetuksiin omilla ajoneuvoilla ei tarvita liikennelupaa.

Muilta osin valiokunta viittaa hallituksen esityksen perusteluihin.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella liikennevaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 2 § muutettuna seuraavasti (Valiokunnan muutosehdotus):

Valiokunnan muutosehdotus
2 §

Määritelmiä

Tässä laissa tarkoitetaan:

(1 kohta kuten HE)

2) ajoneuvolla moottoriajoneuvoa ja liikennetraktoria;

(3—5 kohta kuten HE)

_______________

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Erkki Pulliainen /vihr
  • vpj. Annika Lapintie /vas
  • jäs. Klaus Bremer /r
  • Jyri Häkämies /kok
  • Erkki Kanerva /sd
  • Saara Karhu /sd
  • Marjukka Karttunen /kok
  • Eero Lämsä /kesk
  • Tero Mölsä /kesk
  • Markku Rossi /kesk
  • Ismo Seivästö /kd
  • Timo Seppälä /kok
  • Lasse Virén /kok
  • Raimo Vistbacka /ps
  • Matti Vähänäkki /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Pekka Nurminen

VASTALAUSE

Luvanvaraisuudesta vapautettaviksi ehdotetut rajat, kuten 1 700 kg ja 30 prosenttia, toimivat käytännössä mielivaltaisesti ja tulkinnanvaraisesti kuin veteen piirretty viiva. Niitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisina hyvässä lainsäädännössä.

HE 79/2001 vp:n kohdalla 1 700 kg:n raja tulee johtamaan samaan rajan venytykseen kuin 3 500 kg:n raja: koko joukko pakettiautoja, joiden kokonaismassa ylittää niukasti 1 700 kg, tullaan valmistajansa ja myyntiorganisaationsa toimesta saattamaan alle 1 700-kiloisiksi ja siten vapauttamaan luvanvaraisuudesta ammattimaisessa käytössä. Markkinoillamme esiintyy pitkälle toistakymmentä keskenään kilpailevaa pakettiautovalmistetta, joiden kokonaispaino on alle 1 700 kg. On helposti nähtävissä, että ammattimainen, liikennelupakäytännöstä vapautuva kevyt tavarakuljetus etenkin taajamissa tulee lisääntymään vääristäen kilpailutilannetta.

30 prosentin raja, vaikkakin kiristää entistä käytäntöä, on käytännössä edelleen merkityksetön. Sitä voi verrata ammattimaiseen huumekauppaan, jota pidettäisiin vähemmän moitittavana, jos se olisi alle 30 % yrityksen varsinaisesta toiminnasta. Ammattimaisessa tavarankuljetuksessa poliisi on vielä saatu käsittelemään edeltäneen 50 % rajan rikkoneita tapauksia, mutta silloinkin syyttäjä on pääsääntöisesti tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. 30 %:n rajalla ei ole odotettavissa muutoksia vakiintuneeseen käytäntöön. On helppo nähdä, että hyvin merkittävät ammattimaiselta tavarankuljetuskeinolta sivu suun menevät työt, esimerkiksi lumenkuljetus, tullaan edelleen hoitamaan yksityisesti, kuten tähänkin saakka.

Mainitunlaiset rajat, joita käytännössä ei voida valvoa, eivät voi kuulua hyvään lainsäädäntöön.

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2001

  • Klaus Bremer /r
  • Raimo Vistbacka /ps