Yleisperustelut
Maa- ja metsätalousvaliokunta rajaa lausuntonsa kertomuksen
eräiden lausumien käsittelemiseen.
Yksityiskohtaiset kannanotot
Laki maitohygienialain 23 §:n muuttamisesta
(HE 25/1995 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)
Eduskunta edellytti 19.6.1995, että hallitus ryhtyy
välittömästi toimenpiteisiin ympäristöterveydenhuollon
maksujärjestelmiä, päätösvallan siirtoa,
oikeusturvaa ja pakkotoimia koskevan säännösten
yhdenmukaistamiseksi.
Valiokunnan kannanotto
Valiokunta viittaa uudistuneen lainsäädännön osalta
siihen, mitä asiasta on kertomuksessa todettu. Uudistuneen
lainsäädännön lisäksi
säädösvalmistelua on tiivistetty keskittämällä elintarvikelainsäädäntöasiat
maa- ja metsätalousministeriöön 1.1.2008
lukien. Myös lainsäädännön toimeenpanon
ohjaus on keskitetty 1.5.2006 toimintansa aloittaneelle Elintarviketurvallisuusvirasto
Eviralle.
Valiokunta katsoo, että lausuma voidaan poistaa.
Perunan rengasmätä
(HE 87/1995 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)
Eduskunta edellytti 7.11.1995, että maa- ja metsätalousvaliokunnan
mietinnössä (MmVM 41/1994 vp) ja maa-
ja metsätalousministeriön 13.10.1995 päivätyssä selvityksessä esitetyt
toimenpiteet, niitä tarpeen vaatiessa vielä tehostaen,
toteutetaan välittömästi pyrkimyksenä luoda
Suomesta rengasmädästä vapaa alue kolmessa
vuodessa.
Valiokunnan kannanotto
Kertomuksessa asiasta esitetyn lisäksi valiokunta toteaa,
että siemenperunan tuonti muista maista Suomeen on merkittävää ja
lisää riskiä vaarallisten kasvintuhoajien
tulosta tuotantoalueellemme. Piilevänä esiintyvää rengasmätää ei markkinavalvonnan
tarkastuksissa aina voida varmasti todeta. Lisäviljelyksessä bakteerimäärät
kasvavat ja saastunta tulee esiin. Rengasmätätapausten
alkuperän jäljittäminen onkin valvontaviranomaiselle
suuri haaste tulevina vuosina. Nykytilan säilyttäminen
taudin suhteen edellyttää jatkuvaa valpautta ja
yhteistyötä niin valvonnalta, viljelijöiltä kuin
kaikilta peruna-alalla toimivilta tahoiltakin.
Valiokunta pitää lausumaa edelleen tarpeellisena.
Samalla valiokunta korostaa niin ruoka- kuin teollisuusperunankin
(mm. tärkkelystuotanto) suurta merkitystä osana
maamme maataloustuotantoa.
Siemenhuollon toimivuuden ja siemenen perinnöllisen
monimuotoisuuden turvaaminen
(HE 45/2000 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)
Eduskunta edellytti 15.6.2000, että hallituksen tulee
vaikuttaa EU:n komissioon siten, että komissio tekee ehdotuksen,
joka mahdollistaa toimenpiteet maamme siemenhuollon toimivuuden ja
Suomen oloissa käyttökelpoisen siemenen perinnöllisen
monimuotoisuuden turvaamiseksi siten kuin eduskunta on jo aikaisemmin
edellyttänyt.
Eduskunta edellytti, että yhteisötasolla käytössä olevan
kokeilutoiminnan puitteissa myös Suomessa mahdollistetaan
alemman asteen säännöksillä irtotavarana
toimitettavan kylvösiemenen markkinointi.
Valiokunnan kannanotto
Valiokunta toteaa jälkimmäisen lausuman osalta
kertomuksesta käyvän ilmi, että Suomessa
irtotavarana toimitettavan kylvösiemenen markkinointi on
mahdollistettu siemenkauppalailla (728/2000) ja sen nojalla
annetulla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella
viljakasvien siemenkaupasta (109/2000), jossa säädetään
yksityiskohtaisesti irtotavarana myytävästä siemenestä ja
irtotavaramyyntiä koskevista vaatimuksista (10 §).
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että markkinointivuonna 2007/2008
irtotavarana toimitettiin kylvösiementä 77 848
kg.
Valiokunta toteaa, että kertomuksen kyseisessä kohdassa
jälkimmäisenä oleva lausuma voidaan poistaa.
Samalla valiokunta korostaa sitä, että irtotavarana
toimitettavan kylvösiemenen markkinoinnin tulee jatkossakin
olla mahdollista.
Hukkakauran torjunnan tehostaminen
(HE 50/2001 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)
Eduskunta edellytti 10.12.2001 hukkakauran torjunnan tehostamiseksi,
että valtion talousarvioesityksessä osoitetaan
vuosittain riittävät varat niin hukkakauran valvontatoimenpiteisiin kuin
hukkakauran torjunnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseenkin
ja että hukkakauran torjunnassa vallitsevasta tilanteesta
maassamme toimitetaan vuosittain selvitys eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle.
Valiokunnan kannanotto
Valiokunnalle toimitetusta selvityksestä on käynyt
ilmi, että vuonna 2008 voimakkaan hukkakaurasaastunnan
peltopinta-ala oli 5 838 hehtaaria. Hukkakauran saastuttama
kokonaispeltopinta-ala oli suuri, 324 208 hehtaaria. Vuonna
2007 hukkakauran saastuttamien peltojen kokonaispinta-ala oli 321 000
hehtaaria. Siten saastunut ala on kasvussa.
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu,
että hukkakauran torjuntatoimien tehokkuuden mittaamiseksi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselta (MTT) on tilattu
hukkakauran torjuntatoimien kustannus-hyötyanalyysi.
Viitaten edellä esitettyyn valiokunta pitää välttämättömänä,
että hukkakauran torjuntaa tehostetaan.
Valiokunta pitää lausumaa tarpeellisena.
Siemenperunakeskus
(HE 70/2002 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta)
1. Eduskunta edellytti 17.6.2002, että nykyisin Siemenperunakeskuksella
olevaa tehtävää tutkia ja kehittää korkealaatuisen
siemenperunan tuotantotekniikkaa nimenomaan Suomen pohjoisiin oloihin
sopivaksi tulee jatkaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen
Ruukin tutkimusasemalla ja että valtion talousarviossa osoitetaan
vuosittain perunanviljelyä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan
riittävät määrärahat.
2. Eduskunta edellytti, että Siemenperunakeskusta osakeyhtiöksi
muutettaessa maamme huoltovarmuus perunantuotannon osalta turvataan muun
muassa siten, että valtio säilyttää osakkuutensa
yhtiössä niin kauan kuin yhtiön kansallisen
huoltovarmuuden takaavien toimintatavoitteiden saavuttamisen varmistaminen
sitä edellyttää.
Valiokunnan kannanotto
Kertomuksessa on todettu, että Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskuksen (MTT) tulossopimuksessa määritellään
vuosittain maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen painopistealueet
ja tärkeimmät tutkimuskohteet. Suomen Siemenperunakeskus
Oy:n (Siemenperunakeskus) keskeisenä toimintana on puhtaan
ja terveen siemenaineiston ylläpito- ja tuotantotoiminta.
Käytännössä tämä tarkoittaa
yli 30:n eri perunalajikkeen ylläpitoa ja tuottamista eri
tarkoituksiin. Yhtiöön liittyy strateginen intressi
varmistaa terveen, kotimaisen siemenperunan ylläpito ja
tuotantotoiminta. Tällä on oleellinen merkitys
sekä huoltovarmuuden että koko perunaelinkeinon säilymisen
kannalta. Kotimaisen ruokaperunan jalostustoiminnan hiipuessa korostuu
tarve Siemenperunakeskuksen tyyppiselle toimijalle, joka pystyy
tarvittaessa käynnistämään laajan siemenaineiston
ylläpito- ja tuotantotoiminnan.
Kertomuksesta käy ilmi, että Siemenperunakeskuksen
osakassopimuksessa valtio sitoutui siihen, ettei se myy omistamastaan
22 prosentin osuudesta osakkeita ennen 1.9.2007. Toistaiseksi valtio
ei ole myynyt osakkuuttaan. Kertomuksessa on edelleen kiinnitetty
huomiota siihen, että valtioneuvoston asetuksen (344/2003)
mukaan on mahdollista maksaa korvausta kansallisesti tärkeiden
peltokasvien jalostustyöstä, mutta myös
kantasiementuotannosta. Huoltovarmuuskeskus on rahoittanut Siemenperunakeskuksen
kantasiementuotantoa.
Valiokunta pitää lausumia edelleen tarpeellisina.
Viitaten edellä esitettyyn valiokunta pitää välttämättömänä,
että valtion omistusosuus Siemenperunakeskuksessa säilyy
jatkossakin.
Yhteenveto
Valiokunta toteaa, että kertomuksesta voidaan poistaa
seuraavat lausumat:
- Laki maitohygienialain 23 §:n
muuttamisesta (HE 25/1995 vp — EV 28/1995
vp, maa- ja metsätalousvaliokunta), lausuma.
- Siemenhuollon toimivuuden ja siemenen perinnöllisen
monimuotoisuuden turvaaminen (HE 45/2000 vp — EV
88/2000 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta), jälkimmäinen
lausuma.