Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta pitää ehdotettua alkolukolla valvottua
ajo-oikeutta hyvänä asiana alkoholin aiheuttamien
liikenneonnettomuuksien ehkäisemisessä. Valvottu
ajo-oikeus ei kuitenkaan yksinään ole riittävä keino
vaikuttaa onnettomuuksien määrään,
vaan alkolukon lisäksi tarvitaan myös muita keinoja
liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Tältä osin
valiokunta viittaa tieliikenteen turvallisuuden parantamista pohtineen
neljän ministerin ryhmän 4.10.2007 esittämään
toimenpidepakettiin. Valiokunta korostaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä liikenneturvallisuustyön
parantamisessa ja tehostamisessa.
Valiokunta pitää rattijuopumukseen syyllistyneiden
päihdehoitoa ja varhaista puuttumista päihdeongelmaan
erittäin tärkeänä. Valvottuun ajo-oikeuteen
määrätyiltä ei lakiehdotuksen
mukaan edellytetä pakolliseen päihderiippuvuuden ohjelmaan
osallistumista, vaan yksi käynti lääkärin
tai terveydenhuollon ammattilaisen luona riittää.
Erityisesti nuorille kuljettajille tulisi kuitenkin valiokunnan
mielestä voida järjestää pakollisen
käynnin lisäksi ainakin yksi seurantakäynti.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kuntien
välillä on suuria eroja siinä, miten ne
järjestävät päihdehoitopalvelut.
Sosiaali- ja terveydenhuollolla tulisi olla riittävät
resurssit päihdehuollon ja seurannan järjestämiseksi. Tuomioistuimen
on esitetyn lain mukaan määrättävä rattijuopumukseen
syyllistyneelle valvottu ajo-oikeus, jos ajokieltoon määrättävä sitä pyytää.
Ajokielto määrätään
ehdollisena ja alkolukosta aiheutuvista kustannuksista vastaa valvottava.
Vastaavaa mahdollisuutta ei ole muun liikennerikkomuksen vuoksi
ajokieltoon määrätyllä. Valiokunta
kiinnittää huomiota siihen, että rattijuopumukseen
syyllistyneen mahdollisuus saada ajokielto ehdollisena pyytämällä valvottua
ajo-oikeutta asettaa erilaisiin liikennerikkomuksiin syyllistyneet
eriarvoiseen asemaan ja saattaa vaikuttaa erityisesti nuorten kuljettajien
asenteisiin negatiivisesti. Valiokunta edellyttää,
että hallitus tehostaa toimenpiteitä yhtenäisen,
oikeudenmukaisen ja selkeän ajokieltojärjestelmän
luomiseksi.
Alkolukko voidaan asentaa useaan valvottavan käytössä olevaan
ajoneuvoon, myös raskaisiin ajoneuvoihin ja ammatillisessa
liikenteessä käytettävään
ajoneuvoon. Valiokunta korostaa, että alkolukon asentaminen
on työnantajalle vapaaehtoista. Rattijuopumukseen syyllistyneen henkilön
työsuhteen jatkumisen arvioinnissa mahdollisuus alkolukon
asentamiseen on osa kokonaisharkintaa.
Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää tärkeänä,
että tämän lain toimivuutta ja vaikuttavuutta seurataan.
Erityisen tärkeää valiokunnan mielestä on
seurata valvottuun ajo-oikeuteen määrättyjen
nuorten kuljettajien päihdehoidon toteutumista.
Valiokunta pitää lakiesitystä jokseenkin puutteellisesti
valmisteltuna. Valiokunnan saamien tietojen mukaan liikenne- ja
viestintäministeriössä valmistellaan
alkolukon käyttöönoton laajentamiseen
liittyvää lakia. Myös ajokieltojärjestelmää on
tarkoitus kehittää. Näiden uudistusten
yhteydessä jouduttaneen tarkastelemaan tämän
lakiesityksen säännöksiä uudelleen.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Lakiehdotus
2 §. Valvotun ajo-oikeuden pyytäminen.
Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan
valvottua ajo-oikeutta voi pyytää tieliikennelain
(267/1981) 79 a §:n
1 momentissa tarkoitetusta rattijuopumuksesta epäilty.
Pykälän yksityiskohtaisista perusteluista ja tieliikennelakiin
lisättäväksi ehdotetusta 79 a §:stä ilmenee,
että pykälässä tarkoitetaan
rikoslain 23 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisesta
rattijuopumuksesta tai 4 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisesta
törkeästä rattijuopumuksesta epäiltynä olevia.
Lakiteknisistä syistä valiokunta ehdottaa, että pykälässä viitataan
rikoslain edellä mainittuihin pykäliin ehdotetun
tieliikennelain 79 a §:n sijasta.
4 §. Valvotun ajo-oikeuden määrääminen
ja alkolukkoajokortti.
Pykälään on lisätty 2 pykälään ehdotetun
muutoksen vuoksi viittaus tieliikennelain säädöskokoelmanumeroon.
6 §. Tiedot päihdehoidosta.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että lakiehdotuksen
4 ja 6 §:ien säännökset
alkolukkoajokortin myöntämisestä ja luovuttamisen
edellytyksistä ovat ristiriidassa keskenään.
Ehdotetun 4 §:n mukaan alkolukkoajokortin myöntää poliisi.
Ajokortin luovuttamisen yhtenä edellytyksenä on, että valvottava
toimittaa asuinpaikkansa poliisille todistuksen 6 §:ssä säädetystä käynnistä lääkärin
tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön luona. Ehdotetussa
6 §:ssä kuitenkin säädetään,
että jo ajokortin myöntämisen edellytyksenä olisi
pakollinen käynti lääkärin tai
muun terveydenhuollon ammattihenkilön luona. Käynnistä tulee
toimittaa kirjallinen ilmoitus asuinpaikan poliisille. Yksityiskohtaisten
perustelujen mukaan ilmoitus on vapaamuotoinen.
Valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi siten,
että siinä säädetään
päihdehoitokäynnistä ja sen tarkoituksesta
sekä käynnistä pyydettävästä todistuksesta.
Alkolukkoajokortin luovuttamisen edellytyksenä on 4 §:n
mukaan, että valvottava toimittaa poliisille todistuksen
tässä pykälässä mainitusta
käynnistä. Valiokunta on tarkistanut otsikon sisältöä vastaavaksi.
8 §. Tiedonpurku alkolukosta.
Asiatuntijakuulemisessa on ilmennyt, että ehdotettuun
alkolukkojärjestelmään liittyviä alkolukon
käyttötietoja voidaan pitää henkilötietoina
sekä laitevalmistajan että laitevalmistajan valtuuttaman huolto-
tai asennusliikkeen rekisterissä. Alkolukkojärjestelmään
osallistumista koskevat henkilötiedot ovat lisäksi
henkilötietolain 11 §:n 3 kohdan perusteella
arkaluonteisia tietoja, joiden käsittely on pääsääntöisesti
kielletty. Ehdotetun pykälän yksityiskohtaisissa
perusteluissa lähdetään siitä,
että alkolukon tietojen asennusta, purkua ja huoltoa suorittavissa
paikoissa arkaluonteisten tietojen käsittelyyn on pyydettävä rekisteröidyn
nimenomainen suostumus. Suostumuksella on asiantuntijakuulemisen
perusteella vakiintuneesti tarkoitettu rekisteröidyn vapaaehtoista
ja peruutettavissa olevaa tahdonilmaisua. Valiokunta pitää suostumusta
riittämättömänä oikeusperusteena
arkaluonteisten tietojen käsittelyyn ja toteaa tietosuojavaltuutetun
lausuntoon viitaten, että alkolukkojärjestelmään
liittyvästä henkilötietojen käsittelystä ja
tietojen salassapidosta on tarpeen säätää lailla.
Perustuslakivaliokunta on vakiintuneessa käytännössään
(PeVL 11/2008 vp, s. 3/I, PeVL 35/2004
vp, s. 2/II, PeVL 25/1998 vp,
s 2) todennut, että henkilötietojen käsittelystä säädettäessä tärkeitä sääntelykohteita
ovat ainakin rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien
henkilötietojen sisältö, niiden sallitut
käyttötarkoitukset, tietojen luovutettavuus ja
tietojen säilytysaika henkilörekisterissä.
Ehdotetun pykälän yksityiskohtaisten perustelujen
mukaan määräys alkolukon käyttötietojen
säilytysajasta otetaan alkolukkojärjestelmän
teknisiä ominaisuuksia koskevaan valtioneuvoston asetukseen.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi
siten, että siinä säännellään
henkilötietojen salassapidosta, käyttötietojen
käsittelyn tarkoituksesta ja luovuttamisesta sekä käyttötietojen
säilytysajasta ja hävittämisestä.
Valiokunta on tarkistanut pykälän otsikon sisältöä vastaavaksi.
12 §. Voimaantulo.
Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta annettua lakia (360/2005)
sovelletaan sen voimaantulon eli 1.7.2005 jälkeen tapahtuneisiin,
laissa tarkoitettuihin rattijuopumuksiin. Lain voimassaolo päättyy
kesäkuun 30 päivänä 2008. Lakia
sovelletaan valvottuun ajo-oikeuteen koetusajan päättymiseen
asti ja sen voimassaoloajan jälkeen käsiteltäessä lain
soveltamisalaan kuuluvia muutoksenhakuasioita. Esitetty laki alkolukolla
valvotusta ajo-oikeudesta on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1.7.2008.
Ehdotetun voimaantulosäännöksen mukaan
esitettyä lakia sovelletaan, jos lain 2 §:ssä tarkoitettuun
rattijuopumukseen on syyllistytty lain tultua voimaan.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että ehdotettu
voimaantulosäännös ei kata aukottomasti
kaikkia kokeilulain aikana tapahtuneita rattijuopumuksia. Jos rattijuopumus
tapahtuu ennen esitetyn lain voimaantuloa, mutta asiaa käsitellään
käräjäoikeudessa vasta esitetyn lain voimaantulon
jälkeen, ei tapaukseen voida soveltaa kokeilulakia eikä esitettyä lakia.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi
siten, että ehdotettua uutta lakia voidaan soveltaa myös
henkilöön, joka on syyllistynyt laissa tarkoitettuun
rattijuopumukseen ennen esitetyn lain voimaantuloa.
2. Lakiehdotus
77 §. Väliaikaisen ajokiellon kesto.
Ehdotetun uuden 5 momentin mukaan poliisin määräämä väliaikainen
ajokielto jatkuu momentissa säädellyissä tapauksissa,
kunnes tuomioistuin päättää valvotun
ajo-oikeuden raukeamisesta tai sen peruuttamisesta. Väliaikaiseen
ajokieltoon voi joutua sekä poliisin määräämän
että tuomioistuimen määräämän
valvotun ajo-oikeuden aikana. Ehdotetussa 5 momentissa tuomioistuimen
päätös valvotun ajo-oikeuden raukeamisesta
tarkoittaa ehdotetun pykälän yksityiskohtaisten
perustelujen mukaan päätöstä poliisin
määräämän ajo-oikeuden
raukeamisesta, ja tuomioistuimen päätös
valvotun ajo-oikeuden peruuttamisesta, tuomioistuimen määräämän
valvotun ajo-oikeuden peruuttamista.
Ehdotettujen lakien mukaan lopullisen päätöksen
valvotusta ajo-oikeudesta tekee kaikissa tapauksissa viime kädessä tuomioistuin
rattijuopumusasian käsittelyn yhteydessä. Poliisin tekemällä päätöksellä valvotun
ajo-oikeuden aloittamisesta ei ole itsenäistä merkitystä.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 5 momenttia muutettavaksi
siten, että momentista poistetaan säännös
valvotun ajo-oikeuden raukeamisesta. Valiokunta on tarkistanut pykälän
sanamuotoa siten, että väliaikainen ajokielto
jatkuu, kunnes tuomioistuin päättää valvotusta
ajo-oikeudesta annetussa laissa tarkoitetusta valvotusta ajo-oikeudesta.
79 a §. Valvottu ajo-oikeus.
Edellä 77 §:n 5 momentin perusteluissa esitettyyn
viitaten valiokunta ehdottaa vastaavasti, että 79 a §:n
3 momenttia muutetaan siten, että siitä poistetaan säännös
valvotun ajo-oikeuden raukeamisesta. Muutos korostaa tuomioistuimen
lopullista päätösvaltaa asiassa.
Voimaantulosäännös.
Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen voimaantulosäännös
jätetään vakiintuneen käytännön
mukaisesti avoimeksi, kuten 1. lakiehdotuksessa on tehty.