Perustelut
Valiokunta toteaa, että komission ehdotusten tarkoituksena
on luoda säännöt suorien tukien järjestelmästä annetun
neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 toimeenpanosta.
Toimeenpanosäännöt annetaan kolmella
komission asetuksella, joista ehdotuksiin sisältyvät
asetusluonnokset koskevat suorien tukien yhteisiä sääntöjä sekä maatilan
tilatukijärjestelmää. Tarkoituksena on
luoda yhtenäinen versio komission asetuksesta
(EY) N:o 2419/2001 ja sitä muuttavista asetuksista
sekä kumota mainittu vanha perusasetus. Samalla on tarkoitus
selkeyttää yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää ja
lisätä siihen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan
uudistuksen aiheuttamat muutokset.
Valtioneuvoston kirjelmästä käy ilmi,
että asetuksen 1 säännöksillä pyritään
muun ohella valvontajärjestelmän tehokkaaseen
käyttöön suorien tukien perusteena olevien
täydentävien ehtojen valvonnassa. Maksajaviraston
on toimitettava viljelijälle luettelo noudatettavista lakisääteisistä hoitovaatimuksista
sekä hyvän maatalouden ja ympäristön
vaatimuksesta. Viljelijän on noudatettava näitä vaatimuksia.
Tiedon on siirryttävä tehokkaasti maksajaviraston
ja mahdollisen tarkastuksesta vastuussa olevan viranomaisen välillä.
Valvontaotoksen tekemisestä on säädetty
asetuksessa yksityiskohtaisesti. Valvontaraportteihin on merkittävä tilalla
mahdollisesti havaitut puutteet täydentävien ehtojen vaatimuksissa
ja arvioitava rikkomuksen vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus.
Lopullisen päätöksen tuen alentamisesta
tai tuen ulkopuolelle jättämisestä tekee
maksajavirasto.
Valiokunta katsoo valtioneuvoston kannan mukaisesti, että Suomen
tulee pyrkiä monimutkaisen valvonta- ja seurantajärjestelmän
yksinkertaistamiseen eikä pelkästään
vanhojen sääntöjen suoraan siirtämiseen
uuteen tukijärjestelmään sovellettaviksi.
Asetustekstit tulee laatia yksiselitteisiksi ja selviksi. On myös
tärkeää, että tukijärjestelmän
valvontaseuraamuksiin liittyvät sanktiot eivät
muodostu kohtuuttomiksi. Lisäksi valiokunta pitää erittäin
tärkeänä, että annettavat säännökset
tukevat kaikkia mahdollisia tilatukijärjestelmän
kansallisia toteutusmuotoja. Erityisesti suorien tukien myöntämisen
perusteena olevat täydentävät ehdot tulee
ottaa käyttöön siten, että viljelijöille
ei aiheudu kohtuuttomia riskejä tukimenetyksistä hankalasti valvottavissa
olevien vaatimusten johdosta. Valiokunta on useassa yhteydessä kiinnittänyt
huomiota tarpeeseen vähentää viljelijöille
maksettavien tukien valvontaan liittyvää byrokratiaa.Tarkastusmenettelyjä tuleekin
yksinkertaistaa. Vaikka menettelyjen tulee olla tehokkaita, niiden
tulee samalla tukea maatiloja tukiehtojen soveltamisessa eikä kuormittaa
maatiloja tarpeettomilla muodollisuuksilla.
Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 suorien
tukien järjestelmästä annettiin 29.9.2003,
ja sen 46 artiklan 2 kohta säätää,
että tukioikeudet voidaan siirtää myymällä tai
luovuttamalla muutoin lopullisesti, siirtämällä ne
maa-alan kanssa tai ilman. Saman kohdan mukaan tukioikeuksien
vuokraus tai muu samantyyppinen liiketoimi sallitaan sitä vastoin
ainoastaan, jos siirrettyihin tukioikeuksiin liittyy vastaavan tukikelpoisen
hehtaarimäärän siirto. Nyt valmisteilla olevissa
komission asetuksissa säädettäisiin eräistä luovutustoimenpiteiden
yhteydessä esiin tulevista tukien hakemiseen liittyvistä seikoista sekä itse
luovutustoimestakin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asetuksen 2 artiklassa
18 säädettäisiin, että luovutustoimien
yhteydessä tehtävät yksityisoikeudelliset
sopimukset tilatukioikeuksien siirtämisestä tai
muutokset näihin sopimuksiin on tehtävä viimeistään
ensimmäisen toimeenpanovuoden viimeisenä tukioikeuksien
hakupäivänä tai viimeistään
silloin, kun tukioikeushakemukseen voidaan vielä tehdä muutoksia.
Kyseisen artiklan mukaan tilatukioikeuden siirtäminen ei
kuitenkaan koskaan olisi mahdollista ennen sen vahvistamista (joka
siis tapahtuu vasta tilatukioikeusjärjestelmän
käyttöönottovuoden aikana). Tukioikeuden
siirtyminen edellyttäisi siten vielä siirron tehneen
viljelijän ja siirron saaneen viljelijän yhteistoimintaa
tilatukijärjestelmän käyttöönottovuonna.
Valiokunnalle toimitetusta selvityksestä on käynyt
ilmi, että on vielä jossain määrin
epäselvää, missä määrin
ja miltä osin tilatukioikeuden vahvistamisen yleiset edellytykset
(jos mitkään) koskisivat tilatukijärjestelmän käyttöönottovuonna
tukioikeutensa siirtoon sitoutunutta viljelijää.
Valiokunta katsoo, että lähtökohtana
tukioikeusrekisterin muodostamisessa sekä tukioikeuksien
siirrossa ja hallinnoinnissa tulee olla se, että ne voidaan
järjestää kansallisesti mahdollisimman
tarkoituksenmukaisesti yhteisön säännösten
puitteissa. Erityisen tärkeää on, että tukioikeuksien
muodostamis- ja vaihdantatilanteissa voidaan välttää väliinputoajaryhmien muodostumista.
Valiokunta kiinnittää myös huomiota
siihen, että vaikka ehdotetuilla asetuksilla ei voida katsoa
olevan suoranaisia taloudellisia vaikutuksia, aiheutuu suorien tukien
järjestelmän käyttöönotosta
ja hallinnoinnista lisäkustannuksia nykyiseen verrattuna.
Valtioneuvoston kirjelmästä käy ilmi,
että kustannukset ovat tulleet esille jo uusien järjestelmien
suunnitteluvaiheessa. Kokonaisuudessaan tukijärjestelmän
muutos aiheuttaa merkittävän hallinnollisen
työmäärän lisääntymisen.
Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä sitä,
että säännöksiä laadittaessa
yhtenä päätavoitteena tulee
olla selkeät viranomaismenettelyt ja liiallisen hallinnoinnin
välttäminen.